Tuoretta tietoa Virosta

6.9.2018 | Kulttuuri

Taiteilija, joka katosi

Taiteilija, joka katosiKotialttarin kaksi osaa, Madonna lapsen kanssa (Berliinin maalausgalleria) ja Diego de Guevara (Washingtonin kansallisgalleria) kohtaavat Kumun näyttelyssä.

Michel Sittow oli renessanssiajan arvostetuimpia maalareita ja Viron kuuluisin taiteilija kautta aikojen. Miksi emme tiedä hänestä mitään?

 

Nuori Michel lähti Tallinnasta 15-vuotiaana Alankomaihin täydentämään taidemaalarin taitojaan, todennäköisesti kuulussa Hans Memlingin ateljeessa Bruggessa. Jo 23-vuotiaana Michel siirtyi kuningaspari Isabellan ja Ferdinandin palvelukseen Espanjaan saaden hovin viidenneksi suurinta palkkaa.

Michel Sittowin vähäiset säilyneet työt riippuvat maailman tunnetuimpien taidemuseoiden seinillä aikalaisten kuten Leo­nardo da Vincin ja Albrecht Dürerin rinnalla.

Sittowin ensimmäinen henkilökohtainen näyttely syntyi kuitenkin vasta tänä vuonna, lähes 500 vuotta taiteilijan kuoleman jälkeen Viron taidemuseon ja Washingtonin kansallisgallerian yhteisponnistuksena.

Maailman huippumuseoille tällainen “uuden” taiteilijan löytäminen on todellinen makupala.

 

Näyttelyn valmisteluvaiheessa kuraattori Greta Koppel teki vuosikausia salapoliisityötä Euroopan museoissa ja arkistoissa selvittäen Sittowin elämän ja taideteosten kiemuraisia vaiheita.

“Sittow loi uransa Euroopan suurissa hoveissa ja maalasi tilaustöitä kuninkaallisille ja muille silmäätekeville”,  Koppel selittää, miksi suuri yleisö ei mestaria tunne.

Sittow sai loistopalkkaa, mutta tuskin lainkaan julkisuutta ja kunniaa. Toki häntä arvostettiin tilaajien keskuudessa. Muotokuvat toimivat eräänlaisena keskiajan Tinderinä, jonka kautta kuninkaalliset morsiot ja sulhot esittäytyivät toisilleen. Sittowia taitavampaa tekijää ei ollut.

Sitten mestari unohdettiin sadoiksi vuosiksi. Koppelin mukaan työt merkittiin myöhemmin usein toisten suurten taiteilijoiden nimiin, ja häntä pidettiin alankomaalaisena maalarina 1900-luvulle asti. Sittow ei signeerannut töitään, ja nimen kirjoitustapakin vaihteli hovista toiseen. 

 

Sittowin töistä monet ovat tuhoutuneet palatsien tulipaloissa tai kadonneet perinnönjaon yhteydessä. Niistä löytyy vain arkisto- ja inventaariomerkintöjä.

Sittowin todellisen alkuperän selvitti Tallinnan kaupunginarkiston johtaja Paul Johansen vuonna 1940 Tallinnan ja Lyypekin arkistomateriaalien pohjalta. Tuli sota, tutkimus jäi puolitiehen ja jatkui vasta 1970-luvulla.

Sittowin maalausten todellinen koko lyö Kumun suureen näyttelysaliin astuvan ällikällä. Suurten näyttelyjulisteiden hienot ja yksityiskohtaiset muotokuvat ovat oikeasti korkeintaan A-nelosen kokoisia. Sitä enemmän on syytä ihailla mestarin tekniikkaa, soopelinnahan realistisuutta, brokadin kiiltoa ja jäykkyyttä sekä maalausten kolmiulotteista vaikutelmaa. 

“Pensselin on täytynyt olla hyvin hieno ja suippo, mutta samalla levittää paljon väriä”, arvelee Koppel.

 

Koppel epäilee, olisiko näyttely toteutunut ilman Washingtonin kansallisgallerian panosta ja kuraattori John Handin arvovaltaa. Silti taideteosten saaminen esimerkiksi Madridista vaati Viron Espanjan-lähettilään taivuttelutaitoja. Tärkeä tuki Kumulle oli myös valtiolta saatu vakuutus.

Varmaa on, että näyttely tuo tunnettuutta sekä Sittowille että Kumun taidemuseolle. Toivottavasti se poikii myös töiden entisöintihankkeita ja vertailevaa tyylianalyysia.

Koppel uskoo, että Sittowin töitä löytyy vielä lisää. Näyttely kulminoituu syyskuun puolivälissä Sittow-tutkijoiden symposiumiin, jota Greta Koppel odottaa innolla.

