Tuoretta tietoa Virosta
7.8.2014 | Historia

VIRON TUNNETUIN

VIRON TUNNETUIN

Kummituksia on monenlaisia, mutta harva niistä näyttäytyy säännöllisesti ja julkisesti. Tällainen poikkeus on Haapsalun on Valkea Neito eli Valge Daam.

 

Jokaisena elokuun täydenkuun yönä näyttäytyy Haapsalun linnankirkon ikkunassa Valkean Neidon haamu. Sen paljastaa vain salaperäinen kuun valo, ja pilvisenä yönä neito pysyy ihmissilmille näkymättömänä.

Haamu ei liiku, eikä puhuttele ihmisiä. Ja jos sisälle kirkkoon astuu, haamua ei näe. Valkea Neito vain seisoo hiljaa seinän vieressä – seinän, johon hänet aikoinaan elävänä muurattiin.

Neidon saattaa nähdä vain ulkoa piispanlinnan valleilta, joilta aikoinaan hänen läheisensä seurasivat neidon kuolemantuomion täytäntöönpanoa kirkon ikkunasta murheen murtamina katsellen.

Legenda Valkeasta Neidosta kertoo, että yksi piispan tuomiokapitulin jäsenistä, tuomioherra, rakastui maarahvaan neitoon. Hän rakastui niin tulisesti, että toi neidon piispanlinnaan. Siellä tuomioherra piilotti neidon ja puki hänet kuoripojan valepukuun.

Rakkaus kukoisti salassa aikansa, mutta väistämätön tapahtui ja rakastavaiset paljastuivat. Verta ei kirkollinen hallinto tohtinut vuodattaa. Niinpä neito muurattiin linnankirkon muuriin. Saman kirkon alttarilla hän kuoripoikana oli messuja laulanut. Tuomioherra puolestaan heitettiin vankityrmään ja jätettiin sinne nääntymään nälkään ja janoon, kuten rakastettunsakin kirkon seinään muurattuna.

 

Tosikkomainen selitys

Kaikki mielenkiintoiset legendat eivät kuitenkaan ole totta, harmi sinänsä. Ei Haapsalun linnankirkkoon ole ketään muurattu eikä seinällä näy oikeaa haamua.

Ristimiskappelin erkkeri on ikkunoineen vain sen muotoinen, että kun valo tulee määrätystä kulmasta, ikkunoiden muoto saa aikaan heleän varjokuvan linnakirkon vastakkaiselle seinälle. Varjokuva on hyvin selvästi viittaan kietoutuneen naishahmon kaltainen. Päivällä kirkossa on paljon hajavaloa, mutta täydenkuun valo ympäröivässä pimeydessä riittää luomaan illuusion.

Elokuussa kuun kulma on oikea, ja tietenkin myös tammikuussa, mutta ymmärrettävästi Valkean Neidon haamua juhlitaan leppeässä ja romanttisessa elokuun yössä.

Itse teloitustapa kuuluu keskiajan kansanperinteeseen. Elävänä seinään muuraaminen oli ilmeisesti ennen vanhaan kansan kauhutarinoiden perusaiheita. Miltei jokaiseen itseään kunnioittavaan linnaan liittyy agraarilegenda (nyk. urbaanilegenda) seinään muuratusta onnettoSaarenmaan piispanlinnassa kerrotaan samanlaista tarinaa kuin Haapsalussa. Suomessakin Olavinlinnan muurissa kasvaa pihlaja, ja syyn siihen tiedämme laulusta Balladi Olavinlinnasta.

Tuomioherran käytöskään ei ollut kovin tuomittavaa. Piispan tuomiokapituli koostui tuomioherroista eli papeista. Tuomioherra oli siis kirkon hierarkiassa hyvin edennyt pappi. Katolinen kirkko vaati palvelijoiltaan naimattomuutta ja sukupuolista pidättyväisyyttä, mutta keskiajalla ei oltu vielä yhtä ehdottomia kuin myöhemmin.

Kun valtiot olivat heikkoja, olivat suvut vahvoja, ja johonkin yksittäisen ihmisen oli turvauduttava. Naimattomuus esti kirkon omaisuuden periytymisen. Sen kautta kirkosta tavallaan tuli palvelijansa ”suku”, turvaava organisaatio, jonka puolta pidettiin.

Naimattomalla ei myöskään voinut olla virallista perhettä, joten hänelle ei ollut varttumassa toista ”sukua”, jolle olla lojaali ja jonka taloudellista hyvinvoinnista hänen olisi tullut huolehtia. Hurskaus ja hurskauden osoituksena selibaatti oli sitten enemmän teologien juttu, sellainen uskovien harrastama asia.

