Kaakkois-Viron sydämessä
Värska on mainittu historian kirjoissa ensimmäisen kerran 1585. Nykyisin kunnassa asuu noin 1 400 asukasta, joista kylän keskustassa 635.
Värska toimii Viron puolelle jääneen Setomaan keskuksena. Kun Viroon palautui itsenäisyys, suurin osa settojen asuinalueesta jäi Venäjän puolelle. Virolle jääneen Setomaan muodostaa Võrumaan ja Põlvamaan maakuntien alueella olevat neljä kuntaa.
Värskassa on Seto Talumuuseum, jonka Tsäimajassa voi nauttia alueen ruokia. Jos haluaa mennä mahdollisimman lähelle Venäjän rajaa, voi matkata kunnan itäisimpään kylään eli Saatseen. Siellä on myös oma museo ja kirkko.
Keskustan merkittävin matkailutoimija on Värskan kylpylä, joka nojaa toiminnassaan vahvasti tärkeimpään paikalliseen merkkituotteeseen eli Värskan veteen. Noin 500 metrin syvyydestä nouseva luonnollinen kivennäisvesi siirtyy pullotettuna ja nykyään myös maustettunakin kuluttajille.
Kylpylässä voi nauttia muun muassa porealtaasta, jossa on kyseistä kivennäisvettä. Värskan mutahoidot ovat myös ainutlaatuisia. Mudan sisältämä estrogeeni nuorentaa ihoa.
Kun vartalo on hoidettu, voi Värskassa nauttia monipuolisesta settokulttuurista. Pyhän Yrjön kirkon hautausmaalla on Anne Vabarnan hauta. Kuuluisa runonlaulaja kävi vuonna 1931 esiintymässä myös Suomessa. Hänen kansanrunouttaan on kirjoitettu muistiin noin 150 000 säkeistöä.
Jalmar Vabarna, joka nykyään on ehkä kuuluisin virolainen etnomuusikko, on Anne Vabarnan lapsenlapsenlapsi. Ja jos suinkin mahdollista, kannattaa kokeilla kansantanssiakin, joka tunnetaan nimellä kargus.
Settojen moniääninen kuororunonlaulu eli leelo on merkitty Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Settojen kulttuuri on viime vuosina noussut arvoonsa. Leelon lisäksi tunnetaan etnorock-orkesteri Zetod sekä Kuningaskunnan päivät elokuun ensimmäisenä sunnuntaina. Silloin on lupa nauttia myös handsaa eli rukiista tehtyä kotipolttoista viinaa.
TEKSTI JA KUVAT MIKKO SAVIKKO
Lue lisää samasta aiheesta