Hüttünen pistää heinäkuussa: lentokenttä ja lentopallo syinä koronavirusepidemioihin
Suomessa oli kesäkuun viimeiseen päivään mennessä todettu 7 214 koronavirustartuntaa. Virossa oli tartuntoja samaan aikaan 1 989. Suhteutettuna asukasmääriin on tartuntojen määrä suunnilleen yhtä suuri. Nyt molemmissa maissa on epidemia hallinnassa ja yhteiskunnat avautuvat vähitellen.
Helmi- ja maaliskuussa viruslinkona Suomessa toimi Helsinki-Vantaan lentoasema, jonka kautta Suomeen palasi lomailijoita Keski-Euroopasta. He toivat viruksen maahan ja levittivät sitä. Kotiin palaaville kansalaisille ei annettu kunnollisia karanteenimääräyksiä. Selkeät ohjeet tulivat aivan liian myöhään.
Suurin osa Suomen koronatartunnoista oli Uudellamaalla. Maakunta eristettiin muusta Suomesta kolmeksi viikoksi.
Lisäksi Ruotsin pahan tautitilanteen vuoksi annettiin määräys sulkea Suomen ja Ruotsin välinen raja. Myöhemmin kuitenkin todettiin, että käsky oli perustuslain vastainen.
Virossa koronaepidemian alkusysäyksenä voidaan pitää helmikuussa Saarenmaalla järjestettyjä lentopallo-otteluita Milanosta tullutta joukkuetta vastaan. Italialaispelaajat kantoivat virusta. Ottelussa oli katsojia ympäri Viroa ja tauti levisi myös mantereelle.
Kovimman iskun koki kuitenkin Saarenmaa, jossa epidemia räjähti käsiin. Matkustajaliikenne autolautoilla lopetettiin ja saari oli viikkojen ajan eristyksissä muusta Virosta.
Suomella ja Virolla on epidemian hoidossa ollut hyvin samanlainen politiikka, joka perustuu jatkuvaan testaamisen ja tartuntaketjujen jäljittämiseen.
Virossa oli voimassa 2+2-sääntö, joka tarkoitti sitä, että kaksi ihmistä sai tavata toisiaan, kun pitivät kahden metrin välin toisiinsa. Suomessa tuli pitää yhden metrin turvaväli. Molemmissa maissa joukkotapaamiset olivat kiellettyjä. Samoin ravintoloiden toimintaa rajoitettiin voimakkaasti. Ikäihmisten eristäminen ja tapaamiskiellot olivat myös Suomessa ja Virossa hyvin samanlaiset.
Suurin ero oli karanteenissa. Suomessa kahden viikon karanteeni oli vapaaehtoinen eikä sen noudattamista valvottu aktiivisesti. Virossa oli voimassa kahden viikon pakollinen karanteeni, jota valvottiin GPS-paikannuksen, puhelinsoittojen ja kotikäyntien avulla.
Niin Suomessa kuin Virossakin kansalaiset tottelivat kiitettävän hyvin viranomaisten määräyksiä ja suosituksia. Tämän vuoksi molemmat maat ovat selvinneet kriisistä suhteellisen vähin ihmisuhrein.
Kun rajoja ryhdyttiin jälleen avaamaan, Viro olisi halunnut, että Suomi liittyisi Baltian maiden yhteiseen matkustusalueeseen. Suomi kuitenkin jarrutteli rajojensa avaamista.
Molemmille maille on epidemian aiheuttama talouden sulkeutuminen ollut paha isku. Suomen hallitus on päättänyt elvyttää lainarahalla ja osa yrityksistä on saanut huomattavia suoria tukia toimintaansa. Lisäksi jaossa on ollut vielä valtion takaamaa lainarahaa.
Virossa lainaa ei haluttu ottaa samassa määrin ja maan jakamat yritystuet ovat olleet vaatimattomia.
Virossa ei myöskään ole työntekijöiden lomautusjärjestelmää, jossa työttömyyskassat ja valtio maksavat työttömyyskorvauksen lomautetulle työntekijälle. Viron valtio kuitenkin loi nopeasti järjestelmän kriisiyhtiöille, jolla osa, eli noin 1 000 euroa kuukaudessa, työntekijän palkasta maksettiin valtion kassasta.
Matkailuelinkeino, ravintolat ja baarit ovat koronakriisin aikana olleet Virossa suurissa vaikeuksissa. Suurin osa niiden liikevaihdosta tulee ulkomaalaisilta matkailijoilta. Tilanne onkin laskenut huomattavasti niin hotellien kuin ravintoloidenkin hintoja.
Hüttünen
The Baltic Guiden tuoreita uutisia
- Populaarimusiikin ikoni Zucchero konsertoi Tallinnassa
- Illalliskonsertteja 20-luvun hengessä ja italialaisittain
- Visit Tallinnan laatima lista Tallinnan suosituimpien kohteiden aukioloajoista pääsiäisenä
Lue lisää samasta aiheestakoronavirus Saarenmaa