 |
|
|
|
Viro toivoo Natoon p��sy� ensi vuonna
|
Ensi vuoden loppupuolella pidet��n Prahassa Naton seuraava huippukokous. Siell� on tarkoitus p��tt�� mit� valtioita kutsutaan allianssin uuteen laajenemiskierrokseen. Pyrkij�it� on kymmenen, niiden joukossa my�s Viro.
| Viron ja Naton viranomaisten yhteisty� on kiinte�� ja s��nn�llist�. T�ss� otetaan Tallinnan lentokent�ll� vastaan Naton sotilaallisen komitean puheenjohtajaa amiraali Guido Venturonia. |
| Viro osallistuu voimiensa mukaan rauhanturvaamiseen Bosniassa ja Kosovossa, miehet koulutetaan Nato- maassa Tanskassa. Viron puolstusministeri J�ri Luik on tullut tervehtim��n SFOR- joukoissa palvelevia virolaisia Bosniaan. |
|
|
|
 aton huippupoliitikkojen puheiden valossa laajeneminen tapahtuu varmasti, mutta kukaan ei ole luvannut yhdellek��n pyrkij�ist�, ett� juuri se valtio p��see mukaan. Viron, Latvian ja Liettuan ongelmana on se, ett� ne ovat entisi� neuvostotasavaltoja. Niinp� Ven�j� vaatiikin, ett� sen �reviirille� ei tungeta, ett� Naton laajeneminen ei saisi koskea ainakaan Baltian maita. Yhdysvaltain presidentti Georg W. Bush on antanut ymm�rt��, ettei Ven�j�ll� ole veto- oikeutta silloin, kun vapaat ja demokraattisesti hallitut maat haluavat liitty� allianssiin. Toisaalta tiedet��n, ett� Saksa p�lyilee olkansa yli Ven�j�n suuntaan ja on muita valmiimpi kuulemaan Moskovan n�k�kantoja. Ehk�p� ei haluta �rsytt�� Ven�j��, jolle on tullut annetuksi lainarahaa - Saksa on Ven�j�n suurin luotottaja. Baltian maiden myymisest� on Saksalla sit�paitsi historiallista kokemusta, kun ne ennen toista maailmansotaa j�tettin Molotov- Ribbentrop- sopimuksella ven�l�isten mielivaltaan.
Naton suosio laajalla pohjalla
Virossa on Natolla paljon kannatusta, paljon enemm�n kuin esimerkiksi liittymisell� Euroopan Unioniin. Erilaisissa tutkimuksissa on saatu hieman toisistaan poikkeavia tuloksia, mutta Naton kannatus on systemaattisesti ollut yli 60%. Euroopan Unionin kannatus on taas py�rinyt 40% paikkeilla. On siis noin 20 prosenttiyksik�n kuilu kahden liittoutuman v�lill�, jotka kuitenkin ovat koko ajan l�henem�ss� toinen toistaan.
Kev��ll� k�viv�t Viron poliitikot kampanjaa, jossa yritettiin selitt��, ett� Nato ja EU ovat saman mitalin eri puolia. Natoon p��seminen on sit� varmempaa, mit� paremmassa �eurokunnossa� valtio on, kirjoittelivat poliitikot ja jokunen ulkomainen vieraskin l�mmitteli teemaa Naton ja EU: n yhteisest� arvomaailmasta. Mit��n tulosta ei kampanjasta syntynyt, vaan edelleen suuri osa virolaisista haaveilee Nato- j�senyydest� ilman EU: n j�senyytt�.
Viron asukkaiden Nato- kannatus vaihtelee tietenkin etnisen taustan perusteella, mutta Naton kannattajia on ei- virolaisissakin yll�tt�v�n paljon, n. 20%.
Viron ulkoministeri�ss� Nato-asioita hoitava alivaltiosihteeri Harri Tiido osaa selitt��, mist� on kysymys:
�Ne ven�l�iset, jotka ammentavat maailmankuvansa Moskovan televisiosta ovat tietenkin Natoa vastaan. Olemassa on kuitenkin asian taloudellinen puoli, joka kiinnostaa monia bisnesmiehi�. �skett�in Virossa vieraillut Puolan ulkoministeri Wladyslaw Bartoszewski kertoi, ett� Natoon liittymisen j�lkeen tuli Puolaan paljon uusia investointeja ja niiden rakennekin muuttui. Ulkomaalaiset suurfirmat uskaltavat tehd� nyt suuriakin sijoituksia, kun maan tulevaisuudesta ei tarvitse spekuloida. Ulkomaisen rahan hintakin halpeni.�
Tiido muistuttaa my�s siit�, ett� on kasvanut nuorten sukupolvi, joka ei muista mit��n entisest� Neuvostoliitosta eik� katsele asioita senaikaisten silm�lasien l�pi. Viron ei- virolaisten joukossa on my�s paljon muutakin v�ke� kuin ven�l�isi�.
