 |
|
|
|
Kansallisooppera Estonialla kiehtova ohjelmisto
|
Viron kansallisooppera Estonia on moni- ilmeinen talo, jonka suojissa toimii kansallisooppera, baletti, solistit, oopperakuoro, poikakuoro, Viron valtion sinfoniaorkesteri sek� Viron kansallinen mieskuoro. Kaikki ovat maassa alansa huippuja. Oma yksikk�ns� on Eesti Kontsert.
| Boris Godunov on suosituimpia oopperoita, p��osassa Mati Palm. |
| Y� Venetsiassa on kev��n ohjelmistossa. |
|
|
|
Talvi- ja kev�tkaudeksi kansallisooppera valmistaa j�lleen uusia yll�tyksi� ohjelmistossaan. Esimerkiksi Manuel de Fallan ooppera Lyhyt el�m�, La vida breve, sai ensi- iltansa jo syksyll�, mutta tulee uudestaan. Estonia on maailmassa nelj�s teatteri, joka tarjoaa ko. teoksen yleis�lleen. Tammikuussa on vuorossa Giuseppe Verdin ooppera Ernani, maaliskuussa L�o Delibesin baletti Cop pelia, huhtikuussa Franz L�harin operetti Iloinen leski ja toukokuussa saa ensiiltansa Luciano Canniton baletti Cassandra. Koreografeina ja ohjaajina n�hd��n maailmalla mainetta niitt�neet italialainen Mauro Bigonzetti (Coppe lia), it�valtalainen Monika Wiesler (Iloinen leski) ja italialainen Marco Schiavoni (Cassandra).
Iloinen yll�tys on pienimmille katsojille tarkoitetu esitys Oopperavillikot, jossa lapsille tehd��n leikkimielisesti sel v�ksi ooopperan synty�, valmistumista, tekij�it� ja tulkitsijoita. Toinen osa on nimelt��n Pommi, lasten ooppera, jonka kaikkia rooleja tekev�t lapset.
Estoniassa juhlitaan tammikuun 27. p�iv�st� helmikuun ensimm�iseen. Solisti Mati Palm t�ytt�� 60 v. ja h�nen kunniakseen viikko on t�ynn� juhlaesityksi�, kuten Don Carlos ja Boris Godunov. Ensiillassa on 27.01. Ernani, Verdin ooppera.
Virolaiselle musiikille omistaudutaan 26.- 28. huhtikuuta, jolloin ensi- ltaan tulevat virolaisten tekij�iden lyhytoopperat ja -baletit.
Toukokuussa 20.- 26. p�ivin� vietet��n ooppera- ja balettifestivaalia Prima la Donna, jolloin teemana ovat kohtalokkaat, merkitt�v�t ja voimakkaat naiset. Ohjelmisto koostuu esim. Carmenista, Anna Kareninasta, Salomesta, Cassandrasta jne.
Kansallisoopperan lavalla n�ht�vien balettien, oopperoiden ja operettien ohella kannattaa perehty� talvipuutarhan ohjelmistoon; konsertteja ja pienimuotoisia oopperaesityksi� tarjotaan varsin viihtyisiss� tiloissa.
Eesti Kontsert puolestaan j�rjest�� tasokkaita konsertteja.
Ulkomaisten vieraiden m��r� Estoniassa on jo yksi viidesosa. Kuluvalla kaudella on esim. suomalaisille myyty kolme t�ytt� esityst�, joista osaan on ehditty valmistaa suomenkieliset tekstit.
Kansallisuuden symboli remonttiin
Estonia- teatterin rakennus otettiin k�ytt��n 1913. Arkkitehtein� olivat suomalaiset Armas Lindgren ja Wiivi L�nn. Toisessa maailmansodassa rakennus k�rsi pahoja vaurioita ja entis�itiin vuonna 1947 virolaisten arkkitehtien Alar Kotlarin ja Edgar Johan Kuusikin piirrosten mukaan.
Nyt rakennuksessa on meneill��n laajamittainen peruskorjaus, jonka on tarkoitus valmistua vuoteen 2006 menness�. T�ll�in yleis�n palvelutilojen m��r� kasvaa tuntuvasti, sisustus uusitaan, tulevat vammaishissit, akustiikka ja ilmastointi paranevat. N�ytt�m� peruskorjataan ja rakennetaan lis�� sivun�ytt�m� ja tietysti my�s henkil�kunnan ty�olot kohennetaan nykyvaatimuksia vastaaviksi.
Estonian kunnostaminen merkitsee Virossa paljon muutakin kuin kansallisoopperan rakennuksen korjausta. Talo on yksi Viron itsen�isyyden syntypaikoista ja valtiollisen riippumattomuuden peruskivist�. 23.4.1919 siell� kokoontui Viron valtion perustava kokous ja 11.03.1990 Viron tasavallan edustusto - Eesti Komitee. Viime vuosina on Viron Tasavallan Presidentti j�rjest�nyt itsen�isyysp�iv�n juhlavastaanoton 24.02. juuri Estoniassa.
[Kuvat: Harri Rospu]
|
|
