Tuoretta tietoa Virosta
5.9.2017 | Historia

Kerrospukeutumisen mestarit

Kerrospukeutumisen mestaritSetukaisnaisen yllä on valkoinen turkki, pohjoisvirolaisella naisella (Simuna) uudempaa muotia edustava sininen leveähelmainen päällystakki. 

Kansallismuseon näyttely esittelee kansan pukuja.

Virolaisten esiäidit pukeutuivat mielikuvitusta käyttäen ja tyylikkäästi. Ja lämpimästi.

Viron uuden kansallismuseon ensimmäinen vaihtuva näyttely esittelee kansan pukeutumista menneinä vuosisatoina. Näin laajasti jo sata vuotta sitten museoon koottua pukuvarantoa ei ole aikaisemmin esiteltykään.

Esillepano on kieltämättä upea, valkoinen pitsinen tausta korostaa mallinukkien koreutta. Voi vain ihmetellä ja ihailla virolaisten naisten käsityötaitoa ja värien, kuvioiden ja muotien valtavaa kirjoa.

”Halusin osoittaa, että kansanpuvut ovat muutakin kuin kesäisiä pellavavaatteita, joita nähdään laulujuhlissa”, kertoo näyttelyn koonnut kuraattori Reet Piiri.

Näyttely on jaettu kevät-, kesä-, syys ja talvivaatteisiin. Idea vuodenaikoihin perustuvasta jaottelusta syntyi yhdessä visuaalisen ilmeen suunnitelleen Iir Hermeliinin kanssa jo pari vuotta sitten.

 

Keikarointia päähineillä

Reet Piiri suosittelee näyttelykierroksen aloittamista syksystä.

”Syksyllä saatiin sato laareihin ja siirryttiin sisäpuuhiin. Silloin ehdittiin tehdä myös vaatteita, kehrättiin lankaa, kudottiin ja ommeltiin.”

Myöhäissyksyllä pidettiin myös häitä, joten morsianten asut on sijoitettu syksyosastolle.

Talvisessa salissa kävijää hämmästyttävät valkoiset lammasturkit, komeat päällystakit ja viitat ja mitä mystisimmät myssyt.

”Naisten talvivaatteita olivat turkki ja villaiset hartiahuivit, shaalit ja röijyt. Naisilla oli monta villahametta päällekkäin, miehillä taas useampi pari housuja”, selittää Reet Piiri.

Alushousut olivat maaseudulla vielä 1800-luvulla tuntematon juttu. Hamekerrosten alla reisiä suojasi pitkä pellavapaita. Villasukat ulottuivat polviin, nahkakenkiin tungettiin lisälämmikkeeksi heinää.

Erityisen fantasiarikkaita näyttävät olleen päähineet. Niillä keikaroitiin tosissaan, sillä paljain päin ei ollut soveliasta esiintyä ihmisten ilmoilla. Saarenmaalaisissa myssyissä on esimerkiksi eri tavoin sidottuja sarvia. Rõngasüll muistuttaa sädekehää.

Päällysvaatteiden esittelyä Reet Piiri joutui kuitenkin hieman rajoittamaan, sillä suuret hartiahuivit ja takit olisivat peittäneet muut vaatteet alleen.

 

Miehet kuluttivat vaatteensa

Näyttelyssä on asuja kaikkialta Virosta, Peipsin rantojen vanhauskoisten kylistä Hiidenmaan perukoille. Esillä olevasta 150 asukokonaisuudesta vain 13 on miesten.

”Miesten puvut eivät eronneet kihlakunnittain yhtä paljon toisistaan kuin naisten. Toisekseen miehet pitivät vaatteensa riekaleiksi, eikä niitä ole säilynyt hyväkuntoisina yhtä paljon kun naisten asuja”, Reet Piiri perustelee.

Asukokonaisuuksia kootessaan Reet Piiri valitsi asusteita ja esineitä, joita ei tavallisesti ole ollut esillä. Kannattaakin kiinnittää huomiota solkiin ja muihin koruihin, kukkaroihin, kirjovöihin ja kintaisiin.

Ruudulliset leningit kertovat siitä, miten 1800-luvun lopun ylempien säätyjen kaupunkimuoti alkoi vaikuttaa naisten pukeutumiseen. Kankaat kudottiin edelleen itse, mutta uusia kuoseja matkittiin, ja yläosa ja hame ommeltiin yhteen.

Virolaista kansallispukua voisi luonnehtia hienostuneeksi. Reet Piiri on samaa mieltä.

”Eniten virolainen kansanpuku muistuttaa suomalaista tai latvialaista.”

Reet Piiri on valmistellut näyttelyä vuoden alusta lähtien viikonloppuja ja iltoja myöten. Sitä ennen hän kokosi kansallismuseon perusnäyttelyyn kuuluvan kansanpukuosuuden. Maalaistalon elämää ja maatilan töitä kuvaava näyttely antaa kontekstia sille, miten eri tilanteissa pukeuduttiin.