Maalaispapeilla oli taloudenhoitajattarensa ja näillä isättömiä lapsia. Kirkkoruhtinaat puolestaan pitivät rakastajattaria. Kirkon palvelijoiden elämä oli melko maallista ja tavallaan aika normaalia. Jos 1200-luvun Liivinmaan tuomioherra halusi pitää maarahvaasta peräisin olevaa rakastajatarta, niin eipähän tuohon kellään olisi ollut nokan koputtamista. Sen verran yleinen tapa se oli.

Kirkon palvelijoiden moraalista keskiajalla puhuttaessa täytyy ymmärtää katollisen kirkon erilainen rooli yhteiskunnassa. Kirkossa oli oikeastaan kaksi linjaa: kirkollinen ja sitä tukeva maallinen linja. Aivan tosissaan kirkko yritti pelastaa mahdollisimman monen ihmisen sielun sekä kasvattaa kansan moraalia ja auttaa ihmisiä sielunhädässä.

Tähän kaikkeen tarvittiin varoja ja niitä hankki maallinen linja. Sitä edustavat papit eivät välttämättä tunteneet kovin syvää kristillistä kutsumusta, sillä he olivat töissä kirkossa.

Kirkon virat olivat oppimishaluisen ainoita teitä edetä tiedon portailla. Toisaalta kirkon virat olivat aatelisperheen nuoremmille pojille myös ainoita kunniallisia tehtäviä. Kirkossa oli keskiajalla paljon pätevää, kunnianhimoista ja aikaansaavaa henkilöstöä, jonka henkilökohtainen hurskaus ei ollut samalla tasolla kuin kirkon kirkollisen linjan edustajien. Selviytyäkseen melskeisessä ajassa kirkko kuitenkin tarvitsi näitä molempia pappityyppejä.

Saarenmaan-Läänemaan piispa oli kirkkoruhtinas. Hän oli paikallishallitsija, jonka seuraava esimies oli hengellisellä linjalla Rooman paavi ja maallisella linjalla Saksan keisari. Ruhtinaspiispa vastasi läänityksensä paikallishallinnosta itsenäisesti. Hän keräsi verot, huolehti teistä ja taksvärkeistä, teloitutti rikolliset sekä turvasi sotaväellään alueensa rauhan.

Ruhtinaspiispalla oli omia vasalleja eli ritareita, jotka kartanonsa vastikkeeksi suorittivat miehineen asepalvelusta ruhtinaspiispan sotaväessä. Ruhtinaspiispalla oli myös maallinen hallintokoneisto vouteineen, tuomareineen, pyöveleineen ja muine virkamiehineen. Halutessaan ruhtinaspiispa olisi voinut määrätä linnansa rakastavaiset teloitettaviksi vaikka Haapsalun torilla. Maallisena hallitsijana hänellä olisi ollut tähän valtuudet.

Legenda Valkeasta Neidosta ei siis voi pitää historiallisesti paikkaansa. Legendan arvoa eivät tosiseikat kutienkaan vähennä. Siksi kannattaa sunnuntaina 10. elokuuta suunnata kulkunsa Haapsalun piispanlinnan valleille katsomaan Viron kuuluisinta haamua.

 

Saarenmaan-Läänemaan piispanlinna

Piispan istuin perustettiin jo 1228, mutta silloin virolaisten alueita oltiin vielä valloittamassa ja piispanvirka pantiin jäihin. Vasta vuonna 1234 piispanistuin tuli vakituiseksi ja piispa hallitsi hiippakuntaansa Lihulassa. Sieltä piispanistuin siirrettiin Vanhaan-Pärnuun, joka oli jo kaupunki vuonna 1251.

Liettualaiset tulivat, polttivat ja ryöstivät Vanhan-Pärnun 1263 ja piispanistuin siirrettiin rauhallisemmille maille Haapsaluun jo samana vuonna. Kaupunki kehittyi tuomikirkon ja piispan linnan turvissa ja ympärille. Haapsalu saikin kaupunkioikeudet 1279.

Saarenmaan Kuressaareen rakennettiin uusi piispanlinna. Ja 1300-luvulta lähtien Saarenmaan-Läänemaan piispat alkoivat hallita hiippakuntaansa ja läänityksiään sieltä käsin. Haapsalun piispanlinna jäi näin sivutoimipisteeksi.

