 |
|
|
|
Viro toivoo Natoon pääsyä ensi vuonna
|
Ensi vuoden loppupuolella pidetään Prahassa Naton seuraava huippukokous. Siellä on tarkoitus päättää mitä valtioita kutsutaan allianssin uuteen laajenemiskierrokseen. Pyrkijöitä on kymmenen, niiden joukossa myös Viro.
| Viron ja Naton viranomaisten yhteistyö on kiinteää ja säännöllistä. Tässä otetaan Tallinnan lentokentällä vastaan Naton sotilaallisen komitean puheenjohtajaa amiraali Guido Venturonia. |
| Viro osallistuu voimiensa mukaan rauhanturvaamiseen Bosniassa ja Kosovossa, miehet koulutetaan Nato- maassa Tanskassa. Viron puolstusministeri Jüri Luik on tullut tervehtimään SFOR- joukoissa palvelevia virolaisia Bosniaan. |
|
|
|
 aton huippupoliitikkojen puheiden valossa laajeneminen tapahtuu varmasti, mutta kukaan ei ole luvannut yhdellekään pyrkijöistä, että juuri se valtio pääsee mukaan. Viron, Latvian ja Liettuan ongelmana on se, että ne ovat entisiä neuvostotasavaltoja. Niinpä Venäjä vaatiikin, että sen “reviirille” ei tungeta, että Naton laajeneminen ei saisi koskea ainakaan Baltian maita. Yhdysvaltain presidentti Georg W. Bush on antanut ymmärtää, ettei Venäjällä ole veto- oikeutta silloin, kun vapaat ja demokraattisesti hallitut maat haluavat liittyä allianssiin. Toisaalta tiedetään, että Saksa pälyilee olkansa yli Venäjän suuntaan ja on muita valmiimpi kuulemaan Moskovan näkökantoja. Ehkäpä ei haluta ärsyttää Venäjää, jolle on tullut annetuksi lainarahaa - Saksa on Venäjän suurin luotottaja. Baltian maiden myymisestä on Saksalla sitäpaitsi historiallista kokemusta, kun ne ennen toista maailmansotaa jätettin Molotov- Ribbentrop- sopimuksella venäläisten mielivaltaan.
Naton suosio laajalla pohjalla
Virossa on Natolla paljon kannatusta, paljon enemmän kuin esimerkiksi liittymisellä Euroopan Unioniin. Erilaisissa tutkimuksissa on saatu hieman toisistaan poikkeavia tuloksia, mutta Naton kannatus on systemaattisesti ollut yli 60%. Euroopan Unionin kannatus on taas pyörinyt 40% paikkeilla. On siis noin 20 prosenttiyksikön kuilu kahden liittoutuman välillä, jotka kuitenkin ovat koko ajan lähenemässä toinen toistaan.
Keväällä kävivät Viron poliitikot kampanjaa, jossa yritettiin selittää, että Nato ja EU ovat saman mitalin eri puolia. Natoon pääseminen on sitä varmempaa, mitä paremmassa “eurokunnossa” valtio on, kirjoittelivat poliitikot ja jokunen ulkomainen vieraskin lämmitteli teemaa Naton ja EU: n yhteisestä arvomaailmasta. Mitään tulosta ei kampanjasta syntynyt, vaan edelleen suuri osa virolaisista haaveilee Nato- jäsenyydestä ilman EU: n jäsenyyttä.
Viron asukkaiden Nato- kannatus vaihtelee tietenkin etnisen taustan perusteella, mutta Naton kannattajia on ei- virolaisissakin yllättävän paljon, n. 20%.
Viron ulkoministeriössä Nato-asioita hoitava alivaltiosihteeri Harri Tiido osaa selittää, mistä on kysymys:
“Ne venäläiset, jotka ammentavat maailmankuvansa Moskovan televisiosta ovat tietenkin Natoa vastaan. Olemassa on kuitenkin asian taloudellinen puoli, joka kiinnostaa monia bisnesmiehiä. Äskettäin Virossa vieraillut Puolan ulkoministeri Wladyslaw Bartoszewski kertoi, että Natoon liittymisen jälkeen tuli Puolaan paljon uusia investointeja ja niiden rakennekin muuttui. Ulkomaalaiset suurfirmat uskaltavat tehdä nyt suuriakin sijoituksia, kun maan tulevaisuudesta ei tarvitse spekuloida. Ulkomaisen rahan hintakin halpeni.”
