Tuoretta tietoa Virosta

7.9.2018 | Kulttuuri

Yhteiset, erilaiset laulut

Yhteiset, erilaiset laulutMikko Savikon kokoama laulukirja ilmestyi elokuussa. Kirjan lauluja on ehditty laulamaan yhdessä jo Seurasaaressa ja Tallinnassa Mikko Alatalon johdolla.

Mikko Savikko kokosi sata suomen- ja vironkielistä laulua samojen kansien väliin.

 

Laulukirjan siemen kylvettiin jo kymmenen vuotta sitten, jolloin silloinen The Baltic Guiden päätoimittaja Mikko Savikko kirjoitti lehteen Yhteiset laulut -juttusarjaa.

”Muistaakseni yhteisiä lauluja oli juttusarjassa lähes kolmekymmentä”, Savikko kertoo. 

Savikon lauluharrastus juontaa juurensa kuitenkin lapsuuteen.

”Meillä oli kotona Iloisen laulajan kirja, josta opettelin innokkaasti lauluja ja niiden sanoja.”

Viroon muutettuaan Savikko törmäsi tuttuihin lauluihin, joiden taustoja hän alkoi selvitellä.

”Huomasin, etteivät laulut olleetkaan Viron puolella ihan samanlaisia. Sanat ja tarinat poikkesivat suomalaisista versioista.”

Laulukirjan suuntaan astuttiin merkittävä askel Suomen 100-vuotisjuhlavuotena.

”Menin sanomaan suurlähettiläs Kirsti Nariselle ja lehdistöneuvos Hannele Valkeeniemelle, että kyllä niitä kerättyjä lauluja jo varmaan sata on.”

Sen jälkeen oli Savikon mukaan mahdotonta enää perääntyä, kirjaprojekti nytkähti käyntiin.

 

Pari vuotta kestänyt kirjan kokoaminen oli monipuolinen ja haastavakin työ.

”Opin valtavasti uusia asioita ja matkan varrella tuli monia mukavia löytöjä.”

Julkaisuoikeuksien saaminen sen sijaan oli suuri urakka.

”Oli suuri työ selvittää, kenelle julkaisuoikeudet kuuluvat ja mistä ne saa .”

 

Työn aikana putkahti esiin monia mielenkiintoisia löytöjä, taustoja ja tarinoita.

Savikko nostaa esiin Auringon lapset -kappaleen, joka oli Viron ensimmäisen, vuonna 1932 valmistuneen, äänielokuvan tunnusmelodia.

”Suomessa se on suosittu häälaulu, mutta Virossa sitä ei ole koskaan levytetty.”

Laulun sävelsi ja esitti Georg Malmstén, mutta Savikon mukaan sanoittajista on erilaisia versioita.

Lauluvaihtoa on Savikon mukana ollut vähintään 150 vuotta, mutta eniten yhteisiä lauluja oli 1940–1970-luvuilla.

Osa yhteisistä lauluista tuli ulkomailta, erityisesti Italiasta.

Dingo, Miljoonasade ja Nylon Beat olivat 1990- ja 2000-luvuilla tärkeitä Virossa. Nykyään yhteisiä lauluja on vähemmän. Savikko panee tilanteen englannin kielen piikkiin.

”Onko esimerkiksi nykyään Weekend Festivalin musiikki yhteistä virolaisille ja suomalaisille nuorille?”

Savikko heittää pallon suomalaisten suuntaan, ehkä joku voisi kääntää Raimond Valgren tuotantoa. Nythän Suomessa tunnetaan vain yksi kappale, Saarenmaan valssi.

”Valgren tuotanto on Toivo Kärjen tasolla. Sopii varmasti suomalaiseen makuun.”

 

Laulukirjaan on koottu yhteisiä lauluja laidasta laitaan, tyyli vaihtelee rockista iskelmään ja lastenlauluista virsiin.

”Kyllä jokaiselle varmasti muutama sopiva laulu löytyy”, toteaa Savikko. Hänen mukaansa kirja sopii mainiosti vaikkapa suomalaisten ja virolaisten yhteisiin illanviettoihin.

Hauskoja tilanteita voi syntyä, kun sama kappale on lahden toisella puolella tyystin toisenlainen sanoitukseltaan tai melodialtaan. Erään kiteytyksen mukaan suomalainen laulaa mollissa, virolainen duurissa.

Savikko myöntää ajatuksessa olevan perää.

