Tuoretta tietoa Virosta

6.9.2018 | Kulttuuri

Taiteilija, joka katosi

Taiteilija, joka katosiKotialttarin kaksi osaa, Madonna lapsen kanssa (Berliinin maalausgalleria) ja Diego de Guevara (Washingtonin kansallisgalleria) kohtaavat Kumun näyttelyssä.

Michel Sittow oli renessanssiajan arvostetuimpia maalareita ja Viron kuuluisin taiteilija kautta aikojen. Miksi emme tiedä hänestä mitään?

 

Nuori Michel lähti Tallinnasta 15-vuotiaana Alankomaihin täydentämään taidemaalarin taitojaan, todennäköisesti kuulussa Hans Memlingin ateljeessa Bruggessa. Jo 23-vuotiaana Michel siirtyi kuningaspari Isabellan ja Ferdinandin palvelukseen Espanjaan saaden hovin viidenneksi suurinta palkkaa.

Michel Sittowin vähäiset säilyneet työt riippuvat maailman tunnetuimpien taidemuseoiden seinillä aikalaisten kuten Leo­nardo da Vincin ja Albrecht Dürerin rinnalla.

Sittowin ensimmäinen henkilökohtainen näyttely syntyi kuitenkin vasta tänä vuonna, lähes 500 vuotta taiteilijan kuoleman jälkeen Viron taidemuseon ja Washingtonin kansallisgallerian yhteisponnistuksena.

Maailman huippumuseoille tällainen “uuden” taiteilijan löytäminen on todellinen makupala.

 

Näyttelyn valmisteluvaiheessa kuraattori Greta Koppel teki vuosikausia salapoliisityötä Euroopan museoissa ja arkistoissa selvittäen Sittowin elämän ja taideteosten kiemuraisia vaiheita.

“Sittow loi uransa Euroopan suurissa hoveissa ja maalasi tilaustöitä kuninkaallisille ja muille silmäätekeville”,  Koppel selittää, miksi suuri yleisö ei mestaria tunne.

Sittow sai loistopalkkaa, mutta tuskin lainkaan julkisuutta ja kunniaa. Toki häntä arvostettiin tilaajien keskuudessa. Muotokuvat toimivat eräänlaisena keskiajan Tinderinä, jonka kautta kuninkaalliset morsiot ja sulhot esittäytyivät toisilleen. Sittowia taitavampaa tekijää ei ollut.

Sitten mestari unohdettiin sadoiksi vuosiksi. Koppelin mukaan työt merkittiin myöhemmin usein toisten suurten taiteilijoiden nimiin, ja häntä pidettiin alankomaalaisena maalarina 1900-luvulle asti. Sittow ei signeerannut töitään, ja nimen kirjoitustapakin vaihteli hovista toiseen. 

 

Sittowin töistä monet ovat tuhoutuneet palatsien tulipaloissa tai kadonneet perinnönjaon yhteydessä. Niistä löytyy vain arkisto- ja inventaariomerkintöjä.

Sittowin todellisen alkuperän selvitti Tallinnan kaupunginarkiston johtaja Paul Johansen vuonna 1940 Tallinnan ja Lyypekin arkistomateriaalien pohjalta. Tuli sota, tutkimus jäi puolitiehen ja jatkui vasta 1970-luvulla.

Sittowin maalausten todellinen koko lyö Kumun suureen näyttelysaliin astuvan ällikällä. Suurten näyttelyjulisteiden hienot ja yksityiskohtaiset muotokuvat ovat oikeasti korkeintaan A-nelosen kokoisia. Sitä enemmän on syytä ihailla mestarin tekniikkaa, soopelinnahan realistisuutta, brokadin kiiltoa ja jäykkyyttä sekä maalausten kolmiulotteista vaikutelmaa. 

“Pensselin on täytynyt olla hyvin hieno ja suippo, mutta samalla levittää paljon väriä”, arvelee Koppel.

 

Koppel epäilee, olisiko näyttely toteutunut ilman Washingtonin kansallisgallerian panosta ja kuraattori John Handin arvovaltaa. Silti taideteosten saaminen esimerkiksi Madridista vaati Viron Espanjan-lähettilään taivuttelutaitoja. Tärkeä tuki Kumulle oli myös valtiolta saatu vakuutus.

Varmaa on, että näyttely tuo tunnettuutta sekä Sittowille että Kumun taidemuseolle. Toivottavasti se poikii myös töiden entisöintihankkeita ja vertailevaa tyylianalyysia.