Näyttelyn johdantoteksti kysyy, ovatko kansanomaiset puvut vain menneisyyden mykkiä todistajia vai elävä osa kulttuuria. Virossa perinteestä ammennetaan edelleen: perinteinen käsityö, kuviot ja tikkaukset inspiroivat eri alojen taiteilijoita, muodinluojia ja suunnittelijoita. 

 

Mistä löytää?
Kansallispukunäyttely, Viron kansallismuseo ERM, Muuseumi tee 2, Tartto.
www.erm.ee

 

Klikkaa osoitetta, jos haluat nähdä sijainnin kartalla.

Teksti Arja Korhonen, kuvat Anu Ansu, Berta Vosman

Lue lisää samasta aiheesta
ERM esiäidi Iir Hermeliin kansanpuvut Reet Piiri vaatteet

8.5.2020 | Historia

Äitienpäivärunon kirjoittaja lepää mäntymetsässä – Metsäkalmisto Tallinnassa on hieno vierailukohde

Äitienpäivärunon kirjoittaja lepää mäntymetsässä – Metsäkalmisto Tallinnassa on hieno vierailukohde

Kaunis mäntymetsä alkaa jo oikeastaan meren rannalta ja jatkuu ylemmäs kohti Tallinnan Televisiotornia. Tornia lähestyessä puiden välissä alkaa pilkahdella hautakiviä. … Lue lisää

24.3.2020 | Historia

Georg Ots 100 vuotta – maaliskuussa juhlitaan legendaarista laulajaa

Verkkouutinen: Georg Ots 100 vuotta – maaliskuussa juhlitaan legendaarista laulajaa

Muistokirjoitus oli Pravdassa, valtakunnan päälehdessä. Muistokirjoituksessa oli allekirjoitukset, tavallaan viralliset esisurijat. Ensimmäinen allekirjoitus on kommunistisen puolueen pääsihteerin Leonid Breznevin ja … Lue lisää

22.3.2020 | Historia

Väärä Pärnu – miten Pärnusta kehittyi nykyinen tuttu kylpyläkaupunki

Väärä Pärnu – miten Pärnusta kehittyi nykyinen tuttu kylpyläkaupunki

Pärnu kylpylöineen, hiekkarantoineen ja kahviloineen on suomalaisille tuttu paikka. Viron kesäpääkaupunki on silti siitä erikoinen, että historiallisesti se on ”väärä” … Lue lisää

7.3.2020 | Historia

Jaan Kross vei lukijat naapurimaan historiaan – kirjailijan syntymästä on sata vuotta

Jaan Kross vei lukijat naapurimaan historiaan – kirjailijan syntymästä on sata vuotta

Suomalaisten ehkä parhaiten tuntema virolainen kirjailija on Jaan Kross. Kaikki Krossin proosateokset monipuolisesta tuotannosta on suomennettu, ja hän on suomennetuin … Lue lisää

15.2.2020 | Vapaa-aika

Viimsi on muutakin kuin kylpylä – Tallinnan naapurikunnassa voi piipahtaa kivoissa museoissa

Viimsi on muutakin kuin kylpylä – Tallinnan naapurikunnassa voi piipahtaa kivoissa museoissa

Tallinnan itäpuolella oleva naapurikunta Viimsi on suomalaisille tuttu erityisesti kylpylänsä ja vesipuistonsa puolesta, mutta ei kannata unohtaa kasvavan kunnan muita … Lue lisää

9.2.2020 | Historia

Tornibongarin Tallinna – Yli puoleen Vanhankaupungin 26 tornista pääsee joko ilmaiseksi tai pienestä maksusta.

Tornibongarin Tallinna – Yli puoleen Vanhankaupungin 26 tornista pääsee joko ilmaiseksi tai pienestä maksusta.

Aurinkoinen talvipäivä tuntuu juuri sopivalta Tallinnan liki parin kilometrin mittaisen kaupunginmuurin tornien bongailuun. Houkuttelen messiin tunnetun Viro-oppaiden tekijän Tapio Mäkeläisen, … Lue lisää

3.2.2020 | Historia

Virossa muistettiin 100-vuotiasta Tarton rauhansopimusta – juhlinta päätti maan itsenäisyysjuhlinnan

Virossa muistettiin 100-vuotiasta Tarton rauhansopimusta – juhlinta päätti maan itsenäisyysjuhlinnan

Viro julistautui itsenäiseksi 24.2.1918, mutta vasta rauhansopimus entisen emämaan kanssa vuonna 1920 teki itsenäisyydestä kansainvälisesti hyväksyttävän tosiasian.   Kirjapaino tyri. … Lue lisää

26.1.2020 | Historia

Tallinna ennen Tallinnaa – millainen Viron pääkaupunki oli ennen kuin siitä tuli virallinen kaupunki

Tallinna ennen Tallinnaa – millainen Viron pääkaupunki oli ennen kuin siitä tuli virallinen kaupunki

Milloin kaupunki syntyy? Tallinnan kaupunkioikeuksien saamisen vuosi tiedetään. Silloin siitä tuli oikea virallinen kaupunki. Mutta siitä, mitä oli ennen sitä, … Lue lisää