Tuoretta tietoa Virosta

6.2.2013 | Luonto

Väärin ymmärretty kulkuri

Väärin ymmärretty kulkuri

Susi – Vuoden eläin

Virolainen susitutkija, ainoa lajissaan, Marko Kübarsepp viettää talven erämaan syleilyssä. Paraikaa Kübarsepp kulkee susien perässä Soomaan kansallispuiston saloilla, jossa hukat saavat elellä rauhassa satojen neliökilometrien alueella.

Keskitalven lyhyet päivät Kübarsepp käyttää tehokkaasti. ”Niin kauan kuin on lunta, on myös etsittävä jälkiä. Alue on laaja, liikun 200–300 kilometrin säteellä.”

Meno metsissä muuttuu pian jännittävämmäksi sillä susien kiima- aika on käsillä. ”Se alkaa helmikuun toisella viikolla ja kestää kuun loppuun. Naaras synnyttää pennut yleensä huhtikuun lopussa”, Kübarsepp kertoo.

Virolainen susitutkimus teki jättiharppauksen, kun pari vuotta sitten asennettiin ensimmäinen pantalähetin. ”Lähetin on laitettu kolmelle sudelle. Ensimmäinen oli naaras, joka katosi. Hall ja Habe (harmaa ja parta) ovat urossusia. Ne saivat lähettimet viime vuonna.”

Lähettimen avulla Kübarsepp saa päivittäin tietoa susien liikkeistä. Nyt on jo selvinnyt, että susien reviiri on noin 500 neliökilometriä. Suomessa se on jopa tuhat neliökilometriä.

Miten lähetin saadaan hukan kaulaan? ”Emme voi pyydystää susia, kuten Suomessa, jossa käytetään moottorikelkkoja ja helikopteria. Viron metsät ovat niin tiheää vesakkoa, että susien on helppo piiloutua sinne. Käytössämme on erikoisansoja”, sanoo Kübarsepp.

Lähettimen avulla saadaan tietoa myös susien ravinnosta. ”Kesällä tärkeintä ravintoa ovat hirvenvasat, syksyllä ruokalistalle tulevat villisian porsaat”, Kübarsepp kertoo.

”Nuoret, kokemattomat ja omin päin elelevät sudet hyökkäävät joskus villisikakarjun kimppuun, mutta siitä seuraa susille kunnon selkäsauna.”

Viron susilla ei mene kovin hyvin. ”Susilaumojen koot ovat pienentyneet kovasti parin viime vuoden aikana. Tällä hetkellä Virossa elelee noin sata sutta. Eniten hukkia on Järva- ja Raplamaalla. Levinneisyys on epäyhtenäinen, jollain alueilla ei ole susia ollenkaan. Syynä on liiallinen metsästys ja ruuan vähäisyys. Kolmas syy on yleistynyt kapi”, pohtii Marko Kübarsepp vakavana. Hän on sitä mieltä, että metsästysmääriä pitäisi vähentää. Nyt mantereella saa kaataa 85 sutta ja saarilla 9.

Virossa sudet eivät herätä yhtä kuumia tunteita kuin Suomessa, eikä susivihaa esiinny. ”Yleinen suhtautuminen susiin on positiivinen eikä ongelmia ole. Suurimmat konfliktit ovat metsästäjien kanssa, mutta heitäkin on monenlaisia.”

”Minusta tuntuu, että tavallinen suomalainen on kauempana luonnosta kuin virolainen. Virolaiset ovat tähän asti olleet luonnonläheinen kansa, mutta suunta on sama; ihmiset vieraantuvat luonnosta ja tietämättömyys synnyttää pelkoja”, kiteyttää Kübarsepp.

Saarenmaalla sudet ovat tappaneet ahkerasti lampaita viime vuosina. ”Siitä on kirjoitettu niin paljon negatiivista, että se langettaa mustan varjon suden ylle. Nyt onkin päätettävä, että saako Saarenmaalla olla sellaisia susia, jotka syövät vain lampaita. Jos susista tulee ongelmayksilöitä, niin ne pitää poistaa.”

”Loppujen lopuksi siitä on haittaa koko Viron susipopulaatiolle. Suden suurin uhka onkin se, että julkinen suhtautuminen muuttuu negatiiviseksi”, pohtii Marko Kübarsepp.

Onko susi sitten ihmiselle vaarallinen? ”Ei ole”, vastaa Marko Kübarsepp saman tien ja jatkaa: ”Paljon vaarallisempia ovat villiintyneet koirat, jotka voivat purra. Susi ei ole vaarallinen, ainakaan silloin, kun se on normaalissa kunnossa.” Viron metsissä liikkuu yhä villiintyneiden koirien laumoja, jotka tekevät ryöstöretkiä myös lammastiloille.

