Tuoretta tietoa Virosta

21.6.2019 | Historia

Tallinna on vanha kaupunki

Tallinna on vanha kaupunkiShnellin puistosta kauniine lampineen aukeaa hieno näkymä Tallinnan vanhankaupungin maamerkkille, Toompean mäelle.

Toiset kaupungit perustetaan, toiset vain syntyvät. Tallinna on niitä kaupunkeja, jotka ovat ”aina olleet siellä”. Tallinnan oikeaa ikää ei oikein ole olemassakaan.

 

Kaupunkina Tallinna mainitaan säilyneissä asiakirjoissa ensimmäistä kertaa 1238. Silloin se siis oli jo varmasti olemassa Itämeren maailmassa tunnettuna kaupunkina. Virallisesti Tallinnasta, tai siis tuolloin saksalaisittain Revalista, tuli kaupunki 1248, kun se sai Lyypekin lain kaupunkioikeudet.

Kauppakaupungin korkeimman hallintoelimen ja tuomioistuimen eli Raadin muodostivat kaupungin arvostetuimmat kauppiaat. Jos Raadin jäsenten välille nousi oikeusjuttu, niin tarvittiin puolueeton vetoomustuomioistuin. Sellainen oli ”emäkaupungin” Raati.

Tallinnan ”korkein oikeus” oli siis Lyypekin raati ja sen vuoksi kaupunki noudatti myös Lyypekin lakeja ja säädöksiä. Varasta tai murhamiestä osattiin rangaista vaatimattomammallakin lainsäädännöllä, mutta ulkomaankauppa kaikessa sopimusten monimutkaisuudessaan tarvitsi selkeitä säädöksiä ja niitä ei ruvettu keksimään uudestaan, vaan toimivat käytännöt kopioitiin omaksumalla ”emäkaupungin” laki.

 

Muinais-Viron keskus

Muinaisaikanakin tarvittiin kauppaa. Suola ja metallit olivat tärkeimmät tuontituotteet, ja ne maksettiin muun muassa turkiksilla.

Pohjois-Viron tärkein kauppapaikka syntyi alueen parhaalle satamapaikalle. Pohjois-Viron rannikko on matalaa, kivistä ja tuulille altista. Vain Tallinnanlahdella saaret suojaavat rannikkoa ja satamapaikan vieressä oli valmis linnavuori.

Toompean mäki oli erittäin sopiva linnavuoreksi. Sen rinteet olivat jyrkät ja mäen takana oli laakso tai vajoama, joka teki mäestä oikean ylätasangon. Rantaviiva oli Toompeaa paljon lähempänä kuin mitä se on nykyään. Maa on noussut 800 vuoden aikana. Häränpään joki on tuonut lietettä ja nykyaikana ranta-alueita on täytetty.

Ylätasangolla nousi puumuurinen muinaislinna ja linnan juurella oli ilmeisesti kylä ja kauppapaikka Häränpään joen rannassa. Oliko näin, sitä ei varmasti tiedetä, mutta nykyään tukittu ja viemäröity Häränpään joki virtasi suunnilleen Viru-hotellin ja Vanhankaupungin välistä mereen ja muinaisajallakin kylät pyrittiin rakentamaan makean veden lähteen vierelle, esimerkiksi järven- tai joenrantaan.

Virolaiset kutsuivat paikkaa tai paremminkin linnoitusta nimellä Lyndanise ja ilmeisesti se oli todella merkittävä paikka. Tanskan kuninkaan valloitettua Lyndanisen alistui tanskalaisille koko Pohjois-Viro ilman lisätaisteluita.

Vuonna 1219 saapui Tanskan kuningas Valdemar II sotajoukkoineen Tallinnanlahdelle. Pohjois-Viron lukkoa alettiin valloittaa ja hyökkäyssuunta oli suunnilleen nykyisen Nigulisten kirkon kohdalta ylös. Kaikki ei ihan onnistunut: osa virolaisten sotajoukosta oli piiloutunut metsiin ja tuli sopivalla hetkellä hyökkäämään vihollisen selustaan. Tanskalaisilla oli ristiretkeläisen puheissaan niin arvostama marttyyrikuolema lähellä. Silloin legendan mukaan taivaasta laskeutui ristilippu Dannebrog ja sen lipun alla taistellen tanskalaiset löivät pakanat.

Nykyään paikan nimi on ”Tanskan kuninkaan puutarha” ja siellä on tanskalaisten pystyttämä Dannebrog-lipun synnyn 15.6.1219 muistomerkki. Todellisuudessa punainen valkoristinen lippu oli tanskalaisilla ollut käytössä jo miespolvia.

 

Tanskalainen Tallinna

Tallinnan vironkielinen nimi merkitsee yksinkertaisesti ”tanskalaisten kaupunkia” ja sellaisena virolaiset oppivat Revaliksi kutsutun kaupungin tuntemaan. Kaupungin vaakunakin muistuttaa Dannebrogin ihmeestä.