Upea näyttelyluettelo on jännittävää luettavaa Sittowin elämänvaiheista, töiden tutkimuksesta sekä renessanssin hovielämästä. 

Mistä löytää?

Michel Sittow – virolainen taiteilija Euroopan hoveissa. Näyttely 16.9.2018 saakka. Taidemuseo Kumu, Weizenbergi 34 / Valge 1, Tallinna. 

https://kumu.ekm.ee/  

Teksti Arja Korhonen, kuvat Kumu

18.9.2019 | Kulttuuri

Syksyn lumoavin tapahtuma – Tallinnan valofestivaali alkaa

Syksyn lumoavin tapahtuma – Tallinnan valofestivaali alkaa

Yhdeksi Tallinnan syksyn suosituimmista ja mieleenjäävimmistä tapahtumista on kehittynyt valofestivaali Valgus kõnnib Kadriorus (Valo kävelee Kadriorgissa). 18.–20.9. järjestettävä tapahtuma levittäytyy … Lue lisää

15.9.2019 | Kulttuuri

Nykytaide nousukiidossa – Tallinnan taidekeskus Kai avataan ensi viikolla

Nykytaide nousukiidossa – Tallinnan taidekeskus Kai avataan ensi viikolla

Taidekeskus Kai valtaa vanhan sukellusvenetehtaan trendikkäässä Noblessnerissa.   Tänä vuonna Tallinna todellakin hemmottelee kuvataiteen ystäviä. Forografiskan avajaisista on tuskin toivuttu, … Lue lisää

10.9.2019 | Ostokset

Virolaisen ruokakulttuurin kulmakivet

Virolaisen ruokakulttuurin kulmakivet

Osta matkalta mukaan Viron parhaimpia herkkuja.   Virolaista ruokakulttuuria ovat muokanneet naapurit. Se näkyy muun muassa ruokasanastossa. Juhlapöytään nostetaan kringel … Lue lisää

10.9.2019 | Kulttuuri

Japanilaista arkkitehtuuria ja luontoelokuvien huippua – Pärnun seudun kulttuurisyksy on kirjava ja kiinnostava

Japanilaista arkkitehtuuria ja luontoelokuvien huippua – Pärnun seudun kulttuurisyksy on kirjava ja kiinnostava

Matsalun luontoelokuvafestivaali Jo 17. kertaa järjestettävä Matsalun luontoelokuvafestivaali kerää Lihulaan alan huippuosaajia myös Suomesta. Tällä kertaa mukana on lähes sata … Lue lisää

9.9.2019 | Historia

Avaruusgourmet’ta kosmonauteille – Põltsamaan ruokamuseo on pieni ruokahistorian aarre

Avaruusgourmet’ta kosmonauteille – Põltsamaan ruokamuseo on pieni ruokahistorian aarre

Pitäisiköhän Elon Muskin ottaa yhteyttä Keski-Viron Põltsamaalle? Kun suunnittelee avaruuslentojen yksityiskohtia, on hyvä kysyä vinkkejä kokeneemmilta. Vuosina 1967–1970 nimittäin Põltsamaan … Lue lisää

7.9.2019 | Kulttuuri

Katse kulttuurisyksyyn – Viron teatterien uusi kausi on alkanut

Katse kulttuurisyksyyn – Viron teatterien uusi kausi on alkanut

Teatterilavoilla nähdään Romeo ja Julia sekä Liisa Ihmemaassa.   Kulttuurielämysten ystävät voivat alkaa täyttää kalentereitaan nyt, kun Viron teattereiden uusi … Lue lisää

28.8.2019 | Kulttuuri

Tartto valittiin vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi – kovassa kisassa kakkoseksi jäi Narva

Verkkouutinen: Tartto valittiin vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi – kovassa kisassa kakkoseksi jäi Narva

Tänään selvisi, että vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupunki on Tartto. Kakkoseksi kovassa kisassa jäi Itä-Virossa sijaitseva Narva. Tartto sai kiitosta muun … Lue lisää

23.8.2019 | Kulttuuri

Kaksi miljoonaa ihmistä muodosti 30 vuotta sitten Baltian maiden läpi kulkevan ihmisketjun – Vabamun uusi näyttely on kunnianosoitus Baltian ketjulle

Verkkouutinen: Kaksi miljoonaa ihmistä muodosti 30 vuotta sitten Baltian maiden läpi kulkevan ihmisketjun – Vabamun uusi näyttely on kunnianosoitus Baltian ketjulle

Tänään on kulunut 30 vuotta siitä, kun kaksi miljoonaa virolaista, latvialaista ja liettualaista otti toisiaan kädestä kiinni ja muodosti 600 … Lue lisää