Koppel uskoo, että Sittowin töitä löytyy vielä lisää. Näyttely kulminoituu syyskuun puolivälissä Sittow-tutkijoiden symposiumiin, jota Greta Koppel odottaa innolla.

Upea näyttelyluettelo on jännittävää luettavaa Sittowin elämänvaiheista, töiden tutkimuksesta sekä renessanssin hovielämästä. 

Mistä löytää?

Michel Sittow – virolainen taiteilija Euroopan hoveissa. Näyttely 16.9.2018 saakka. Taidemuseo Kumu, Weizenbergi 34 / Valge 1, Tallinna. 

https://kumu.ekm.ee/  

Teksti Arja Korhonen, kuvat Kumu

17.7.2019 | Vapaa-aika

Tallinna jää taakse – Harjun maakunta on muutakin kuin pääkaupunki

Tallinna jää taakse – Harjun maakunta on muutakin kuin pääkaupunki

Tallinnasta länteen suuntautuva rantatie kulkee Tabasalun taajaman läpi. Se on Harkun kunnan kaupallinen keskus. Siitä kymmenkunta kilometriä eteenpäin on Suurupi, … Lue lisää

16.7.2019 | Luonto

Venäjä tuo positiivista jännitystä

Venäjä tuo positiivista jännitystä

Narvan taiteilijaresidenssiä vetävä Ann Mirjam Vaikla viihtyy hyvin rajakaupungissa.   Narvan taiteilijaresidenssiä johtava Ann Mirjam Vaikla muutti Narvaan vuoden 2017 … Lue lisää

14.7.2019 | Vapaa-aika

Pysäytä aika Hiidenmaalla

Pysäytä aika Hiidenmaalla

Reilun tunnin lauttamatkan aikana manner-Viron Rohukülasta Hiidenmaan Heltermaan satamaan ehtii asettaa ajatuksensa loma-asentoon. Hiidenmaalla ei kannatakaan hosua, vaan nauttia mieleenjäävistä … Lue lisää

13.7.2019 | Vapaa-aika

Etno soi Viron suvessa – hyvän musiikin ystävän kannattaa suunnata heinäkuussa Viljandiin ja Hiidenmaalle

Etno soi Viron suvessa – hyvän musiikin ystävän kannattaa suunnata heinäkuussa Viljandiin ja Hiidenmaalle

Hyvän musiikin ja tanssin ystävien kannattaa heinäkuussa ottaa suunta kohti Viljandia tai Hiidenmaata.   Kansanmusiikki on Virossa valtavirtaa: se soi … Lue lisää

10.7.2019 | Vapaa-aika

Pikkukaupunkien rauhaa Keski-Virossa

Pikkukaupunkien rauhaa Keski-Virossa

Piret Hansman on syntyperäinen paidelainen.   Paiden kaupunkia Järvamaan maakunnassa Keski-Virossa sanotaan Viron sydämeksi. Siitä kertoo myös kyltti kaupungin rajalla, … Lue lisää

8.7.2019 | Ostokset

Sipulitie itkettää vain ilosta

Sipulitie itkettää vain ilosta

Peipsijärven rannoilta kuoriutuu kolme kulttuuria ja kaksi kieltä.   Viron Peipsijärven länsilaidalla olevaa aluetta kutsutaan Sipulitieksi (Sibulatee), joka pitää sisällään … Lue lisää

7.7.2019 | Kulttuuri

Laulujuhlien 150-vuotisjuhlissa laulaa kahdeksan kuoroa Suomesta – ensimmäisiltä laulujuhlilta sai 
alkunsa yhteisen kansallislaulun tarina


Verkkouutinen: Laulujuhlien 150-vuotisjuhlissa laulaa kahdeksan kuoroa Suomesta – ensimmäisiltä laulujuhlilta sai 
alkunsa yhteisen kansallislaulun tarina


Viron laulujuhlilla on vanhat siteet myös Suomeen. Tärkein laulusilta edelsi ensimmäisiä laulujuhlia. Yhteisen kansallislaulun tarina alkoi juuri ensimmäisiltä laulujuhlilta. Laulujuhlaa … Lue lisää

7.7.2019 | Vapaa-aika

Tartto lumosi suomalaisopiskelijan

Tartto lumosi suomalaisopiskelijan

Elma Reinikka opiskelee Tartossa.   Tarton ikonisen suutelevien ylioppilaiden patsaan suihkulähde solisee niin keväisesti kuin vain voi, kun istumme opiskelija … Lue lisää