Valloitettuaan Lyndanisen Valdemar II rakensi paikalle oman linnoituksensa ja keskelle ylätasankoa kristillisen kirkon. Nykyisen Tuomiokirkon lattiatasosta näkyy, kuinka paljon Toompean maanpinta on vuosisatojen aikana noussut, kun puretun talon perustusten päälle on rakennettu aina uusi talo.

Kukkulan nimikin on yksinkertaisesti ”Tuomiokirkon mäki”. Der Dom on saksaksi tuomiokirkko ja pea on Pohjois-Viron murteessa mäen laki.

Välillä tanskalaiset torjuttiin uudesta siirtokunnastaan ja vuosina 1227–1238 Tallinna kuului Saksalaiselle ritarikunnalle. Ritarikunta puolestaan kutsui 1230 ensimmäiset saksalaiskauppiaat Tallinnaan. Kauppiaat tulivat Gotlannista ja rakensivat talonsa Vanhan torin (Vanaturg) ympärille, siihen Olde Hansan viereen. Alkuperäisistä taloista ei ole enää mitään jäljellä.

Tallinna palautui tanskalaisille ja kuningas Erik IV antoi Tallinnalle kaupunkioikeudet ja Lyypekin kaupunkilain 15.3.1248. Samalla Tallinnasta tuli hansaliiton jäsen, olihan Lyypekki johtava hansakaupunki.

Pohjoisvirolaiset nousivat kapinaan herrojaan vastaan Pyhän Yrjön yönä eli 23.4.1343. Tanskalaisten kartanot poltettiin ja väki tapettiin. Vasta kun Saksalaisen ritarikunnan munkkiritarien sotajoukko kohtasi kapinalliset talonpojat 14.5.1343 Tallinnan edustalla Sotamäellä (Lasnamäen Sõjamäe) kapina loppui. Talonpojista ei ollut kenttätaistelussa vastustajaa ammattiritarien sotajoukolle. Taistelu oli teurastusta ja yli 3 000 kapinallista kuoli.

Tanska sai kapinallista virolaisista tarpeekseen ja rahaa tarvittiin toisiin sotiin kuin taisteluun jossain Virossa. Tanska yksinkertaisesti möi alueensa paikalliselle sotilasmahdille eli Saksalaiselle ritarikunnalle. Tallinnasta tuli ritarikunnan kaupunki 1346.

 

Legendan mukaan Tanskan Dannebrog-lippu laskeutui Tallinnaan vuonna 1219. Nyt paikalla on Tanskan kuninkaan puutarha, josta on hienot näkymät Vanhaankaupunkiin.

Hansakaupunki

Tallinna oli vapaa kaupunkin ritarikunnan suojeluksessa. Tanskan kuninkaan sijasta kaupungin ylin hallitsija oli ritarikunnan suurmestari. Käytännössä asialla ei ollut mitään merkitystä. Hansakaupungin vapaus ja itsehallinto olivat niin korkealla tasolla, että voidaan puhua itsenäisestä kaupunkitasavallasta.

Tallinnan kaupunki rakensi muurin Toompean kaupungin puoleiseen rinteeseen, siis Toompeaa vastaan. Niin paljon siitä luottamuksesta, vaikka Toompealla oli juuri kaupungin ”tuki ja turva” eli yksi ritarikunnan vahvimmista linnoista.

Tallinna kasvoi ja kukoisti hansakaupunkina. Rakennettiin kauppiastalot kivestä, jotta tulipalo ei uhkaisi. Kauppiaiden taloissa kun oli yläkerroksissa varastot ja siksi tulipalo oli paljon pahempi menetys kuin tavallisen maalaistalon palossa, jossa omaisuus oli toisissa rakennuksissa kuten navetassa tai viljaladossa.

Rahaa tuli välityskaupasta. Tallinna toi suolaa, kankaita, ulkomaan herkkuja ja metallituotteita. Tallinnasta vietiin riihikuivattua ruista, pellavaa purjekankaisiin, mehiläisvahaa kirkkokynttilöihin, hunajaa, turkiksia ja muita tuotteita. Euroopan ja Venäjän välinen kauppa tapahtui Novgorodin kautta ja Tallinnalla oli tässä iso osansa. Tallinna oli välittäjä, se toi Novgorodin haluamia kauppatavaroita, myi ne Novgorodissa ja vei Eurooppaan eurooppalaisten puolestaan havittelemia Novgorodin tuotteita.

Ei ihme, että Kustaa Vaasa perusti myöhemmin Helsingin, jotta edes osa tästä kaupasta saataisiin ruotsalaisten käsiin.

 

Tallinnan historiaa haviseva Tanskan kuninkaan puutarha on Vanhankaupungin sydämessä, Neitsitorn-tornin kupeessa.

Hansan jälkeen

Keskiajan loistoa Tallinna ei saavuttanut moneen sataan vuoteen. Se oli paikallinen kauppa- ja hallintokaupunki, ei köyhä muttei vauraskaan. Pohjan sodassa ruotsalaisesta Tallinnasta tuli venäläinen Tallinna.

