Ihmeellinen talkkunauskomus

Ihmeellinen talkkunauskomus

Olen aikaisemmin sivunnut muutaman kerran lauseella tai parilla virolaisten tapaa pitää talkkunaa eli kamaa ainoastaan ja vain heille kuuluvana osana ainutlaatuista ruokakulttuuria.

Eittämättä se kuuluu yhtenä osana lähiruokakulttuuriin. Sehän tehdään paikallisista raaka- aineista, kuten myös maltaat, ranskalaiset perunat tai juustot. Talkkunan ovat kuitenkin tuoneet maahan, niin kuin Suomeenkin, luultavasti venäläiset sotilaat. He söivät talkkunaa nykyään lähinnä Itä-Suomessa tunnettuun tapaan eli kouratalkkunana. Todennäköisesti talkkuna on peräisin aasialaisilta paimentolaiskansoilta.

Länsi-Suomessa, jossa talkkunasta käytetään myös nimitystä piapo, sekoitetaan talkkuna piimään, kuten Virossakin. Koura- tai myös tappitalkkunaksi kutsuttu keitetään kovaksi puuroksi, jota voi haukata.

Yksi erikoisuus virolaisilla toki on eli talkkunasuklaa, jonka tuotanto aloitettiin neuvostoaikana. Sellaista ei ole muualla.

Toinen erikoisuus on se, että kysyessäni virolaisilta, milloin he ovat viimeksi syöneet talkkunaa, saan tavallisesti vastauksia, joista olen päätellyt, ettei talkkuna kuulu kovin usein ruokavalioon. Siihen kuuluu sen sijaan sika, josta kerron ensi lehdessä hieman enemmän.

TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVA KALEVIN TUOTEVALIKOIMASTA

Lue koko juttu näköislehdestä

Lue lisää samasta aiheesta