Velaksi vai ilman?
Virolla on viime vuosina mennyt hyvin monessa asiassa. The Economist -lehden vuoden valtio 2016 -kisassa Viro pääsi finaaliin Kiinan, Kanadan ja Kolumbian kanssa. Viron valtion talous on ollut vuosia hyvässä kunnossa ja valtio on edelleen miltei velaton. Viro on tosin vielä Euroopan Unionin tukirahoissa nettosaaja, mikä helpottaa erilaisten investointien tekemistä ja budjetin pitämistä tasapainossa.
Pakolaisten vastaanottajana Viro on ollut hyvin varovainen. Pakolaisten kokonaismäärä on jäänyt alle 200 ihmiseen, joten tämäkään teema ei juuri maan taloutta rasita, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Suurin ongelma Viron taloudessa lienee ammattitaitoisen työvoiman puute, mistä johtuen ulkomaille muuttaneet virolaiset voivat palata takaisin kotimaisen sorvin ääreen.
Koululaisten Pisa-tuloksissa virolaiset ovat olleet Euroopan parhaita biologiassa, kemiassa, fysiikassa ja maantiedossa. Matematiikassa tuli toinen sija ja lukemisessa kolmas sija Euroopassa. Varmasti virolaiset eivät edes itse odottaneet näin hyviä tuloksia.
Digitaalisessa maailmassa Viro on ollut jo pitkään Euroopan kärkeä eikä tule unohtaa, että Skype on virolainen keksintö. Microsoft osti Skypen 8,5 miljardilla dollarilla, joka on kokoluokkana melkein sama kuin Viron valtion vuosibudjetti. Uusia start up -yrityksiä tulee kuin sieniä sateella. Nuorilla virolaisyrittäjillä ei ole asenneongelmaa tähdättäessä globaaleille markkinoille.
Kuitenkin Viron keskustapuolueen johtaman uuden hallituksen mielestä maan talous ei kasva tarpeeksi nopeasti ja kasvua aiotaan vauhdittaa valtion rahalla. Koska tätä rahaa ei ole tulopuolella nähtävissä, niin hallitus on päättänyt ottaa rahan joko edellisten vuosien reserveistä tai sitten otetaan lainaa. Mahdollista lainaa otettaisiin vain investointeihin, ei juoksevien kulujen maksamiseen niin kuin Suomessa tehdään. Asiaa perustellaan lainan halpuudella ja sillä, että pitemmällä aikavälillä valtion talousarvio laitetaan tasapainoon.
On yllättävää, että Viron hallitus ei näe mitä naapurimaassa Suomessa on vuosien mittaan budjetille tapahtunut. Huonoina aikoina otettuja lainoja ei ole kyetty – onko edes yritetty – maksaa takaisin ja uusi huono aika on jälleen kasvattanut velkaa. Lopulta lainataakka on niin suuri, etteivät poliitikot edes itse usko, että se voitaisiin maksaa takaisin. Yleisesti ottaen näyttää siltä, että valtioiden yritykset vauhdittaa taloutta julkisella rahalla johtavat vain rahan antajan velkakierteeseen.
Viron talous on voinut tähän asti hyvin järkevän verotuksen ansiosta, joka on mahdollistanut yritysten investoinnit. Kehittyneet virtuaaliset hallintoratkaisut ovat pitäneet byrokraattien lukumäärän kohtuullisena, mikä on vähentänyt valtion paineita lisätä verotusta.
Nyt Viron hallitus on tietoisesti rikkomassa tähän asti erinomaisesti toiminutta periaatetta, että syödään niin paljon kuin tienataan. Poliitikot ajattelevat, että äänestäjille pitää aina luvata enemmän mannaa kuin mihin rahkeet riittävät.
Viimeiset puolueita koskevat mielipidetiedustelut kuitenkin näyttävät, että mitä enemmän hallitus lupaa, niin sitä suuremmaksi opposition kannatus kasvaa. Virolaisilla näyttää olevan selkeä käsitys siitä, että hyvinvointia ei tuoteta velalla vaan työnteolla. Varsinkin hallituksen ainoa oikeistopuolue IRL näyttää tekevän täydellisen mahalaskun, jos se jää hallituksen politiikkaa tukemaan. Jos IRL lähtee hallituksesta, niin edessä on uusi toisenlainen hallitus tai uudet vaalit.
TEKSTI PENTTI NOKELIN
Pentti Nokelin on asunut ja ollut yrittäjänä Virossa vuodesta 1992 asti. Hän toimii Suomen Yrityskaupat Eesti toimitusjohtajana ja omistaa Katusekohvik ravintolan Viru-kadulla, on mukana Design Works -keramiikkapajassa sekä Laps ja Pere -messujen järjestämisessä.
Tällä palstalla vuorottelevat kirjoittajina Nokelinin lisäksi Kristiina Kass ja Rain Kooli.
Lue lisää samasta aiheesta
