Tuoretta tietoa Virosta
19.9.2017 | Kolumnit

Kauan aikaa sitten

Kauan aikaa sitten

Tulin ensimmäistä kertaa käymään Tallinnassa noin 25 vuotta sitten ja käytännössä muutin tänne samaisen vuoden loppupuolella. Aloitin päivittäistavarakauppiaana Õismäen lähiössä Järveotsa-nimisessä kaupassa. En tiedä tarkkaan, montako ihmistä Õismäellä siihen aikaan asui, ilmeisesti liki 40 000.

Tuohon aikaan, vuonna 1992, näitä asukkaita palveli neljä kauppaa: Nurmenuku, Kullerkupu, Meelispae ja Järveotsa. Nykyisellä mittapuulla kaikki nämä kaupat olivat pienehköjä, erityisesti jos sitä mitataan myymäläpinnalla, mikä on asiakkaiden käytössä. Varastotilat olivat kyllä suuret, vaikka tuolloin ei ollut paljoakaan mitä varastoida. Tosin jos tavaraa oli, niin sitä säilytettiin ennemmin varaston puolella kuin kaupan hyllyillä. Myynti kävi myös jouhevammin takaoven kuin kassojen kautta.

 

Tuohon aikaan oli helppoa olla kauppias. Jos vain tavaraa oli kylliksi, niin asiakkaista ei ollut puutetta. 40 000 ihmistä neljälle kaupalle takasi kaikille asiakkaita jonoiksi asti. Nämä Õismäen vanhat kaupat ovat edelleen olemassa. Niiden lisäksi on tullut uusia kauppoja,  varsinkin Õismäen vieressä olleelle entiselle joutomaalle. Ainoastaan Rocca Al Maren kauppakeskuksessa on noin 150 myymälää ja lähistöllä on lisäksi muita suuria yksittäisiä kauppoja.

Kauppojen lukumäärästä voisi todeta, että tarjonta on kasvanut 25 vuodessa 50-kertaiseksi. Luku on todellisuudessa paljon suurempi, sillä nykyiset kaupat pursuavat tavaraa menneen ajan tyhjien hyllyjen asemesta. Lisäksi näitä jättimäisiä kauppakeskuksia on joka puolella, myös siellä, missä ihmisiä ei kovinkaan paljon asu, esimerkkinä Ülemiste-keskus lentokentän vieressä. Ne kaikki tarvitsevat ostovoimaa pysyäkseen hengissä.

Mistä tämä ostovoima voisi olla peräisin, mikä on mahdollistanut näin suuren kauppapinnan ja palveluiden kasvattamisen 25 vuodessa? Yksi ilmiselvä syy on turismi. Ainoastaan laivoilla Suomesta tulee 4,5 miljoonaa matkustajaa vuodessa, mikä tuo paljon rahaa kauppojen kassoihin.

 

Toinen, ehkä kaikkein merkittävin tekijä, on paikallisten ihmisten ostovoiman kasvu. Tullessani Viroon 25 vuotta sitten oli kaupan myyjien palkka 360 kruunua kuukaudessa eli nykyrahassa 24 euroa kuukaudessa. Nyt keskipalkka on jo yli tuhat euroa, eli melkein 50 kertaa enemmän. Toki rahan ostovoima on tuosta ajasta oleellisesti vähentynyt, mutta siitä huolimatta palkkojen ja elintason kasvu on ollut erittäin merkittävää.

 

Turismi ja palkat eivät voi enää millään kasvaa samassa tempossa kuin aiemmin. Virolaiset vanhenevat nopeasti niin kuin muutkin eurooppalaiset eikä Viroon tule edes pakolaisia, jotka saisivat kansakunnan väkimäärän kasvuun. Siitä huolimatta liike- ja asuinrakentaminen käyvät niin kuumina, että herää kysymys, onko tälle kaikelle uudelle pinnalle enää ottajia.

