Tuoretta tietoa Virosta

4.8.2018 | Luonto

Uunimestarin salaisuudet paljastuvat

Uunimestarin salaisuudet paljastuvatUunin sisältä löytyi vanhoja tiilejä, joiden alkuperää voi vain ounastella. Osa tiilistä on peräisin ilmeisesti Ruotsista.

Matsalussa järjestetyillä perinnerakentamisen päivillä raotettiin vanhan leivinuunin sielunelämää.

 

Hirsitalossa on hämärää ja viileää, vaikka ulkona ennätyshelteet hohkaavat niskaan. Joukko miehiä tutkii innokkaana vanhaa leivinuunia. Maa-arkkitehtuurikeskuksen ja ympäristöviraston järjestämille uunin korjaamisen päiville on kerääntynyt runsaasti innokkaita osallistujia.

Tarkoituksena on purkaa uuni tiili kerrallaan ja katsoa, mitä se pitää sisällään. Pari päivää kestänyt uurastus on huipentunut uunin holvikaarten tutkimiseen.

”Tätä uunia ei ole rakennettu halvimmista materiaaleista, eikä tekijäkään ole ollut halvimmasta päästä”, pohtii koulutusta vetävä muurarimestari Hardi Ojaste.

Uuni mitataan, kuvataan ja tiedot kirjataan ylös. Tunnelma on kuin pikkupojilla lelukaupassa – ei joka päivä pääse kurkistamaan yli satavuotiaan uunin sisälle.

Se lienee myös syy, miksi paikalle on saapunut muurareita eri puolita Viroa. Mukana on myös muutama aiheesta kiinnostunut harrastelija. Yksi heistä on amerikkalainen Richard Olsen.

”En ole koskaan päässyt tekemään mitään tällaista, joten on hienoa päästä oppimaan.”

Pari vuotta Virossa asunut mies kertoo, että reilun parin sadan kilometrin päässä Valgamaalla odottaa vanha maalaistalo, jonka uuni kaipaa korjausta.

”Voin hyödyntää oppimaani talossani.”

  Muurarimestari Hardi Ojaste (oik.) ja ja amerikkalainen Richard Olsen tyhjentävät leivinuunin pohjaa kalkkikiven paloista ja savesta.

Virolaiset arvostavat vanhoja perinteitä ja vanhan korjaamista, kertoo Aune Mark Viron ulkomuseon maa-arkkitehtuurikeskuksesta. 

”Meillä oli 50 vuoden tauko tässäkin asiassa, mutta nyt tilanne pikku hiljaa paranee.”

Parinkymmenen vuoden takaiset remonttimokat kipsiseinineen ovat jo taakse jäänyttä aikaa.

Hänen mukaansa suhtautumisessa on kuitenkin eroja. Usein maaseudun asukkailla on tärkeämpiä huolia kuin vanhojen rakennusten entisöiminen. 

”Maaseudulla asuvan pitää pärjätä siellä joka päivä. Perinnejuttu saattaa silloin tuntua turhalta. Usein kesäasukkailla on enemmän resursseja vanhan kunnostamiseen.”

Markin mukaan koulutuspäivillä käy paljon ihmisiä, joilla on vanha talo ja unelma vanhan korjaamisesta.

”Se voi olla romanttinen unelma vanhoista, isoäidin ajoista. Sellaiset ihmiset haluavat oppia ja heillä on aikaa sekä rahaa.”

Vanhan talon hankkinutta Aune Mark suosittelee olemaan kiirehtimättä.

”Kuuntele ja tutkaile omaa taloa ensin muutama vuosi, ennen kuin teet suuria päätöksiä.”

Hänen mukaansa koulutusten tehtävänä on rohkaista ihmisiä etsimään tietoa. 

”Koulutuksissa saa kysellä mestarilta ja jutella toisten vanhojen rakennusten omistajien kanssa. Ihmisillä on paljon kysymyksiä, mutta vähän tietoa. Meidän tehtävänämme on toimia välittäjinä.”

Lihulan lähellä sijaitsevan maalaistalon uuni on tarkoitus rakentaa uudestaan juuri sellaisena, kuin mestari on sen tehnyt 120 vuotta sitten.