Tiido muistuttaa myös siitä, että on kasvanut nuorten sukupolvi, joka ei muista mitään entisestä Neuvostoliitosta eikä katsele asioita senaikaisten silmälasien läpi. Viron ei- virolaisten joukossa on myös paljon muutakin väkeä kuin venäläisiä.
Venäjä vastaan
Venäjä vastustaa sinnikkäästi Baltian maiden Nato- jäsenyyttä, mikä on omiaan vain lisäämään virolaisten epäluuloja. Miksi pitää olla vastaan, ellei haluta säilyttää Baltian maita omana reviirinä? Venäjä vakuuttaa, ettei sillä ole minkäänlaisia pahoja aikeita pienten naapureidensa suhteen, mutta niin vakuuttivat aikoinaan Iivana Julma, Pietari Suuri ja Josef Stalinkin.
Puolan ulkoministeri Bartoszewski kertoi Tallinnan vierailullaan, että suhteet Venäjään vat pikemminkin parantuneet kuin huonontuneet. Kun kolme entistä satelliittivaltiota Puola, Unkari ja Tshekki liittyivät Natoon oli ilma täynnä parkua ja uhkailuja. Mihinkään konkreettiseen Venäjä ei kuitenkaan ryhtynyt - ja mitä se olisikaan voinut tehdä? Kun Puolan tilanne ja kansainvälinen asema ovat nyt yksiselitteisesti selviä ei Venäjälle jää muuta, kuin ryhtyä normaaliin kansainväliseen yhteistyöhön ja niin se on tehnytkin.
Viro yksimielinen
Naton kannatus on Virossa edelleen kasvusuunnassa. Suurin osa sen vastustajistakin perustelee mielipiteensä taloudellisilla ja sosiaalisilla ongelmilla. Nato- maiden edellytetään käyttävän puolustukseensa vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan. Viro kuluttaa tällä hetkellä jonkin verran vähemmän, joten puolustusmenoja on lisättävä ensi vuodeksi. Se on tietenkin kova paikka köyhässä maassa, jossa tähdellisiä rahanreikiä on vaikka kuinka paljon.
Viro kuluttaa jo nytkin aikamoisia summia Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön, Bosnian ja Kosovon rauhanturvajoukkoihin, Nato- kelpoisten upseereiden kouluttamiseen ja yleiseen valmisteluun, joka tunnetaan nimellä Membership Action Plan eli jäsenyyden toimintasuunnitelma.
Alivaltiosihteeri Tiido arvelee, että tiukan paikan tullen eli kansanäänestyksessä virolaiset hyväksyvät myös Euroopan Unionin.
“Poliitikot ovat vaikeuttaneet asiaa. Kun tehdään kansalle mieluinen päätös, niin pisteet otetaan itselle. Epäsuositut päätökset markkinoidaan puolestaan Euroopan Unionin painostuksen tiliin”, kerto Tiido.
Suomi joutuu uuteen tilanteeseen
Eurooppa on historiallisesti jakautunut jo tuhannen vuoden ajan kahteen kulttuuripiiriin, joiden takana ovat olleet idän ja lännen kirkot ja niiden välinen jatkuva skisma. Idän ja lännen kirkkojen raja kulkee Suomen ja Baltian maiden itärajaa myöten, halki länsi-Ukrainan (joka on entistä Puolaa) ja edelleen halki Balkanin.
Voidaan tietenkin huudahtaa, että “eläköön ekumenia”, mutta kysymys on muustakin. Rajan itäpuolella on erilaista muukin kuin kirkkojen kupolit.
Jos nykyiset hakijat pääsevät Naton jäseniksi tulee vanhasta kulttuurien rajasta myös Naton ja tulevaisuudessa Euroopan Unionin itäraja - paitsi Suomen kohdalla.
Baltian maiden Nato- jäsenyys tuottanee Suomessa uutta ajattelua Naton suhteen. Syntyy mm. ennakkotapaus: Nähdään kuinka Venäjä suhtautuu uuteen Nato- rajaan Baltiassa.
Viron ja toisten Baltian maiden Nato- jäsenyys on luultavasti Suomenkin etu, sillä se vakauttaa Itämeren aluetta. Baltian jääminen ns. harmaaseen vyöhykkeeseen antaisi Venäjälle mahdollisuuden kaikenkaltaiseen pelaamiseen, millainen politiikka ei juuri suosi vakauden lisääntymistä.
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Boris Mäemets]
|
|