Ven�j� vastaan
Ven�j� vastustaa sinnikk��sti Baltian maiden Nato- j�senyytt�, mik� on omiaan vain lis��m��n virolaisten ep�luuloja. Miksi pit�� olla vastaan, ellei haluta s�ilytt�� Baltian maita omana reviirin�? Ven�j� vakuuttaa, ettei sill� ole mink��nlaisia pahoja aikeita pienten naapureidensa suhteen, mutta niin vakuuttivat aikoinaan Iivana Julma, Pietari Suuri ja Josef Stalinkin.
Puolan ulkoministeri Bartoszewski kertoi Tallinnan vierailullaan, ett� suhteet Ven�j��n vat pikemminkin parantuneet kuin huonontuneet. Kun kolme entist� satelliittivaltiota Puola, Unkari ja Tshekki liittyiv�t Natoon oli ilma t�ynn� parkua ja uhkailuja. Mihink��n konkreettiseen Ven�j� ei kuitenkaan ryhtynyt - ja mit� se olisikaan voinut tehd�? Kun Puolan tilanne ja kansainv�linen asema ovat nyt yksiselitteisesti selvi� ei Ven�j�lle j�� muuta, kuin ryhty� normaaliin kansainv�liseen yhteisty�h�n ja niin se on tehnytkin.
Viro yksimielinen
Naton kannatus on Virossa edelleen kasvusuunnassa. Suurin osa sen vastustajistakin perustelee mielipiteens� taloudellisilla ja sosiaalisilla ongelmilla. Nato- maiden edellytet��n k�ytt�v�n puolustukseensa v�hint��n kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan. Viro kuluttaa t�ll� hetkell� jonkin verran v�hemm�n, joten puolustusmenoja on lis�tt�v� ensi vuodeksi. Se on tietenkin kova paikka k�yh�ss� maassa, jossa t�hdellisi� rahanreiki� on vaikka kuinka paljon.
Viro kuluttaa jo nytkin aikamoisia summia Naton rauhankumppanuusyhteisty�h�n, Bosnian ja Kosovon rauhanturvajoukkoihin, Nato- kelpoisten upseereiden kouluttamiseen ja yleiseen valmisteluun, joka tunnetaan nimell� Membership Action Plan eli j�senyyden toimintasuunnitelma.
Alivaltiosihteeri Tiido arvelee, ett� tiukan paikan tullen eli kansan��nestyksess� virolaiset hyv�ksyv�t my�s Euroopan Unionin.
�Poliitikot ovat vaikeuttaneet asiaa. Kun tehd��n kansalle mieluinen p��t�s, niin pisteet otetaan itselle. Ep�suositut p��t�kset markkinoidaan puolestaan Euroopan Unionin painostuksen tiliin�, kerto Tiido.
Suomi joutuu uuteen tilanteeseen
Eurooppa on historiallisesti jakautunut jo tuhannen vuoden ajan kahteen kulttuuripiiriin, joiden takana ovat olleet id�n ja l�nnen kirkot ja niiden v�linen jatkuva skisma. Id�n ja l�nnen kirkkojen raja kulkee Suomen ja Baltian maiden it�rajaa my�ten, halki l�nsi-Ukrainan (joka on entist� Puolaa) ja edelleen halki Balkanin.
Voidaan tietenkin huudahtaa, ett� �el�k��n ekumenia�, mutta kysymys on muustakin. Rajan it�puolella on erilaista muukin kuin kirkkojen kupolit.
Jos nykyiset hakijat p��sev�t Naton j�seniksi tulee vanhasta kulttuurien rajasta my�s Naton ja tulevaisuudessa Euroopan Unionin it�raja - paitsi Suomen kohdalla.
Baltian maiden Nato- j�senyys tuottanee Suomessa uutta ajattelua Naton suhteen. Syntyy mm. ennakkotapaus: N�hd��n kuinka Ven�j� suhtautuu uuteen Nato- rajaan Baltiassa.
Viron ja toisten Baltian maiden Nato- j�senyys on luultavasti Suomenkin etu, sill� se vakauttaa It�meren aluetta. Baltian j��minen ns. harmaaseen vy�hykkeeseen antaisi Ven�j�lle mahdollisuuden kaikenkaltaiseen pelaamiseen, millainen politiikka ei juuri suosi vakauden lis��ntymist�.
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Boris M�emets]
|
|