Yli 30 vuotta uuneja rakentanut Hardi Ojaste kertoo, että tämäkin uuni tarjosi yllätyksiä. 

”En ole koskaan nähnyt, että hellalla olisi kolme varaavaa seinää ja että viisisenttiset seinät ovat pysyneet pystyssä 120 vuotta, ilman että niitä olisi tarvinnut kunnostaa.”

Hän kertoo, että uunin on tehnyt taitava muurari.

”Kaikki pinnat olivat suoria ja huolellisesti viimeisteltyjä.”

Hardi Ojaste myöntää, että vanhoissa uuneissa on oma hohtonsa.

”Yksikään uuni ei ole samanlainen kuin toinen, kaikki ovat yksilöitä. Ei ole olemassa mitään standardiratkaisua, vaan tarvitaan luovaa ajattelua.”

Hänen mukaansa on palkitsevaa jakaa osaamistaan koulutuksiin osallistuville ja miettiä yhdessä toisten muurareiden kanssa luovia ratkaisuja.

”Avaamme uunin kerros kerrokselta ja samalla opettelemme tuntemaan sen sielunelämää.” 

 

Teksti ja kuvat Mikko Virta

8.9.2018 | Luonto

Nyt lähdetään!

Nyt lähdetään!

Lintujen syysmuutto tarjoaa huikeita elämyksiä eri puolilla Viroa.   Haapsalussa asuva ornitologi Tarvo Valker tuntee Viron lintupaikat läpikotaisin. Yli parikymmentä … Lue lisää

19.8.2018 | Luonto

Kurkistus lepakkoluolaan

Kurkistus lepakkoluolaan

Piusan luolalabyrintti on yksi Viron kiehtovimmista kohteista.   Edessä avautuu maanalaisten käytävien loppumaton verkosto, jossa holvikaaret kaartuvat jopa viiden metrin … Lue lisää

17.8.2018 | Luonto

Lauantaina vietetään Viron luonnon päivää – opastetuilla retkillä tutustutaan lepakoihin, muuttolintuihin ja susiin

Verkkouutinen: Lauantaina vietetään Viron luonnon päivää – opastetuilla retkillä tutustutaan lepakoihin, muuttolintuihin ja susiin

Lauantaina 18. elokuuta vietetään Viron luonnon päivää. Eri puolilla maata järjestetään kymmeniä luontoon liittyviä tapahtumia. Virolaiseen luontoon voi tutustua muun … Lue lisää

8.8.2018 | Vapaa-aika

Saunalautta vie suon keskelle

Saunalautta vie suon keskelle

Kelluvalle lautalle voi mennä isommallakin porukalla.   Tarton lähellä on Emajõe-Suursoon suojelualue, johon pääsee tutustumaan erilaisten lauttojen avulla. Vee Matkad … Lue lisää

22.7.2018 | Luonto

Taivaanporteille fillarin selässä

Taivaanporteille fillarin selässä

Virolaisen uskomuksen mukaan jokaisen virolaisen kuuluu käydä ainakin kerran elämässä Taevaskojan hiekkakiviseinämän luona. Paikalla käykin kesän aikana kymmeniätuhansia ihmisiä, kertoo … Lue lisää

4.7.2018 | Luonto

Bongaa majakka

Bongaa majakka

Virossa on kahdeksan yleisölle avointa valonnäyttäjää.   Majakkamatkailu kehittyy Virossa kohisten. Maan 61 majakasta jo kahdeksaan pääsee tutustumaan sisällekin. Ja … Lue lisää

17.6.2018 | Luonto

Retkeilyä erämaan sydämessä

Retkeilyä erämaan sydämessä

Pohjois-Kõrvemaa on suosittu retkeilyalue Tallinnan kainalossa.    Aegviidu on Viron retkeilypääkaupunki ja tärkeä monestakin syystä. Viron halki kulkevat RMK:n Matkatee-patikointireitit … Lue lisää

9.6.2018 | Luonto

Via Baltica – tie Keski-Eurooppaan

Via Baltica – tie Keski-Eurooppaan

The Baltic Guide ajeli toukokuussa Pärnusta Pohjois-Puolaan.   Virossa Via Balticaa (E67) matkatessa voi tuntua, että mikäs tässä on ajellessa … Lue lisää