”Yhtään todistetta siitä, että susi olisi tappanut ihmisen (Virossa) viimeisen vuosisadan aikana, ei ole. Susi aiheuttaa konflikteja, koska on melko itsekäs eläin, mutta ihminen on ihan samanlainen. Susi käyttäytyy niin pysyäkseen hengissä, kun taas ihmisellä syyt ovat muita.”

Mitä 16 vuotta susien parissa työskennellyt Marko Kübarsepp haluaisi sanoa suomalaisille? ”Sutta ei tarvitse pelätä. Sudesta on luotu hirviö, jollaista ei ole oikeasti olemassa. Se on median ja huhujen luoma myytti. Meidän täytyy oppia elämään susien kanssa, sillä susi on metsiemme arvokas laji. Suomalaisten täytyisi olla ylpeitä susistaan!”

Susi – Vuoden eläin

Susi valittiin ensimmäiseksi Vuoden eläimeksi Virossa. Vuoden mittaan ohjelmassa on susiretkiä ja sutta esitellään ahkerasti myös mediassa.

Sudella on tärkeä paikka muinaisvirolaisessa perinteessä. Sillä onkin monia nimiä: hunt, susi, hallivatimees, pajuvasikas, kriimsilm, võsavillem, metsakutsu, metsatöll.

Virossa elää susia noin sata, Suomessa noin 150.

Susi on sosiaalinen laumaeläin. Samassa laumassa elävät alfanaaras- ja uros sekä niiden jälkikasvu. Laumaan kuuluu noin 7–10 sutta.

Susi on sopeutuvainen eläin, joka pärjää erilaisissa biotoopeissa, kunhan vain ravintoa riittää.

Virossa on tavattu myös koirasusia, jotka ovat suden ja koiran hybridejä.

TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVAT SVEN ZACEK, TOOMAS TUUL

14.8.2017 | Luonto

Elokuun oranssi supermarja

Elokuun oranssi supermarja

Tyrni sopii päivittäiseen ruokapöytään ja pitää väsymyksen loitolla.   Oransseina hehkuvat tyrnimarjapensaat ovat elokuussa Virossa tuttu näky. Tyrnejä kasvatetaan yleisesti … Lue lisää

11.8.2017 | Luonto

Piknikille puistoon ja rannalle

Piknikille puistoon ja rannalle

The Baltic Guide esittelee Pärnun parhaat piknikpaikat.   1. Rantapuisto Hiekkarantaa reunustava Rantapuisto (Rannapark) on epäilemättä Pärnun suosituin piknikkohde. Rantapuiston … Lue lisää

9.8.2017 | Luonto

Viron korkeimmalle huipulle 20 cm lisämittaa

Verkkouutinen: Viron korkeimmalle huipulle 20 cm lisämittaa

Viron juhlistaa 100-vuotista itsenäisyyttään myös vaihtamalla järjestelmää, jolla maanpinnan korkeuksia mitataan. Paikkakunnasta riippuen kukkulat kohoavat 15–24 cm korkeammalle, tosin vain … Lue lisää

21.7.2017 | Luonto

Kesän mansikkapaikat

Kesän mansikkapaikat

Torit ovat pikkukaupunkien sykkiviä sydämiä.   Heinäkuu on vilkkainta torielämän aikaa. Keskikesän herkkuihin kuuluvat kanttarellit, mustikat, herneet, tomaatit ja hapankurkut … Lue lisää

20.7.2017 | Kulttuuri

Retki ruuantuotannon juurille

Retki ruuantuotannon juurille

Virolaiset maatilat avaavat ovensa 23. heinäkuuta suurelle yleisölle.   Avoimet tilat -tapahtuman ideana on, että ihmiset pääsisivät tutustumaan maatilojen toimintaan … Lue lisää

3.7.2017 | Luonto

Koti Liivinlahden keskellä

Koti Liivinlahden keskellä

Kihnussa asuu tarmokkaita asukkaita, jotka vaalivat vanhoja perinteitään. Tapasimme kolme kihnulaista: Kaisan, Railin ja Maien.   Meri on hylkeen harmaa, … Lue lisää

13.6.2017 | Luonto

Länsi-Viron salainen helmi

Länsi-Viron salainen helmi

Tõstamaa yllättää merellisyydellä ja kauniilla maalaismaisemilla.   Vaikka Tõstamaa jääkin pääväylistä sivuun, se ei tarkoita, etteikö mielenkiintoista nähtävää riittäisi. Pärnun … Lue lisää

12.6.2017 | Luonto

Kuplivaa virolaisista omenoista

Kuplivaa virolaisista omenoista

Pienpanimo-olutvillitys on luonut rohkeutta myös siiderin valmistajiin. Muutama vuosi sitten käsityösiidereitä myymään alkanut Jaanihanso on saanut rinnalleen monta uutta tulijaa. … Lue lisää