Erityisesti uusia kauppakeskuksia rakennetaan ja vanhoja ostoparatiiseja laajennetaan joka puolella Tallinnaa. Liiketilojen vuokrat ovat myös moninkertaistuneet viimeisten vuosien aikana. Kiinteistökehittäjät näyttävät uskovan, että nousu on ikuista. Tähän mennessä vain timantit ovat olleet ikuisia.

 

Teksti Pentti Nokelin

Pentti Nokelin on asunut ja ollut yrittäjänä Virossa vuodesta 1992 asti. Hän toimii Suomen Yrityskaupat Eestin toimitusjohtajana ja omistaa Katusekohvik-ravintolan Viru-kadulla, on mukana Design Works -keramiikkapajassa, katukeittiö Hotokassa ja Laps ja Pere -messujen järjestämisessä.

Lue lisää samasta aiheesta

14.3.2024 | Kolumnit

Hüttünen pistää maaliskuussa: Miksi virolaisnuoret menestyvät niin hyvin Pisa-testissä?

Hüttünen pistää maaliskuussa: Miksi virolaisnuoret menestyvät niin hyvin Pisa-testissä?

Joulukuussa saimme tietää, että suomalaiskoululaisten Pisa-menestys jatkaa laskuaan. Vuonna 2004 Suomi oli ensimmäisenä kaikissa Pisa-tutkimuksen kolmessa kategoriassa, jotka ovat … Lue lisää

15.1.2024 | Kolumnit

Stop! Älköön aika seisahtuko!

Stop! Älköön aika seisahtuko!

Nostan vinyylilevyn soittimelle jaStop, seisku aeg!kuuluu kaiuttimista heleän pehmeänä virona. Velly Joonas, tuo Tõrvan motownin ääni ja olemus, venyttelee … Lue lisää

13.12.2023 | Kolumnit

Omena- ja kirsikkavarkaissa

Omena- ja kirsikkavarkaissa

Olen ajatellut viime aikoina lastenkasvatuksellisia eroja Viron ja Suomen välillä. Pojallani on eräs hyvä ystävä, kahdeksanvuotias pikkupoika S. He … Lue lisää

28.11.2023 | Kolumnit

Viron parlamentin toiminta on halvaantunut

Viron parlamentin toiminta on halvaantunut

Viime aikoina on Viron poliittista elämää hallinnut keskustelu pääministeri Kaja Kallaksen miehen osittain omistaman kuljetusyhtiön jatkamasta toiminnasta Venäjällä sen … Lue lisää

6.8.2023 | Kolumnit

Piirissaar kuvastaa Itä-Viron sitkeyttä

Piirissaar kuvastaa Itä-Viron sitkeyttä

Ville Hytösen kolumni Ville Hytönen on Harkun Suurupissa asuva Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja. ”Kirkko oli tuossa vieressä. Minun isoisäni Kirill … Lue lisää

30.7.2023 | Kolumnit

Tallinnan laaja katuremontti on aiheuttanut kaupunkiin kaaoksen 

Tallinnan laaja katuremontti on aiheuttanut kaupunkiin kaaoksen 

Valtavien tieremonttien takia on tänä kesänä Tallinnassa vaikea liikkua. Kaupungin kadut on revitty auki. Suuri määrä katuja on suljettu. … Lue lisää

22.6.2023 | Kolumnit

Muutama sana virolaisesta työnteosta

Muutama sana virolaisesta työnteosta

Ville Hytösen kolumni Ville Hytönen on Harkun Suurupissa asuva Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja. ”Kierrellessäni Tallinnassa näen miten surkeassa jamassa kaikki on”, … Lue lisää

15.5.2023 | Kolumnit

Viron poliittinen kenttä liberalisoitui – Ekre istuu pitkään oppositiossa

Viron poliittinen kenttä liberalisoitui – Ekre istuu pitkään oppositiossa

Viron maaliskuisten parlamenttivaalien jälkeen poliittinen kenttä maassa muuttui pysyvästi. Vuosien ajan politiikkaa dominoinut ja osittain jopa terrorisoinut oikeistolainen ja … Lue lisää