Tuoretta tietoa Virosta

14.1.2015 | Kulttuuri

Suomi-lasi kohtaa Viro-lasin

Suomi-lasi kohtaa Viro-lasinVirolainen lasitaiteilija Silvia Raudvee suosi minimalistisen selkeää muotokieltä.

Eikä kilahdus kuulu baarista vaan museosta.

 

Lasilla on uskomaton kyky korostaa värejä ja piristää harmaan talvitaivaan alla. Siispä Viron käyttötaide- ja designmuseoon (Eesti Tarbekunsti- ja disainimuuseum), joka esittelee suomalaista lasitaidetta vuosilta 2005–2010 sekä retrospektiivin tunnetun virolaisen klassikon Silvia Raudveen tuotantoa.

Näyttelyt muodostavat vuoropuhelua käyvän kokonaisuuden. Erityisesti Raudveen 1960–70 -lukujen lasitaide komppaa mielenkiintoisella tavalla suomalaista nykylasia.

Suomen lasimuseon kansainväliselle kiertonäyttelylle Tallinna on toiseksi viimeinen pysäkki. Vitriineissä on kaikkiaan yli 300 näyttelyesinettä yhteensä 63 taiteilijalta.

Mukana on vanhoja staroja kuten Björn Weckström ja Oiva Toikka, jonka lasilintujen perinnettä jatkaa uuden polven tähti Anu Penttinen. On muotoilun yleismiehiä (Ristomatti Ratia ja Harri Koskinen), kierrätetyn lasin taitajia (Jan Torstensson ja Tuulikki Tähtivaara), valaisinsuunnittelijoita (Kirsti Taiviola ja Juri Tuomas Karinen).

Esillä on muutamia teolliseen tuotantoon päätyneitä sarjoja, mutta designlasi dominoi kokonaisuutta. Hienostuneita koristeesineitä voi mielessään sijoitella oman piironkinsa päälle, ja toisaalta nauttia riehakkaasta käsitetaiteellisesta hassuttelusta.

Konseptuaalista lähtökohtaa edustaa lasinen kypärä, jota voisi sovitella melkein yhtä hauraan kallonsa suojaksi. Aivoja tutkivat myös Joonas Laakson ja Hans-Christian Bergin työt.

Tehtaasta studioon

Kiertonäyttely perustuu Suomen lasi elää 6 -näyttelyyn. Suomen lasimuseo aloitti lasitaiteessa tapahtuvan dokumentoinnin näyttelyin jo 1980-luvulla. Historiallisesti oikeaan aikaan, sillä suomalainen lasitaide on käynyt läpi melkoisen myllerryksen viimeisen neljännesvuosisadan aikana.

Kuudesta kuuluisasta lasitehtaasta jäljelle ovat jääneet Iittala ja Nuutajärvi, molemmat toimivat Iittalan brändin alla. Iittalankin tuotanto on siirtynyt suurelta osin muihin maihin, ja tuotemerkki käyttää ulkomaisia suunnittelijoita.Näyttely osoittaa kuitenkin, että lasitaide on Suomessa yhä voimissaan, vaikka lasitaiteilijoille murros on ollut haastava. Muotoilijat ovat perustaneet omia studioita ja yhdistyksiä, kuten Nuutajärvellä toimivan Lasikomppanian.

Osa tekijöistä on etsiytynyt töihin suuriin ulkomaisiin lasitehtaisiin. Näyttelyn taiteilijoista Anu Penttinen, Markku Salo ja Mikko Laakkonen ovat suunnitelleet turkkilaiselle Pasabachelle. 7 000 työntekijän yritys on maailman suurimpia lasinvalmistajia.

Kansainvälistymisestä on ollut hyötyä, suomalaiset muotoilijat ovat oppineet uudenlaisia teknologioita ja saaneet vaikutteita muiden maiden perinteistä. Suomalainen lasitaide ei ole enää ehkä niin yhdestä muotista valettua kuin muutama vuosikymmen sitten.

Neuvostokauden klassikko

Vuonna 1927 syntynyt Silvia Raudvee työskenteli tuotteliaimman kautensa 1961–74 valkovenäläisessä Nemanin tehtaassa, sillä Virosta ei löytynyt vastavalmistuneelle lasitaiteilijalle paikkaa.

