Pikkukahlaajat esittäytyvät
Pikkukahlaajat esittäytyvät
Toisaalta molempia lajeja on niin Virossa kuin muuallakin Euroopassa jostain syystä tutkittu melko vähän. Ja lisäksi on molempien lajien määrä viime vuosikymmeninä vähentynyt”, kertoo Jaanus Aua Vuoden lintu 2012 -projektista.
Jaanus Auan mukaan tyllejä esitellään vuoden aikana suurelle yleisölle monin eri tavoin, kuten tietokilpailuissa ja luontoilloissa. ”Lisäksi järjestämme kävely-, pyörä- ja bussiretkiä tyllien pesimä- ja levähdysalueille”, Aua kertoo. Tylliaiheinen esite on jo ilmestynyt ja tulossa on vielä sekä tarra että t-paita. ”Meillä on myös vuoden lintuja esittelevät kotisivut ja tietoa saa sanomalehdistä sekä televisiosta."
Mikä tyllien tilanne on tällä hetkellä Virossa? ”Tyllilajeilla ei ole viime vuosikymmeninä mennyt kovin hyvin. Pikkutyllin kanta koki 90-luvulla pudotuksen, mutta on sen jälkeen pysynyt suhteellisen vakaana ja on nyt noin 1 000–2 000 paria.” Tyllin kanta sen sijaan jatkaa laskuaan. ”On surullista todeta, että tyllin kanta on vähentynyt Virossa viimeisen 50 vuoden aikana jatkuvasti. Kun vielä 1960-luvun alussa pesi Virossa arviolta noin 8 000 tylliparia, niin tällä hetkellä niiden määrä on meillä alle 2 000.”
Tyllien vähenemisen syitä ei tarkkaan tiedetä, mutta pesimäympäristöjen häviäminen, kettujen suuri määrä sekä lokkien ja varisten ryöstely voivat olla taantumisen takana.
Pikkutyllin kanta vaihtelee vuosittain suurestikin. Hiekkakuopissa ja esimerkiksi tietyömailla pesivien lintujen suojelu on myös hankalaa. Jotta pikkutyllistä saataisiin lisää tietoa, alettiin niitä vuonna 2010 värirengastamaan Virossa. Tämän vuoden aikana kahlaajatyöryhmä yrittää selvittää Viron pikkutyllipopulaation tilanteen.
Virossa tylliin voi törmätä vaikkapa Saarenmaan hiekkaisilla rannoilla. Syksyisin tylli on yksi runsaslukuisimmista kahlaajista lieterannoilla, kuten esimerkiksi Noarootsin Haversin maineikkaalla kahlaajarannalla. Nuoria tyllejä viivyttelee Virossa aina lokakuun loppuun asti. Pikkutyllejä voi sattua kiikarin eteen muun muassa sisämaan hiekkakuopilla ja hiekkaisilla järven rannoilla, mutta myös teollisuusalueilla.
Molempien lajien huomaamista vaikeuttaa niiden sulautuminen ympäristöönsä. Selkäpuolelta kauniin hiekanruskea höyhenpuku suojaa tyllejä taivaalla vaanivilta vihollisilta. Ihmisille tyllien olemassaolo paljastuu useimmiten niiden kuuluvan ääntelyn avulla.
Virossa on tavattu myös harvinaisempia tyllilajeja. Mustajalkatylli on nähty kolme kertaa ja vuonna 2009 säväytti bongareita aavikkotylli, joka viihtyi Haversin rannalla viikon ajan.
Vuoden linnut – tylli ja pikkutylli
* Virossa on valittu vuoden lintu jo vuodesta 1995 alkaen. Projektin tavoitteena on esitellä valittuja lajeja suurelle yleisölle ja kerätä havaintoja lajeista.
* Meren rantojen lintu, tylli, muistuttaa pikkutylliä, mutta on hieman suurempi ja sillä on näkyvä valkoinen siipijuova. Selkä on hiekanruskea ja rinnassa sekä kaulassa on musta poikkivyö.
* Urbaani kahlaaja, pikkutylli, on sopeutunut pesimään ihmisen luomissa ympäristöissä, kuten sorakuopilla ja teollisuusalueilla. Pikkutyllillä on tunnusomainen keltainen silmärengas.
* Tyllit saapuvat pesimäseuduille maaliskuun lopussa tai huhtikuun alussa. Vuoden aikana kerätään kaikki tylli- ja pikkutyllihavainnot Virosta. Ilmoittaa voi niin pesimä- kuin muuttoaikaisia havaintoja projektin kotisivuille.
* Lisätietoa tyllistä ja pikkutyllistä sekä vuoden tapahtumista Viron Ornitoloogiaühingun kotisivuilta: www.eoy.ee/tullid
TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVAT REMO SAVISAAR
Lue lisää samasta aiheesta