Tuoretta tietoa Virosta

7.9.2016 | Historia

Presidentit Lennart Merestä Ilvekseen

Presidentit Lennart Merestä Ilvekseen

Viron tasavallan presidentin tehtävänä on edustaa Viron valtiota. Valtion edustaminen on valtiovierailujen tekemistä, kunniamerkkien jakamista ja monenlaisten tilaisuuksien juhlistamista läsnäolollaan. Monen virolaisen mielestä presidentin tärkein tehtävä taitaa olla itsenäisyyspäivän vastaanoton isännöinti. Virossakin vieraiden saapuminen itsenäisyyspäivän vastaanotolle on niitä kaikkein seuratuimpia televisio-ohjelmia.

Viron perustuslaissa on tarkoituksellisesti painotettu pääministerin suurta ja presidentin pientä poliittista valtaa. Pääministeri johtaa Viroa ja sen politiikkaa, mutta on presidentin virallekin paikkansa.

 

Itsenäisyyden takaaja

Virossa on otettu oppia maan historiasta ja perustuslaissa on tehty mahdollisimman hankalaksi maan valloittaminen pehmein keinoin eli painostaen ja kulissien takana toimien. Pääministeri voi vaihtua kesken poliittisen kriisin, mutta presidentin oletetaan olevan päivän politiikan ulkopuolella. Juuri siksi hänellä ei ole oikeutta sekaantua päivän politiikkaan.

Presidentti nimittää pääministeriehdokkaan, josta tulee pääministeri, jos hän saa taakseen parlamentin enemmistön. Pääministerin ehdotuksesta presidentti nimittää ministerit. Tässä on yksi kriisiajan suojauksia, joku muu kuin poliitikot määrää, missä järjestyksessä uutta hallitusta yritetään koota ja joku muu arvioi ehdokkaiden isänmaallisuuden riittävyyden ministerin tehtäviin. Tämä presidentin pieni valtaoikeus voi olla kriittisinä hetkinä ratkaiseva.

Presidentti vahvistaa myös lait. Normaalisti siis allekirjoittaa parlamentin hyväksymän lain. Tässäkin presidentillä on pieni, mutta tärkeä lisäoikeus. Hänellä on oikeus halutessaan pyytää ehdotetusta laista lausunto ylimmältä laillisuuden vartijalta, oikeuskanslerilta, ja oman harkintansa mukaan, lausunnon kanssa tai ilman, palauttaa laki parlamentin uusintakäsittelyyn.

Presidentti on myös rauhan aikana puolustusvoimien ylipäällikkö ja käytännössä parlamentti vahvistaa presidentin ehdokkaan puolustusvoimien komentajaksi.

Presidentti voi esittää parlamentille sotatilan julistamista ja mobilisaatiota. Jos on kiire, eli maahan on tehty yllätyshyökkäys, presidentti voi itsenäisesti julistaa sotatilan ja määrätä armeijan sekä reserviläiset taistelemaan nimittämänsä puolustusvoimien ylipäällikön johdolla.

Jos yllätyshyökkäyksen torjunta sujuu huonosti voi presidentti kansakunnan hätätilan niin vaatiessa ryhtyä myös parlamentiksi. Jos parlamentti ei pääse kokoontumaan niin presidentti voi säätää lakeja. Presidentin lait on pääministerin ja parlamentin puhemiehen vahvistettava allekirjoituksillaan. Sitten kun vaara on ohi, parlamentti kumoaa tai hyväksyy presidentin säätämät lait. Viron valtion rakennetta tai valtiollisia vaaleja koskevia lakeja ei presidenttikään saa edes poikkeusaikana antaa, vaan niitä voi säätää yksin parlamentti.

Presidenttiys on Virossa poikkeusaikojen virka. Normaalioloissa presidentti on kuin työtehtävää odottava palomies, yhdenlainen kansakunnan henkivakuutus.

 

Arvojohtaja

Poliittista valtaa presidentillä ei ole. Hänen toimivaltaansa tarvitaan vasta, kun kansakunta on hengen hädässä. Presidentiksi on kuitenkin valittava sellainen henkilö, jolla riittää rohkeutta ja tarmoa toimia kriisiaikoina. Mitä tällainen henkilö tekee, kun hänellä ei ole mitään ”oikeaa” tekemistä?

Ensimmäinen uudelleen itsenäistyneen Viron presidentti Lennart Meri teki työtä sen eteen, että itsenäinen Viro kaikilla elämän osa-alueilla olisi vakavasti otettava, oikea valtio. Toinen presidentti Arnold Rüütel käytti kautensa kansakunnan eheyttämiseen. Maaseutu oli jäänyt kehityksessä pahasti kaupungeista jälkeen ja maaseudulle Rüütel pyrki tuomaan toivoa ja yrittämisen uskoa. Kolmas presidentti Toomas Hendrik Ilves puolestaan on yrittänyt saada poliittisen keskustelun ja erityisesti turvallisuuspoliittisen keskustelun nojaamaan tosiasioihin eikä poliittisiin mielipiteisiin.

