Tuoretta tietoa Virosta

8.11.2011 | Luonto

Vihreä tuuli puhaltaa Virossa

Vihreä tuuli puhaltaa Virossa

Vihreä tuuli puhaltaa Virossa

Tuulimyllyt olivat tyypillisiä vironruotsalaisten alueilla; Läänemaalla, Pärnumaalla, Saarenmaalla ja Hiidenmaalla. Muualla Virossa tyylimyllyjä rakennettiin kartanoiden yhteyteen ja ne olivat yleensä hollantilaistyyppisiä mamsellimyllyjä. Tuulimyllyjen kulta-aikaan Saarenmaalla pyöri yli 1 200 tuulimyllyn lavat. Sanotaan, että se joka ei ole tuulimyllyjä nähnyt, ei ole Saarenmaalla käynyt.

Tuulimyllyjä on kehitetty vuosisatojen aikana, mutta perusidea on pysynyt samana; kyse on aina ollut tuulen valjastamisesta hyötykäyttöön. Nykyaikaisissa tuulivoimaloissa lapojen liike muutetaan sähköksi, kun vanhoissa tuulimyllyissä tuulen voimalla jauhettiin esimerkiksi jyviä.

Nykyaikainen tuulivoimala saavuttaa vakiotehonsa 13–14 m/s -tuulessa. Virossa sopivan tuulisia paikkoja löytyy etenkin rannikoilta ja saarilta, joten niihin tuulipuistoja on myös perustettu. Rannikoille ja saarille voimaloiden rakentamista rajoittavat usein luonnonsuojelualueet sekä myös paikalliset asukkaat, jotka eivät halua voimaloita omaan näköpiiriinsä.

Vuonna 2010 Virossa tuotettiin tuulienergiaa 276 GWh, josta 60 prosenttia saatiin Läänemaalta. Tuulivoiman etuja ovat päästöttömyys ja edullisuus verrattuna esimerkiksi ydinvoimaan.

Uudet tuulivoimalat eivät ole ongelmattomia vihreydestään huolimatta. Tuuligeneraattoreiden haittoja on tutkittu paljon ja päällimmäisiksi haitoiksi ihmisille ovat melu ja maisemavaikutukset. Virossa voimaloiden häiriöstä ovat valittaneet muun muassa Noarootsin Aulepan tuulipuiston lähellä asuvat ihmiset. Aulepan meluongelma saatiin kuitenkin ratkaistua. Hiidenmaalla Kõpunniemelle suunniteltu tuulipuisto aiheutti suuren vastarinnan hiidenmaalaisten keskuudessa ja hanke on toistaiseksi jäissä.

Luonnon kannalta tuulivoimaloiden haitat koskettavat erityisesti lintuja. BirdLife Suomi -järjestö onkin antanut ohjeet tuulivoimaloiden sijoittamiseksi. ”Ehdottomasti tärkein, mutta yleisölle ymmärryskyvyn ylittävä vaikutusmekanismi on ruokailualueiden menetys: joko pilaaminen rakentamisen kautta tai karkotusvaikutus. Linnut ovat menettäneet ruokailualueita maankäyttöhankkeissa vuosisatoja ja etenkin kosteikkolinnuston tavaton alamäki on pitkälti seurausta siitä. Myös tuulivoimahankkeet ovat mitätöineet useiden ruokailualueiden merkitystä, vaikka jonkinlaista tottumista on joillakin paikoilla havaittu”, kertoo suojeluasiantuntija Margus Ellermaa BirdLife Suomesta.

