Sauna yhdistää

Vanha võrulainen savusaunaperinne on hyväksytty Unescon maailmanperintölistalle. Saunakiertue huipentui Mooskan savusaunassa, jossa ikivanhoja saunatapoja harjoitetaan monta kertaa viikossa.

Suomalaiset ja virolaiset juhlivat Suomea löylyissä.

Suomen suurlähetystön järjestämä Suomi saunoo Virossa -kiertue matkasi lokakuun lopussa Otepäähän ja Käärikulle. Ennen saunomista muisteltiin Otepään talviurheilumuseossa presidentti Urho Kekkosen vierailua Neuvosto-Viroon vuonna 1964.

Kekkonen ehti vierailunsa aikana hiihtämään Käärikulla hiihtolenkin ja saunomaankin, joten vierailu jätti jälkensä myös Otepään seudulle. Käärikulla on nykyäänkin Kekkosen nimikkosauna ja joka maaliskuu järjestetään Kekkosen hiihdot.

Saunatapahtuma houkutteli Kekkosen saunaan noin kolmekymmentä vierasta, muun muassa saunaharrastajia Kadrinan saunaklubista ja muutamia paikallisia suomalaisia.

Mukana olivat myös Suomen suurlähettiläs Kirsti Narinen ja Kansainvälisen saunaliiton puheenjohtaja Risto Elomaa. Elomaan mukaan Kekkosen saunalla on suuri symbolinen merkitys, vaikka kyseessä ei olekaan enää alkuperäinen sauna.

Saunakiertue huipentui saunomiseen savusaunassa Võrun eteläpuolella Haanjassa. Valinta ei ollut sattumaa, sillä juuri vanha võrulainen savusaunaperinne on hyväksytty Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Mooskan tilan kahdessa savusaunassa saunoi illan aikana lähes parikymmentä suomalaista, virolaista, liettualaista ja englantilaista vierasta. Mukana oli myös muutamia ensimmäistä kertaa savusaunaan päässeitä.

Mooskan emäntä Eda Veeroja esitteli võrulaisen saunaperinteen tärkeimpiä tapoja saunassa laulamisesta vihtomiseen ja esivanhempien muistelemiseen. Juuri Veeroja oli yksi sauna-aktivisteista, jotka olivat ajamassa Unesco-hanketta kymmenisen vuotta sitten.

Unesco-idean hän sai, kuinkas muutenkaan, saunan lauteilla. ”Halusin, että muutkin voisivat kokea savusaunan ihmeen”, hän kertoi. Huoli vanhan perinteen säilymisestä oli silloin todellinen.

Nykyään võrulainen savusaunaperinne voi Veerojan mukaan hyvin. ”Minusta tuntuu, että varsinkin nuoret ovat entistä innokkaammin mukana.”

Eda Veeroja on aktiivisesti mukana savusaunaperinteen säilyttämisessä. Hän on järjestänyt sauna-aiheisia työpajoja jo 3 500 ihmiselle. Lokakuun lopussa Veeroja sai Viron opetusministeriöltä erikoistunnustuksen vuosien opetustyöstään.

Teksti ja kuvat Mikko Virta

Lue lisää samasta aiheesta
Kekkonen kekkosen sauna mooska Saunaliitto Suomi 100 suulähettiläs Unesco urho kekkonen