Kaikki kolme presidenttiä ovat olleet tarmokkaita arvojohtajia ja omalla sarallaan vieneet Viroa eteenpäin.

 

Kansakunnan mittapuut

Lennart Meren oivaltavimpia tempauksia oli lehdistötilaisuus miesten vessassa. Tultuaan yhdeltä ulkomaanmatkalta presidentti Meri piti lehdistötilaisuutensa Tallinnan lentoaseman miesten vessassa. Se ei tuolloin vastannut läntisiä laatuvaatimuksia, vaikka olikin periaatteessa siisti. Lehdistötilaisuuden viesti oli, ettei pidä hyväksyä Neuvosto-Eestin aikaisia standardeja ja tapoja, vaan itseltään pitää vaatia enemmän. Ei ulkomaisen liikemiehen ensimmäinen kontakti itsenäiseen Viroon voi olla lentoaseman neukkuvessa. Viesti meni perille, lentoaseman vessa meni remonttiin välittömästi. Kyse ei kuitenkaan ollut vessasta vaan siitä, millaisia vaatimuksia ihmiset itselleen esittävät, mitä he pitävät hyvänä ja mitä riittävänä suorituksena.

Presidentti Meri paimensi arvojohtajan keinoilla kansaa kohti parempia suorituksia. Hän herätti henkiin jo 1930-luvulla käydyn kilpailun kauneimmasta puutarhasta. Kilpailtiin kunnittain ja sitten maakunnittain ja lopuksi valittiin koko maan kaunein puutarha. Voittajat söivät lounaan presidentin kanssa ja saivat presidentiltä kunniakirjat. Yleinen käsitys siitä, mikä on hyvin hoidettua pihaa ja puistoa muuttui nopeasti, Virosta tuli siisti ja kauniisti hoidettu maa.

Viron presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto on Linnanjuhlien virolainen versio. Tämänkin perinteen Meri aloitti, ensimmäiset kansainvälisen tason juhlat Virossa. Nyt presidentin vastaanotto on juhlatilaisuus, johon kaikkia muita juhlia verrataan ja kaikkien juhlien taso on noussut.

Arvojohtajana Meri asetti maanmiehilleen uudet mittapuut ja väsymättä korosti sen tärkeyttä, että vain kansainvälinen taso on riittävä taso. Neuvostoaikojen standardit ja kotimainen vähään tyytyminen eivät vie maata eteenpäin.

 

Toivoa pellon laidalle

Viron itsenäisyyden alkuvuodet olivat jatkuvaa muutoksen kaaosta. Joskus ihmiset lopulta väsyvät siihen, että huomenna asiat ovat toisin kuin tänään ja taas pitää oppia uusia taitoja ja uusia tapoja suhtautua asioihin. Vanhan isännän verkkaisia askelia tuli astelemaan Arnold Rüütel, juuri oikeaan aikaan.

Presidentti Rüutel ei tyypiltään ole samanlainen energiapakkaus kuin Lennart Meri oli, siksi hänet presidentiksi valittiinkin. Rüütel on korostetun rauhallinen poliitikko, niin puheissaan kuin eleissäänkin. Hänen viestinsä ydin presidenttinä oli ”kyllä tämä tästä”. Tuona aikana juuri se viesti vakuuttavasti esitettynä oli se, mitä virolaiset tarvitsivat.

Rüütel oli presidenttinä aivan toisenlainen arvojohtaja kuin Meri. Meri johti kansaa ideoilla ja oivaltavilla sanoilla, Rüütel johti olemuksellaan ja hitailla harkituilla puheillaan. Mitään suuria kampanjoita tai uusia isoja avauksia ei presidentti Rüütel virkakautensa aikana tehnyt. Niin, paitsi yhden. Hän esitti koko olemuksellaan virolaista vanhaa isäntää, joka viisaasti ja hötkyilemättä pitää huolta koko kylän hyvinvoinnista. Kansakunnan vanhaa isäntää, jolta kuka tahansa uskalsi kysyä neuvoja ja neuvon myös sai.

Rüütel on maa- ja metsätaloustieteen tohtori, joten ”viisaan vanhan isännän” rooli sopi hänelle hyvin. Hänen presidenttikaudellaan toivo palasi pellon laidalle, ihmiset ymmärsivät, että maatalouttakin vielä tarvittiin ja tultaisiin tulevaisuudessakin tarvitsemaan. Koko Viro ei muuttanut vain muutamaan suureen kaupunkiin.