”Törmäykset myllynsiipiin on harvoille lajeille ongelma. Valitettavasti niitä tapahtuu uhanalaisille linnuille kuten kotkille. Nehän kaartelevat mielellään tuulisilla paikoilla ja nostovirtauspaikoilla. Videoiduista törmäyksistä voi havaita, että ne eivät kerta kaikkiaan tunnu näkevän 200 km/h kehänopeudella liikkuvia lapoja. Todennäköisesti linnuilla ei ole myöskään kykyä arvioida, että lapojen tuulivana paiskaa ne maahan tai veteen jo jonkin etäisyyden päästä”, lisää Ellermaa. Törmäysriski on suuri myös lintujen säännöllisillä lentoreiteillä, kuten ruokailu- ja yöpymispaikkojen välillä. Kolmas haitta on pitkien voimalarivistöjen vaikutus muuttomatkoilla, kun linnut joutuvat kiertämään niitä ja kuluttamaan näin lisää kallisarvoista energiaa. ”Näitä epäsuoria vaikutuksia on äärimmäisen vaikea tutkia tai laskea”, pohtii Ellermaa.

 

TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVAT JAAK NILSON JA SVEN ZACEK

 

Lue koko juttu näkõislehdestä

14.8.2017 | Luonto

Elokuun oranssi supermarja

Elokuun oranssi supermarja

Tyrni sopii päivittäiseen ruokapöytään ja pitää väsymyksen loitolla.   Oransseina hehkuvat tyrnimarjapensaat ovat elokuussa Virossa tuttu näky. Tyrnejä kasvatetaan yleisesti … Lue lisää

11.8.2017 | Luonto

Piknikille puistoon ja rannalle

Piknikille puistoon ja rannalle

The Baltic Guide esittelee Pärnun parhaat piknikpaikat.   1. Rantapuisto Hiekkarantaa reunustava Rantapuisto (Rannapark) on epäilemättä Pärnun suosituin piknikkohde. Rantapuiston … Lue lisää

9.8.2017 | Luonto

Viron korkeimmalle huipulle 20 cm lisämittaa

Verkkouutinen: Viron korkeimmalle huipulle 20 cm lisämittaa

Viron juhlistaa 100-vuotista itsenäisyyttään myös vaihtamalla järjestelmää, jolla maanpinnan korkeuksia mitataan. Paikkakunnasta riippuen kukkulat kohoavat 15–24 cm korkeammalle, tosin vain … Lue lisää

21.7.2017 | Luonto

Kesän mansikkapaikat

Kesän mansikkapaikat

Torit ovat pikkukaupunkien sykkiviä sydämiä.   Heinäkuu on vilkkainta torielämän aikaa. Keskikesän herkkuihin kuuluvat kanttarellit, mustikat, herneet, tomaatit ja hapankurkut … Lue lisää

20.7.2017 | Kulttuuri

Retki ruuantuotannon juurille

Retki ruuantuotannon juurille

Virolaiset maatilat avaavat ovensa 23. heinäkuuta suurelle yleisölle.   Avoimet tilat -tapahtuman ideana on, että ihmiset pääsisivät tutustumaan maatilojen toimintaan … Lue lisää

3.7.2017 | Luonto

Koti Liivinlahden keskellä

Koti Liivinlahden keskellä

Kihnussa asuu tarmokkaita asukkaita, jotka vaalivat vanhoja perinteitään. Tapasimme kolme kihnulaista: Kaisan, Railin ja Maien.   Meri on hylkeen harmaa, … Lue lisää

13.6.2017 | Luonto

Länsi-Viron salainen helmi

Länsi-Viron salainen helmi

Tõstamaa yllättää merellisyydellä ja kauniilla maalaismaisemilla.   Vaikka Tõstamaa jääkin pääväylistä sivuun, se ei tarkoita, etteikö mielenkiintoista nähtävää riittäisi. Pärnun … Lue lisää

12.6.2017 | Luonto

Kuplivaa virolaisista omenoista

Kuplivaa virolaisista omenoista

Pienpanimo-olutvillitys on luonut rohkeutta myös siiderin valmistajiin. Muutama vuosi sitten käsityösiidereitä myymään alkanut Jaanihanso on saanut rinnalleen monta uutta tulijaa. … Lue lisää