Prisma vie Viroon osaamista

Janne Lihavainen johtaa SOK:n virolaista tytäryhtiötä suomalaiseen tyyliin.

Tapasimme Janne Lihavaisen hänen toimistollaan Mustamäen Prisman naapurissa. Samoilla kulmilla toimi ennen monille tuttu Kadaka-tori. Johtajan suomalaisuudesta työhuoneella muistuttaa seinällä katseet kääntävä Miina Äkkijyrkän kookas ja värikäs taideteos.

Virossa jo seitsemän vuotta työskennellyt Janne Lihavainen on kotoisin Joensuusta. ”Kävin siellä koulut ja kirjoitin ylioppilaaksi Joensuun Yhteiskoulun lukiosta.”

Pikkukaupungin pojalle tyypillisesti Lihavainen ei löytänyt opiskelupaikkaa kotiseudulta. Edessä oli muutto Turkuun ja siellä opinnot Kauppakorkeakoulussa. Osuuskauppa tuli Lihavaiselle tutuksi jo koulu- ja opiskeluaikoina kesätöiden merkeissä Joensuun Prismassa. Ekonomiksi valmistuttuaan Lihavainen on työskennellyt S-ryhmässä eri tehtävissä vuodesta 1995. ”Muuten elämässä harvemmin asiat ovat sujuneet suunnitellusti tai tahdon mukaan, mutta S-ryhmään työnhaku oli kyllä harkittu ratkaisu. Jo kesätöissä minulle valkeni, että vähittäiskauppa tarjoaa akateemisessakin mielessä kiinnostavan työympäristön.”

SOK:n tytär

Viroon Lihavainen tuli 2003 paikallisten Prismojen hankintajohtajaksi. Viron Prismat toimivat osakeyhtiö AS Prisma Peremarketin puitteissa. Se on SOK:n tytäryhtiö, jonka toimitusjohtaja Lihavainen nykyään on. ”SOK:n taas omistavat paikalliset osuuskaupat ja sitä kautta asiakasomistajat eri puolilta Suomea”, valottaa Lihavainen omistuskuvioita. ”Yleensähän keskusliike omistaa kaupat, meillä asiat ovat päinvastoin. Mutta Virossa siis toimimme osakeyhtiönä.” Prisma-marketteja on Virossa tällä hetkellä seitsemän: Tallinnan viiden Prisman lisäksi Narvassa ja Tartossa molemmissa yksi.

Eroja ja yhtäläisyyksiä

Virolaiset Prismat ovat kovin samanlaisia kuin Suomessa, mutta erojakin löytyy.

”Meillä on pyrkimys olla alueella edullisin ja samalla myös parhaiden valikoimien kauppa. Siis sellainen, jonka rationaalinen kuluttaja valitsee ostospaikaksi. Virossa tehtyjen hintavertailujen ja asiakastyytyväisyystutkimusten perusteella olemme onnistuneet hyvin. Valikoimien rakenne on molemmissa maissa samantyylinen. Alkoholiosasto on tietenkin merkittävä ero, sellainen täytyy virolaisessa marketissa olla. Virolaisia tuotteita löytyy niin elintarvikkeista kuin muiltakin osastoilta, paljon sellaista, jotka Suomessa ovat myös kotimaista tuotantoa. Yhteistä ovat esimerkiksi Rainbow- tuotteet, joista monia valmistetaan Virossa, ja monet tunnetut tuotemerkit, jotka täytyy löytyä, kun halutaan olla ykkösiä.”

Suomalaisille Prismoissa tuttua on myös vihreän etukortin vilauttelu. ”Viron Prismoissa asioidessaan suomalaiset asiakasomistajat saavat S-etukortilla bonuksia samaan tapaan kuin Suomessakin ja S-pankin kortti toimii maksuvälineenä. Se ero on, että bonuksia kertyy myös alkoholiostoksista.”

Virosta virolaista

Mitä sitten suomalaisten kannattaa Virosta hakea? ”Virosta kannattaa ostaa esimerkiksi grillimakkaroita ja täytekakkuja, niitä vien usein itsekin, kuten myös muita Virossa tehtyjä tuotteita. Yleinen hintataso Virossa on edullisempi kuin Suomessa. Paikalliset tuoretuotteet, kuten liha, leipä ja vihannekset ovat edullisia ja ne muodostavatkin tavallisen kuluttajan ostoskorista merkittävän osan. Jotkut tuotteet saattavat olla Virossa kuitenkin kalliimpia kuin Suomessa. Tämä johtuu markkinoiden pienuudesta. Samasta syystä ruoka on Saksassa halvempaa kuin Suomessa. Suurilla markkinoilla toimittaessa syntyy säästöjä, kun toimintaa voidaan suunnitella suuressa mittakaavassa tehokkaammaksi.”