”Neman tarjosi lähes rajattomat mahdollisuudet kokeiluihin. Puolet työajasta Raudvee suunnitteli tuotteita tehtaalle, toisen puolen hän sai käyttää omiin projekteihinsa”, kertoo museonjohtaja Kai Lobjakas.

Geometriset ja värikkäät lasiesineet tuovat väistämättä mieleen suomalaisen 1970-luvun käyttölasin. Lobjakan mukaan skandinaavinen selkeälinjaisuus myi tuolloin hyvin myös Neuvostoliitossa.

Raudvee ei kuitenkaan jämähtänyt yhteen tyyliin. Viroon palattuaan taiteilija käytti materiaalina väritöntä kristallia, jota hän koristeli hennonherkällä timanttigraveerauksella. Kolmas suunta oli edellisille yhtä vastakohtainen, Raudvee pelleili ironisilla lasinaamoilla.

Kai Lobjakas harmittelee, että neuvostokaudella museot säilyttivät vain näyttelyitä varten luotua uniikkiesineistöä. Silvia Raudveen teollisuudelle suunnittelemasta käyttölasista ei ole tallella yhtään esimerkkiä. ”Sitä voi pitää tyypillisenä kohtalona. Käyttötaide- ja designmuseo on yrittänyt viimeiset 15 vuotta paikata puutetta etsien neuvostoajan teollista muotoilua ja arjen esineitä.”

TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

9.8.2017 | Kulttuuri

Etelä-Viron elokuussa on huippumusiikkia, soppaa ja sipulia

Etelä-Viron elokuussa on huippumusiikkia, soppaa ja sipulia

Viljandin perinnemusiikkifestivaali järjestettiin heinäkuun lopussa ja siellä esiintynyt, uuden levyn juuri julkaissut Naised köögis -yhtye esiintyy Viljandin Kaevumäellä 15. elokuuta. … Lue lisää

9.8.2017 | Henkilö

Fillarikulttuuri odottaa uutta nousua

Fillarikulttuuri odottaa uutta nousua

Polkupyörä on tuttu näky Tallinnan katukuvassa, vaikka kaupunkilaisten työmatkat taittuvatkin vielä usein autoilla.   Tallinn Bicycle Weekiä järjestävä Tõnis Savi … Lue lisää

7.8.2017 | Kulttuuri

Kummallinen kuoriainen

Kummallinen kuoriainen

Kaksi nuorta naista rakensi konserttisalin Saarenmaan perukoille.   Oudonnäköinen rakennelma nököttää Triigin satamassa Saarenmaalla. Tunnelma on kesäisen uninen. Jokunen auto … Lue lisää

3.8.2017 | Kulttuuri

Laulun ja tanssin riemua

Laulun ja tanssin riemua

Nuorten tanssi- ja laulujuhlat kokosivat Tallinnaan heinäkuun alussa kymmeniätuhansia nuoria ympäri Viroa. Juhlien nimi oli tällä kertaa Minä jään. Teksti … Lue lisää

1.8.2017 | Historia

100 esinettä Suomesta -näyttely avoinna vielä hetken

100 esinettä Suomesta -näyttely avoinna vielä hetken

Suomea ja suomalaisuutta kuvaavat esineet ovat esillä 20. elokuuta saakka Viron historiallisen museon Maarjamäen linnan tallissa. Jokainen voi käydä ihmettelemässä … Lue lisää

25.7.2017 | Kulttuuri

Mies, nainen ja meri

Mies, nainen ja meri

Pärnun kulttuurikesän vetonaula, Mies ja nainen -alastontaidenäyttely, sukeltaa tällä kertaa meren aaltoihin. Näyttelyn erikoisteema, meri, näkyy niin valokuvissa, veistoksissa kuin … Lue lisää

25.7.2017 | Kulttuuri

Folk-musiikkikesän loppuhuipennus

Folk-musiikkikesän loppuhuipennus

Käsmun kapteenien kylässä esiintyy myös suomalaisartisteja.   Elokuun alussa järjestettävä Viru Folk on yksi alan vuosittaisista suurtapahtumista. Se järjestetään Tallinnasta … Lue lisää

24.7.2017 | Kulttuuri

Kesän parhaat rantabileet

Kesän parhaat rantabileet

Weekend Festival Baltic täyttää Pärnun biitsin musiikilla ja bailukansalla.   Kolmatta kertaa järjestettävä festivaali on koko Baltiassa jo käsite. Elokuun … Lue lisää