Tuoretta tietoa Virosta
7.4.2015 | @fi

Alkukevään vihreä villivihannes

Alkukevään vihreä villivihannesMaaliskuun puolivälissä sai jo valmistaa vuohenputki- ja nokkossalaattia kevään ensimmäisistä versoista.

Monien kiusallisena rikkaruohona pitämä vuohenputki sopii mainiosti myös ruokapöytään.

 

Lämmin alkukevät nostatti metsissä ja pihoilla vuohenputkien versoja jo maaliskuun puolella. Ensimmäisen salaatin sai silloin loihdittua pikkuruisista vuohenputken ja nokkosen versoista. Makoisimpia ovatkin juuri nuoret versot, suuremmat lehdet eivät maistu niin hyvälle.

Vuohenputkia kasvaa rehevissä metsissä, pientareilla ja puutarhoissa. Lajinmäärityksessä täytyy olla tarkkana, sillä myrkylliset myrkkykatko, myrkkykeiso ja hukanputka näyttävät hieman samanlaisilta. Vuohenputkea kannattaa keväisin kerätä tutuilta kasvupaikoilta. Kaiken varalta on hyvä seurata kasvuston kehitystä yksi kesä ja varmistua näin lajinmäärityksestä. Vuohenputkelle ovat tunnusomaisia kolmihaaraiset lehdet.

Vuohenputkia on aikojen saatossa käytetty kansanlääkinnässä erityisesti kihdin ja nivelvaivojen hoitoon sekä rauhoittavana rohtona. Siinä on runsaasti muun muassa C-vitamiinia ja rautaa.

Keski-Euroopassa munkit viljelivät keskiajalla vuohenputkea puutarhoissa ja levittivät samalla kasvia ympäri Eurooppaa. Virossa vuohenputken (viroksi: naat) hyötykäytöllä on jo pitkät perinteet. Nälkävuosina kasvi tarjosi köyhille pitkän talven jälkeen vitamiinirikasta ravintola. Vuohenputki kuului myös herrojen ruokapöytään.

Vuohenputki on runsassatoinen ja sitä voi syödä niin raakana kuin kypsennettynä. Sitä voi käyttää salaateissa, keitoissa ja padoissa sekä pinaatin ja kaalin tapaan. Kuivattua vuohenputkea käytetään myös mausteena. Maku on mieto ja hieman pähkinäinen.

TEKSTI JA KUVA MIKKO VIRTA

Lue lisää samasta aiheesta