Tuoretta tietoa Virosta

21.3.2018 | Kolumnit

Sata vuotta kaveruutta

Sata vuotta kaveruutta

Suomi ja Viro ovat nyt molemmat sata vuotta vanhoja nuorukaisia. Monta asiaa on koettu yhdessä, mutta välillä oltiin puoli vuosisataa erossa. Ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumoukset antoivat molemmille mahdollisuuden irtautua Venäjästä.

Viron itsenäisyystaistelun venyessä Viroon tuli Suomesta apujoukkoja, muun muassa Pohjan Pojat, jotka osallistuivat Viron vapaussotaan. Virolaiset Soomepoisid (Suomen Pojat) vastavuoroisesti kävivät auttamassa Suomea niin talvi- kuin jatkosodassakin. Kaveria ei jätetty puolin eikä toisin.

 

Viron ensimmäinen presidentti Konstantin Päts olisi vienyt maidemme välisen kaveruuden aina valtioliittoon asti, mutta ainakaan virallinen Suomi ei koskaan oikein tälle asialle lämmennyt. Viro ja Suomi olivat silloin jatkuvassa kanssakäymisessä, mutta Euroopan silloiset suurvallat jyräsivät pienet valtiot ja niiden toiveet.

Nyt liittoa yritetään tehdä maiden pääkaupunkien välille tunnelin avulla ja tämä liitto on saanut virallistakin kannatusta tunnelin molemmissa päissä. Vielä jos joku maksaisi tunnelin tekemiseen tarvittavat miljardit, niin silloin kavereita pääsisi katsomaan vaikka joka päivä.

Toisen maailmansodan jälkeen kaveruutta oli vaikea harjoittaa, koska Viro oli neuvostomiehityksen alla. Varsinkin virallinen Suomi, koululaitos mukaan luettuna, yritti vaieta koko aiheen kuoliaaksi. Suomi harjoitti ystävyyttä ja yhteistyötä Neuvostoliittoon, josta lienee ainoa merkittävä poikkeus presidentti Urho Kekkosen vironkielinen puhe Tartossa vuonna 1964.

 

Vielä Viron uuden itsenäisyyden kynnyksellä Suomen jahkailija presidentti Mauno Koivisto yritti toppuutella virolaisia itsenäisyyskysymyksessä, mutta samaan aikaan monet yksityiset suomalaiset ja virkamiehet antoivat kaiken mahdollisen avun Virolle. Suomen apu oli tärkeää, sillä uusi Viron valtio joutui aloittamaan elämisen lähes nollasta.

Suomalaiset kävivät neuvostoaikoina auttamassa virolaisia muutamissa Viron rakentamisen suurprojekteissa, kuten Viru-hotellin tekemisessä ja nyt Viron-kaverit ovat kiinteä osa suomalaista rakentamista. Kymmenet tuhannet virolaiset ovat muuttaneet Suomeen ja ilmeisesti yhtä paljon suomalaisia on muuttanut Viroon.

 

Aluksi suomalaiset ostivat yrityksiä ja liiketoimintaa Virosta ja nyt näyttää virta pikkuhiljaa kääntyneen toiseen suuntaan. Virolaiset ovat viime vuosina ostaneet Suomesta ja varsinkin perustaneet ennätysmäärän yhtiöitä Suomeen. Myös opiskelijat liikkuvat Virosta Suomeen ja päinvastoin. Tartto ja Tallinnan on monen suomalaisen opiskelijan nykyinen kotikaupunki.

Juhlien jälkeen arjen aherrus jatkuu ja tulevaisuudessa on varmasti odottamassa monta maidemme välistä yhteisprojektia. Tunneli on se suurin, mutta Viro ja Suomi kohtaavat koko ajan niin kaupan kuin kulttuurinkin alalla. Kaveruus jatkuu varmasti myös seuraavat sata vuotta. 

  Teksti Pentti Nokelin

Pentti Nokelin on asunut ja ollut yrittäjänä Virossa vuodesta 1992 asti. Hän toimii Suomen Yrityskaupat Eesti toimitusjohtajana ja omistaa Katusekohvik-ravintolan Viru-kadulla, on mukana Design Works -keramiikkapajassa, katukeittiö Hotokassa ja Jess! Beebi tuleb! -messuissa.

 

4.9.2018 | Kolumnit

Punkit porskuttavat pusikoituneessa Virossa

Punkit porskuttavat pusikoituneessa Virossa

Virossa näkee paljon metsiä, jotka ovat usein pahasti vesakoituneet. Vesakoita on niin entisillä pelloilla kuin avohakkuualueillakin. Pusikoituneessa metsässä on vaikea … Lue lisää

2.8.2018 | Kolumnit

Tulossa kuuma poliittinen talvi

Tulossa kuuma poliittinen talvi

Virossa on tulevana keväänä parlamenttivaalit. Nyt hallitusvastuussa ovat Keskustapuolue, Sosiaalidemokraatit ja Isamaa-puolue. Viron yleisradioyhtiö ERR:n teettämän mielipidemittauksen mukaan niiden yhteenlaskettu … Lue lisää

5.7.2018 | Kolumnit

Tallinnan liikennekaaos ja ruuhkat johtuvat huonosta suunnittelusta

Tallinnan liikennekaaos ja ruuhkat johtuvat huonosta suunnittelusta

Tänä kesänä Tallinnassa liikkumiseen pitää varata aikaa. Koko kaupunki on täynnä tietyömaita, jotka aiheuttavat liikenteeseen pahoja ruuhkia. Etenkin aamulla ja … Lue lisää

6.6.2018 | Kolumnit

Sääntö-Viro

Sääntö-Viro

Viro on muuttunut nopeasti kielto- ja sääntöyhteiskunnaksi. Maan lainsäädäntö matkii liian innokkaasti Suomea ja Ruotsia. Vielä vuosikymmen sitten monet uskoivat, … Lue lisää

5.5.2018 | Kolumnit

1980–90-lukujen nuoret poliittiset johtajat maksavat kovaa hintaa

1980–90-lukujen nuoret poliittiset johtajat maksavat kovaa hintaa

Lähes tarkalleen 30 vuotta sitten Edgar Savisaar perusti Rahvarinne-liikkeen, jolla oli tärkeä rooli Viron uudelleenitsenäistymisprosessissa. Vuonna 1991 hän oli neuvostotankkeja … Lue lisää

4.4.2018 | Kolumnit

Paikallinen media on vaikeuksissa, koska mainosraha virtaa ulkomaille

Paikallinen media on vaikeuksissa, koska mainosraha virtaa ulkomaille

Tänä talvena Viron mediapiireissä on puhuttu siitä, että arvovaltainen ja suuri Postimees-lehti irtisanoo toimittajiaan. Konserniin kuuluu Postimees-lehden lisäksi useita muita … Lue lisää

8.3.2018 | Kolumnit

Tunnelin päässä on valoa

Tunnelin päässä on valoa

Ensin lavalle astuvat tähden lämmittelijät. Muutama puheenvuoro johdattelee runsasta kuulijakuntaa päivän aiheeseen. Aiheet ja puhujat ovat kiinnostavia, mutta oikeasti kaikki … Lue lisää

23.2.2018 | Kolumnit

Jumittava hissi, banaanit ja joulukuuset

Jumittava hissi, banaanit ja joulukuuset

Neuvostoliiton romahtamisesta on kulunut jo vuosikymmeniä. Silti monet Virossa asuvat venäjänkieliset muistelevat haikeudella neuvostoaikaa, kun kaikilla halukkailla oli töitä ja … Lue lisää