Yhteispelillä se sujuu

Suomalaisesta emoyhtiöstä on virolaiselle tyttärelle paljon hyötyä. ”Teemme luonnollisesti tiivistä yhteistyötä ja tavaraa liikkuu Suomenlahden yli paljon. Siitä on suuri hyöty, että voimme täällä soveltaa Suomessa kehitettyjä ja testattuja järjestelmiä ja toimintatapoja. Teemme myös yhteistyötä täällä toimivien muiden S-ryhmän tytäryhtiöiden, kuten Sokos Hotel Virun, kanssa.”

Yhteistyö kannattaa, sillä Prismoilla menee Virossa hyvin. Esimerkiksi asiakasmääriltään suurimmissa käy ihmisiä saman verran kuin Suomen vilkkaimmissa myymälöissä. Syvimmänkin laman aikana Tallinnan Prismat pysyivät kannattavina.

Johtamiskulttuuri uusiksi

Lihavainen on ollut Virossa töissä seitsemän vuotta. Näiden vuosien aikana hän sanoo oppineensa virolaisilta paljon, esimerkiksi konkreettisuutta, mikä tekee muutokset yksinkertaisemmiksi ja nopeammiksi verrattuna Suomeen. ”Paljon hyvää kehitystä työyhteisössä ja johtamiskulttuurissa on tapahtunut, mutta vielä on varaa parantaakin. Iso ero Suomeen on alaisten suhtautumisessa esimiehiin. Täällä saatetaan tehdä, mitä pomo käskee, vaikka homman voisi hoitaa tehokkaammin toisella tavalla. Vikaa on sekä johtajissa että työntekijöissä. Minä painotan sitä, että mielipiteet pitää uskaltaa sanoa suoraan ja että jokaisen työntekijän aivoja tarvitaan kehittämään toimintaa tehokkaammaksi. Todella ärsyttävää olisi, jos itse tekisi huonon päätöksen eikä kukaan uskaltaisi siitä huomauttaa”, Lihavainen tuumii.

"Avoimempi ja tasa-arvoisempi työilmapiiri on erittäin tärkeä asia. Palveluammatissa pitää olla uskallusta asiakaspalvelutilanteessa kohdata asiakas ja ratkaista tämän ongelmat virheitä pelkäämättä. Tuntuu, että Virossa on vieläkin rippeitä yrityskulttuurista, jossa ennemmin etsitään syyllistä kuin ratkaisua. Siitä Prismassa halutaan eroon ja on jo pitkälti päästykin. Yksi hyvä merkki on, että meillä työntekijöiden vaihtuvuus on pientä. Se kertoo että henkilöstö viihtyy työssään. Ja silloin myös uskalletaan ottaa vastuuta ja tehdä nopeita ratkaisuja tarvittaessa. Vanhemman sukupolven ongelma on usein, että turvaudutaan sääntöihin ja ohjeisiin, mennään ikään kuin niiden taakse piiloon. Siitä ei kyllä hyvää palvelua seuraa. Jotkut säännöt toki pitää olla, mutta ei liian jäykät.”

Lihavainen kehuu vielä Viron nopeaa kehitystä. ”Näiden seitsemän vuoden aikana Viro on kehittynyt todella huimaa vauhtia, mikä on tehnyt täällä työskentelyn minulle henkilökohtaisesti erittäin mielenkiintoiseksi ja haastavaksi.”

Positiivista palautetta

Lihavaisen mukaan juuri henkilöstössä piilee menestymisen salaisuus. ”Kovassa kilpailussa selviämisen edellytys on juuri hyvä henkilökunta, joka osallistuu aktiivisesti myös kehitystyöhön ja osaa ilmaista mielipiteensä. Meillä tähän suuntaan on menty kovaa vauhtia, mistä kertoo myös, että saamme asiakkailta paljon positiivista palautetta. Suomessahan ei kehuja juuri heru, mutta täällä asiakkaat kiittävät hyvästä palvelusta.”

Maksaako Prisma sitten parempia palkkoja saadakseen parempia työntekijöitä. ”Meillä on selkeä tavoite olla edullisin vaihtoehto markettien kilpailussa. Silloin täytyy olla tehokkain ja kustannustenkin pitää pysyä kurissa. Emme kuitenkaan ole niin naiiveja, että odottaisimme saavamme parhaat minimipalkoilla töihin. Meidän myyjien palkkataso on siis vähän korkeampi kuin kilpailijoilla ja vähittäiskaupassa keskimäärin. Meillä on ollut onni saada töihin hyvin Prismaan sopivia ihmisiä.”

Tulevaisuuden suunnitelmista kysyttäessä Lihavainen toteaa, että on viihtynyt Virossa niin hyvin, ettei pois ainakaan heti tee mieli, ”mutta koskaanhan ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.”

TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVAT MATS ÕUN

Lue lisää samasta aiheesta