Saarenmaan salaperäiset kaunottaret
Kimalaisorho on saanut nimensä erikoisesta kukastaan, joka muistut- taa pientä hyönteistä.
Kesäkuu on mainiota aikaa luonnon orkideoiden ihailuun. Parhaat kämmekkäapajat odottavat Saarenmaalla.
Piskuinen Viro lyö Suomen kämmeköiden määrässä, maassa kasvaa 36 lajia, joista Saarenmaan Lümandassa peräti 32. Yli seitsemän kertaa suurempi Suomi joutuu tyytymään 34 kämmekkälajiin.
Yksi harvinaisimmista, Saarenmaan kämmekkä, löydettiin 11 vuotta sitten. Maailmalle uuden lajin löysi Tarmo Pikner mökkinsä läheltä Vilsandilla. Pikner on sittemmin kunnostautunut kämmeköiden tuntijana ja julkaisi viime vuonna perusteellisen opuksen kämmeköistä.
Suurta kämmekkämäärää Saarenmaalla selittävät muun muassa kalkkipitoinen maaperä ja suotuisa ilmasto. Vaativien kasvien menestymiseen vaaditaan kuitenkin monia muitakin tekijöitä.
Myös virolaisessa kansanperinteessä luonnon orkideoilla on vankka sijansa. Maagisen näköisten kukkien ja loitsujen avulla on aikojen saatossa yritetty saada niin vastarakkautta kuin onneakin.
Juhannuksen jälkeen Vilsandin kansallispuistossa järjestetään toista kertaa orkideafestivaali. Festivaalin tavoitteena on esitellä suurelle yleisölle harvinaisia kasveja ja edistää samalla niiden suojelua. Festivaalin johtaja Maarika Toomelin mukaan idea tapahtumaan tuli Vilsandin poikkeuksellisen arvokkaan lajiston vuoksi, niinpä tapahtumapaikkaa ei tarvinnut pitkään pohtia. ”Kirjailija Juhan Smuulia lainaten: ’Meillä on kauneimmat neidot, myös aurinko laskee kauniisti mereen ja metsissämme ja niityillämme on orkidean kukkia kaikkein eniten.’”Ensimmäisestä festivaalista jäi hyvä maku. ”Vierailijoita oli kaikkiaan 500, mitä voi pitää oikein hyvänä saavutuksena.” Suosittuja olivat muun muassa kämmekkäretket, joita järjestettiin oppaan johdolla päivittäin. ”Yhdellä retkellä on mahdollista nähdä useita lajeja. Viime vuonna saimme parhaaksi tulokseksi 13 eri lajia yhden retken aikana. Kaikki riippuu oppaasta, mutta onneakin täytyy olla mukana!”
Festivaalilla sukelletaan kämmeköiden maailmaan myös musiikin, taiteen ja työpajojen avulla. Loonan kartanossa saa opetella muun muassa kämmeköiden valokuvaamista Arne Aderin johdolla.Paikalla ovat myös parhaat kämmekkäasiantuntijat opettamassa kasvien tunnistamista.
Mikä voisi olla Saarenmaan orkideoista kiehtovin? ”Tavallinen kansa tuntee parhaiten tikankontin, joka on tuttu biologian kirjoista. Usein katajaniityt ovat tikankontteja keltaisenaan. Se lumoaa keltaisilla kengillään varmasti jokaisen.”
Ainutlaatuisten kukkijoiden kauneudesta pääsevät nauttimaan kaikki Saarenmaan kesävieraat. ”Kämmekät kukkivat toukokuusta elokuun loppuun asti, joten kesän aikana ehtii tapaamaan monta kaunotartamme.”
Opas kämmeköiden maailmaan
■ Saarenmaalaisen Tarmo Piknerin viime vuonna julkaistu Eesti orhideed -kirja johdattaa lukijansa Virossa kasvavien kämmeköiden maailmaan. Upeassa kirjassa on lähes 400 värikuvaa Viron 36 kämmekkälajista. Vastaavaa teosta ei ole aiemmin julkaistu. Piknerin kirjaa voi hankkia virolaisista kirjakaupoista.
Kämmekät – luonnon orkideat
■ Kämmeköiden kukan muoto on erityinen verrattuna muihin kukkiin, etenkin kukinnon huuli on huomiota herättävä värinsä, muotonsa ja kuvioidensa puolesta. Sen tehtävänä on houkutella ja jopa huijata hyönteisiä pölyttämään.
■ Virosta on löydetty 39 eri kämmekkälajia, tällä hetkellä maassa kasvaa 36 lajia. Virosta tekee ainutlaatuisen kämmekkämaan se, että monet lajit ovat levinneisyysalueidensa rajaseuduilla.
■ Kaikki Virossa kasvavat kämmekät on suojeltu. Niiden leikkaaminen, poimiminen ja hävittäminen on kielletty. Kämmeköiden suurimpia uhkia ovat niitä syövät villisiat ja elinympäristöjen tuhoutuminen.
■ Kämmekät viihtyvät usein kalkkipitoisessa maaperässä, mutta ne vaativat kasvaakseen useita muitakin suotuisia tekijöitä.
■ Tämän vuoden kämmekkä Virossa on soikkokämmekkä, viroksi hall käpp. Virossa toimii kämmeköiden suojeluyhdistys (Eesti Orhideekaitse Klubi) www.orhidee.ee.
Mistä löytää?
Orkideafestivaali 23.–29.6. Näyttelyjä, retkiä, työpajoja, konsertteja – kaikki orkideoiden kunniaksi.
TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVAT MAARIKA TOOMEL, ANDREI CHERTKOV
Lue lisää samasta aiheesta