Tallinnan rannat rakennetaan

Kaupunkisuunnittelu on taiteilua eri toiveiden välissä.

Lähivuosina Tallinnan satamien väliset joutomaat täyttyvät ja kaupungin sydän nytkähtää kohti merta.

Tuliuusi Navigaattorin talo Merekeskuksen vieressä antaa osviittaa, millaiseksi Amiraliteetinaltaan ympäristö muuttuu. Kau- punginarkkitehti Endrik Mänd toivoo sen vauhdittavan alueen rakentamista. Kahdelle tontille on jo pidetty arkkitehtuurikilpailu.

Rakentamaton satama-alue on nyt kuin puuttuva palapelin palanen.

”Esimerkiksi nyt Rotermannin kortteli on ollut vähän syrjässä, vaikka sen pitäisi olla läpikulku- aluetta Maakrin liikekeskustan ja meren välissä.”

Myös turistin kannalta terminaalien tienoo muuttunee mielenkiintoisemmaksi. Se ei olisi pelkkää viinakauppojen viidakkoa vaan palvelujen kirjo laajenisi merkittävästi.

Tyhjää rantaa riittää myös matkustajasataman länsipuolella. Osa alueista odottaa kaavaa, osa keskeisistä kohteista, kuten Patarein vankila, rahoittajaa. Hankkeista pisimmällä on tällä hetkellä Noblessnerin kortteli Lentosataman takana.

”Viiden vuoden kuluttua Tallinna näyttää merikaupunkina paljon hienommalta”, Mänd uskoo.

Edellistä buumia kesti vuoteen 2008. Endrik Mänd näkee tuolloin iskeneessä lamassa hyviäkin puolia.

”Ympäristöä rakennetaan nyt laadukkaammin. Kiinteistökehittäjät tosiaan kehittävät eivätkä spekuloi.”

Kaupunkisuunnittelu on melkoista tasapainoilua eri intressiryhmien välillä. Yhtäällä ovat omistajat ja grynderit – keinottelijoitakin joukosta löytyy – ja toisaalla vuosi vuodelta äänekkäämmät asukasyhdistykset. Näkemyseroja on myös kaupungin eri virastojen kesken.

Kädenväännön tuloksena kaavoitus voi kestää vuosia, jopa vuosikymmeniä. Esimerkiksi Kalarannan kaavasta aivan ydinkeskustassa on taisteltu jo yli kymmenen vuotta.

Endrik Mänd pitää virkansa ja virastonsa missiona luoda toimiva kaupunki, jonka suunnittelussa eri ryhmät saavat äänensä kuuluviin.

Arkkitehtina Endrik Mänd tuntee silloin tällöin himoa suunnitella itsekin. Arkkitehtivaimon piirrok- siin hän joskus onnistuu sujauttamaan kynänsä.

Vielä viime vuosikymmenellä Tallinnan kaupunginjohtajat näkivät visioissaan vain autot, joiden tieltä yksi halusi pois raitiovaunut ja toinen trolleybussit.

Uudesta ajattelutavasta esimerkkinä voi pitää vastaremontoituja katuosuuksia Sooja Tehnika-kaduilla. Pyörille on varattu omat kaistat ja kadunylitys turvallisempaa. Mänd haluaa suosia entistä enemmän sekä kevyttä että julkista liikennettä. Hän on varma, että muutaman vuoden päästä Tallinnassa ja Helsingissä voi maksaa ratikassa samalla lipulla.

Erityisen lähellä Mändin sydäntä on julkinen tila, ja rannan osalta se tarkoittaa yhtenäistä rantabulevardia. Kaupunginarkkitehti halu- aa raivata Piritalta alkavan kevyen liikenteen väylän satama-alueiden kautta kohti Koplia.

Uusi keskusta Kalarantaan

Yksi suurimmista uusista asuin- ja toimistoalueista syntyy Kalarantaan, Linnahallin ja Patarein vankilan väliselle kapealle sektorille. Kalamajan asukkaat ovat vastustaneet sekä massiivista rakennusoikeutta että suunniteltua läpikulkuväylää. Nyt ollaan lähellä kompromissia.

Kalarantaan nousisi myös tanskalaisen Bjarke Ingelsin huipputoimiston suunnittelema uusi kaupungintalo. Kaupunki etsii kalliille projektille yhä rahoitusta.

”Jos tehdään, tehdään sitten hyvä. Mutta se maksaa paljon”, myöntää Mänd.

Kaupungintalo olisi Mändin mielestä olennainen alueen käynnistäjänä ja toisaalta myös maineen kohottajana.

Suojeltu Patarein vankila on saamassa uuden kaavan, joka mahdollistaa kolmen siiven välisen pihan kattamisen. Mänd toivoo uusien mahdollisuuksien innostavan investoijia.

”Nyt se on pelkkä tyhjä rakennus joutomaalla keskellä kaupunkia.”

Tällä hetkellä Kalarannan yleisilme on ankea, vaikka joistakin kummituslinnoista on kiillotettu todellisia helmiä. Kulttuurikattila saadaan kuntoon 2014, mutta Linnahalli odottaa yhä mykkänä betonimöhkäleenä rahoittajaa.

”Kaupungin kehitys on pitkäaikainen ja jatkuva prosessi, joka ei useinkaan etene niin nopeasti kuin toivoisi”,huokaaMänd.

Enää kaupunginarkkitehdit eivät Mändin mielestä voi suoraan vaikuttaa kaupungin visuaaliseen ilmeeseen, mutta kaupunkisuunnittelussa on oma luovuutensa. Endrik Mändin tavoitteena on mielenkiintoinen kaupunkikuva, joka säilyttäisi Tallinnan historialliset arvot.

TEKSTI ARJA KORHONEN,

KUVAT ANDREI CHERTKOV, MIKKO VIRTA JA BIG

Lue lisää samasta aiheesta