 

Älylliset haasteet

Maassa kuin maassa presidentin on suotavaa olla älykäs, mutta paljonko on tarpeeksi? Sitä voi hyvin kysyä Virossa, jossa presidentti Toomas Hendrik Ilves olisi aivan hyvin voinut tehdä merkittävän kansainvälisen tieteellisen uran ja olla tänä päivänä maailman johtavia kansainvälisen politiikan asiantuntijoita.

Hänen arvojohtajuutensa on ollut tieteellinen. Ilves on osallistunut kansainväliseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja järjestänyt Virossa lukuisia kansainvälisiä tapaamisia ja seminaareja. Koko ajan hän on virolaisessa keskustelussa korostanut faktojen merkitystä, pitää tietää mistä puhuu. Pelkästään poliittisesta ideologiasta johdetut mielipiteet eivät kestä kritiikkiä eivätkä vie maailman ymmärtämistä eteenpäin. Ilves onkin onnistunut nostamaan yhteiskunnallisen keskustelun tasoa, nyt virolaisessa keskustelussa pitää pystyä perustelemaan kantansa, ja perustelemaan se hyvin.

Syyskuussa Viroon valitaan neljäs uuden perustuslain mukainen presidentti. Hänkin toivoo, ettei koskaan joutuisi käyttämään presidentin valtaoikeuksia, vaan saisi olla vain arvojohtaja. Millainen on tämänkertainen arvojohtajan viitta, sen näemme tulevina vuosina.

 

TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVITUS HANNU LUKKARINEN

19.7.2019 | Ravintolat

Kiehtova, komea Narva

Kiehtova, komea Narva

Viron itärajalla sijaitsevaa Narvaa on hankala selittää. Narvajoen äärellä tunnelma on erilainen kuin muualla Virossa. Itänaapurin lippu heiluu kivenheiton päässä … Lue lisää

10.7.2019 | Vapaa-aika

Pikkukaupunkien rauhaa Keski-Virossa

Pikkukaupunkien rauhaa Keski-Virossa

Piret Hansman on syntyperäinen paidelainen.   Paiden kaupunkia Järvamaan maakunnassa Keski-Virossa sanotaan Viron sydämeksi. Siitä kertoo myös kyltti kaupungin rajalla, … Lue lisää

4.7.2019 | Historia

Laulussa on voimaa! – Tänään alkavat laulu- ja tanssijuhlat ovat virolaisen kulttuurin ytimessä

Laulussa on voimaa! – Tänään alkavat laulu- ja tanssijuhlat ovat virolaisen kulttuurin ytimessä

Sen tuntee, kun ääni aivan kuin virtaisi Laulukentän rinnettä ylös, kun noin 20 000 laulajan yhteiskuoron konsertti päättää laulujuhlat. Se … Lue lisää

28.6.2019 | Historia

Savusauna puhdistaa ruumiin ja sielun

Savusauna puhdistaa ruumiin ja sielun

Vanhan Võrumaan savusaunaperinteen Unescoon vienyt Eda Veeroja vaalii vanhoja tapoja ja kutsuu saunaan.    Mooskan savusaunan emäntä Eda Veeroja tuntee … Lue lisää

27.6.2019 | Historia

Museot johdattavat Setomaan ytimeen

Museot johdattavat Setomaan ytimeen

Setomaan historiaan ja tapoihin voi tutustua useassa museossa. Värskan maatilamuseon pihapiiriä ympäröivät vanhat hirsirakennukset, joita on tuotu Värskaan eri puolilta … Lue lisää

26.6.2019 | Historia

Maista paikallisia herkkuja!

Maista paikallisia herkkuja!

Setomaan ruokapöytään kuuluu takuuvarmasti sõir eli rahkajuusto.   Setomaalla käydessä on maisteltava myös paikallisia herkkuja, muuten jää paljosta ilman. Paikallisia … Lue lisää

24.6.2019 | Ravintolat

Herkutellen Haapsalussa

Herkutellen Haapsalussa

Haapsalu on täydellinen vaihtoehto viikonlopun mittaiseen herkuttelulomaan. Ruokapaikkojen valikoimassa on vaihtoehtoja fine dining -tasoisesta ruokailusta simppelimpään pubimeininkiin. Vanhankaupungin sydämessä on … Lue lisää

23.6.2019 | Vapaa-aika

Pikkukaupungin rauha ja idylli lumosivat

Pikkukaupungin rauha ja idylli lumosivat

Kirsi Vainio-Korhonen ja Mikael Korhonen löysivät Haapsalusta toisen kodin.   Ensimmäistä kertaa pariskunta saapui Haap­saluun vuoden 2016 joulukuussa, Kirsi kirjoittamaan … Lue lisää