Rutto iski kaupunkiin kovaa 1710 (vuonna 1708 Tallinnassa oli 10 000 asukasta, vuonna 1710 asukkaita oli 2 000 ja vasta 1780 jälleen 10 000).

Tallinna vietti hiljaiseloa pienenä Virunmaan kuvernementin hallituskaupunkina, kunnes teollistuminen alkoi 1800-luvun jälkipuoliskolla. Talouskeskus oli myös politiikan eturivissä. Vuonna 1906 Tallinnassa valittiin ensimmäisen virolainen kaupunginjohtaja Voldemar Lender.

Ympyrä oli sulkeutunut, jälleen virolainen johti Tallinnaa, aivan kuten oli ollut ennen vuotta 1219  – vain 687 vuotta aikaisemmin. 

 

Lähde historia-artikkelin jalanjäljille!

Luitko Antti Sarasmon historia-artikkelin ja haluat tietää lisää?

Tallinnan kaupungin historiaan voi tutustua esimerkiksi Tallinnan kaupunginmuseon eri museoiden avulla. Kaupunginmuseolle kuuluu seitsemän eri museoyksikköä eri puolilla Tallinnaa. Lisätietoa on osoitteessa linnamuuseum.ee.

Kaupunkiin ja sen historiaan voi tutustua kiertokävelyllä virallisen oppaan kanssa. Opastetun kiertokäynnin voi varata esimerkiksi Tallinnan matkailuinfokeskuksesta osoitteessa Niguliste 2. Kierroksen voi varata myös nettisivulla www.visittallinn.ee. Opastettu kierros olisi hyvä varata neljä päivää etukäteen.

 

Teksti Antti Sarasmo, kuvat Andrei Chertkov

19.7.2019 | Ravintolat

Kiehtova, komea Narva

Kiehtova, komea Narva

Viron itärajalla sijaitsevaa Narvaa on hankala selittää. Narvajoen äärellä tunnelma on erilainen kuin muualla Virossa. Itänaapurin lippu heiluu kivenheiton päässä … Lue lisää

10.7.2019 | Vapaa-aika

Pikkukaupunkien rauhaa Keski-Virossa

Pikkukaupunkien rauhaa Keski-Virossa

Piret Hansman on syntyperäinen paidelainen.   Paiden kaupunkia Järvamaan maakunnassa Keski-Virossa sanotaan Viron sydämeksi. Siitä kertoo myös kyltti kaupungin rajalla, … Lue lisää

4.7.2019 | Historia

Laulussa on voimaa! – Tänään alkavat laulu- ja tanssijuhlat ovat virolaisen kulttuurin ytimessä

Laulussa on voimaa! – Tänään alkavat laulu- ja tanssijuhlat ovat virolaisen kulttuurin ytimessä

Sen tuntee, kun ääni aivan kuin virtaisi Laulukentän rinnettä ylös, kun noin 20 000 laulajan yhteiskuoron konsertti päättää laulujuhlat. Se … Lue lisää

28.6.2019 | Historia

Savusauna puhdistaa ruumiin ja sielun

Savusauna puhdistaa ruumiin ja sielun

Vanhan Võrumaan savusaunaperinteen Unescoon vienyt Eda Veeroja vaalii vanhoja tapoja ja kutsuu saunaan.    Mooskan savusaunan emäntä Eda Veeroja tuntee … Lue lisää

27.6.2019 | Historia

Museot johdattavat Setomaan ytimeen

Museot johdattavat Setomaan ytimeen

Setomaan historiaan ja tapoihin voi tutustua useassa museossa. Värskan maatilamuseon pihapiiriä ympäröivät vanhat hirsirakennukset, joita on tuotu Värskaan eri puolilta … Lue lisää

26.6.2019 | Historia

Maista paikallisia herkkuja!

Maista paikallisia herkkuja!

Setomaan ruokapöytään kuuluu takuuvarmasti sõir eli rahkajuusto.   Setomaalla käydessä on maisteltava myös paikallisia herkkuja, muuten jää paljosta ilman. Paikallisia … Lue lisää

24.6.2019 | Ravintolat

Herkutellen Haapsalussa

Herkutellen Haapsalussa

Haapsalu on täydellinen vaihtoehto viikonlopun mittaiseen herkuttelulomaan. Ruokapaikkojen valikoimassa on vaihtoehtoja fine dining -tasoisesta ruokailusta simppelimpään pubimeininkiin. Vanhankaupungin sydämessä on … Lue lisää

23.6.2019 | Vapaa-aika

Pikkukaupungin rauha ja idylli lumosivat

Pikkukaupungin rauha ja idylli lumosivat

Kirsi Vainio-Korhonen ja Mikael Korhonen löysivät Haapsalusta toisen kodin.   Ensimmäistä kertaa pariskunta saapui Haap­saluun vuoden 2016 joulukuussa, Kirsi kirjoittamaan … Lue lisää