Linna oli kuitenkin sotilaallisesti ja hallinnollisesti tärkeä, ja sitä varustettiin jatkuvasti paremmaksi. Linna vaurioitui pahoin, kuten miltei kaikki Viron keskiaikaiset linnat, 25-vuotisessa Liivinmaan sodassa 1500-luvulla. Sen jälkeen mahtisuku De la Gardie osti linnan ja rakensi siitä loisteliasta renessanssipalatsia. Linna paloi kuitenkin kesken rakennustöiden 23.3.1688. Sen jälkeen Haapsalun piispanlinna on ollut rauniolinna.

Jos Valkean Neidon legenda olisi totta, tapahtumat pitäisi ajoittaa 1200-luvun loppupuolelle eli ajalle, jolloin piispa vielä hallitsi Haapsalua eikä ollut muuttanut Saarenmaalle. Joskus tarina on sijoitettu tuomiokirkon rakentamisen aikaan. Kirkko valmistui 1279, joten kirkon piti olla jo valmis, jos kerran neito oli ollut siellä kuoripoikana.

Hyvän legendan tunnusmerkki on se, että se sopii tosiseikkoihin. Yksityiskohtia emme voi kuitenkaan tarkistaa ja osoittaa legendaa oikeaksi tai vääräksi.

 

TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVITUS HANNU LUKKARINEN

Lue lisää samasta aiheesta
Saarenmaan-Läänemaan piispanlinna Valkea Neito

12.3.2024 | Historia

Museo Sinimäkien taistelun aseista ja esineistöstä

Museo Sinimäkien taistelun aseista ja esineistöstä

Vaivara Sinimägede muuseum (Vaivaran Sinimäkien museo) on Itä-Virumaalla Sinimäellä, sijaitseva museo, joka esittelee toisen maailmansodan aikana käytyyn Sinimäen taisteluun … Lue lisää

10.3.2024 | Kulttuuri

Taikaa ilmassa – Esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta

Taikaa ilmassa – Esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta

Viro on suomalaisille läheinen ja rakas maa, kaksonen, jossa vieraillaan ahkerasti. Maan kulttuuri ja historia kiinnostavat myös matkailijoita. Professori … Lue lisää

25.2.2024 | Historia

Tarton ylioppilaat, korporaatiot ja Viron lippu

Tarton ylioppilaat, korporaatiot ja Viron lippu

Tarton yliopiston perusti Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf 1632 juuri ennen Lützenin taistelua, jossa hän kaatui. Suurvalta Ruotsi tarvitsi … Lue lisää

4.2.2024 | Historia

Koko perheen kynttiläpaja tänään Viron ulkoilmamuseossa

Koko perheen kynttiläpaja tänään Viron ulkoilmamuseossa

Tänään 4. helmikuuta Tallinnan ulkoilmamuseossa on mahdollista oppia erilaisia ​​kynttilänvalmistustekniikoita ja tutustua kristillisen kynttilänpäivän virolaisiin traditioihin. Kynttilänpäivä on kristillisessä … Lue lisää

27.1.2024 | Historia

”Tarton KGB:n talossa kuulusteltiin ja kidutettiin”

”Tarton KGB:n talossa kuulusteltiin ja kidutettiin”

Rakennuksen vaatimaton ulkokuori ei kiinnitä ohikulkijan huomiota. 1930-luvun kerrostalo keskustan ja rautatieaseman välissä kätkee sisäänsä kuitenkin synkän menneisyyden. Tässä … Lue lisää

10.1.2024 | Mainos | Historia

camera icon10
Viro on pieni merenkävijämaa, jolla on suuri historia

Mainos Viro on pieni merenkävijämaa, jolla on suuri historia

Viro on merenkävijämaa. Maa on pieni, mutta se on kamppaillut vakuuttavasti paikastaan ​​suurten merimaiden joukossa. Ja globaalissa mittakaavassa Virossa … Lue lisää

29.12.2023 | Historia

Muovikassi oli neuvostoaikana ylellisyystuote

Muovikassi oli neuvostoaikana ylellisyystuote

”Praktiline ilu. Käekotid, rahakotid, kandekotid ja lahttaskud ERMi kogudest” eli ”Käytännön kauneus. Käsilaukut, lompakot, kantolaukut ja avotaskut ERM:n kokoelmista” … Lue lisää

23.12.2023 | Historia

Weihnachten – Jōulud – Näärid

Weihnachten – Jōulud – Näärid

Virolaisten joulunvietto on todella muuttanut muotojaan aikojen saatossa. Nykyään se ei olennaisesti eroa skandinaavisesta jouluperinteestä, joulunpunainen on nykyään vain … Lue lisää