”Joissain laulupareissa kansanluonteet tulevat hyvin esille. Surumielinen suomalaislaulu voi olla Virossa iloisen reipas ralli.” 

 

Kirja on myynnissä Virossa eri kirjakaupoissa tai voit tilata sen osoitteesta tilaukset@balticguide.ee. Kirja tulee myöhemmin myyntiin myös suomalaisiin kirjakauppoihin.

 

Teksti Mikko Virta, kuva Andrei Chertkov

18.7.2019 | Vapaa-aika

Alkuhärän äärellä – Rakvere on hyvä päiväretkikohde

Alkuhärän äärellä – Rakvere on hyvä päiväretkikohde

Länsi-Virumaan maakunnan pääkaupunki Rakvere on tasan sadan kilometrin päässä Tallinnasta. Narvaan johtavalta hyväkuntoiselta E20-valtatieltä käännytään Haljalan kohdalla etelään ja hetken … Lue lisää

17.7.2019 | Vapaa-aika

Tallinna jää taakse – Harjun maakunta on muutakin kuin pääkaupunki

Tallinna jää taakse – Harjun maakunta on muutakin kuin pääkaupunki

Tallinnasta länteen suuntautuva rantatie kulkee Tabasalun taajaman läpi. Se on Harkun kunnan kaupallinen keskus. Siitä kymmenkunta kilometriä eteenpäin on Suurupi, … Lue lisää

16.7.2019 | Luonto

Venäjä tuo positiivista jännitystä

Venäjä tuo positiivista jännitystä

Narvan taiteilijaresidenssiä vetävä Ann Mirjam Vaikla viihtyy hyvin rajakaupungissa.   Narvan taiteilijaresidenssiä johtava Ann Mirjam Vaikla muutti Narvaan vuoden 2017 … Lue lisää

14.7.2019 | Vapaa-aika

Pysäytä aika Hiidenmaalla

Pysäytä aika Hiidenmaalla

Reilun tunnin lauttamatkan aikana manner-Viron Rohukülasta Hiidenmaan Heltermaan satamaan ehtii asettaa ajatuksensa loma-asentoon. Hiidenmaalla ei kannatakaan hosua, vaan nauttia mieleenjäävistä … Lue lisää

13.7.2019 | Vapaa-aika

Etno soi Viron suvessa – hyvän musiikin ystävän kannattaa suunnata heinäkuussa Viljandiin ja Hiidenmaalle

Etno soi Viron suvessa – hyvän musiikin ystävän kannattaa suunnata heinäkuussa Viljandiin ja Hiidenmaalle

Hyvän musiikin ja tanssin ystävien kannattaa heinäkuussa ottaa suunta kohti Viljandia tai Hiidenmaata.   Kansanmusiikki on Virossa valtavirtaa: se soi … Lue lisää

10.7.2019 | Vapaa-aika

Pikkukaupunkien rauhaa Keski-Virossa

Pikkukaupunkien rauhaa Keski-Virossa

Piret Hansman on syntyperäinen paidelainen.   Paiden kaupunkia Järvamaan maakunnassa Keski-Virossa sanotaan Viron sydämeksi. Siitä kertoo myös kyltti kaupungin rajalla, … Lue lisää

8.7.2019 | Ostokset

Sipulitie itkettää vain ilosta

Sipulitie itkettää vain ilosta

Peipsijärven rannoilta kuoriutuu kolme kulttuuria ja kaksi kieltä.   Viron Peipsijärven länsilaidalla olevaa aluetta kutsutaan Sipulitieksi (Sibulatee), joka pitää sisällään … Lue lisää

7.7.2019 | Kulttuuri

Laulujuhlien 150-vuotisjuhlissa laulaa kahdeksan kuoroa Suomesta – ensimmäisiltä laulujuhlilta sai 
alkunsa yhteisen kansallislaulun tarina


Verkkouutinen: Laulujuhlien 150-vuotisjuhlissa laulaa kahdeksan kuoroa Suomesta – ensimmäisiltä laulujuhlilta sai 
alkunsa yhteisen kansallislaulun tarina


Viron laulujuhlilla on vanhat siteet myös Suomeen. Tärkein laulusilta edelsi ensimmäisiä laulujuhlia. Yhteisen kansallislaulun tarina alkoi juuri ensimmäisiltä laulujuhlilta. Laulujuhlaa … Lue lisää