Tuoretta tietoa Virosta

4.4.2018 | Kolumnit

Paikallinen media on vaikeuksissa, koska mainosraha virtaa ulkomaille

Paikallinen media on vaikeuksissa, koska mainosraha virtaa ulkomaille

Tänä talvena Viron mediapiireissä on puhuttu siitä, että arvovaltainen ja suuri Postimees-lehti irtisanoo toimittajiaan.

Konserniin kuuluu Postimees-lehden lisäksi useita muita lehtiä sekä televisio- ja radiokanavia. Postimees-lehden johdon toimenpiteet voivat olla merkki suuremmasta murroksesta mediamaailmassa.

Viron mainosmarkkinat ovat pienet, vain noin 100 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Suomessa ne ovat noin kymmenen kertaa suuremmat.

 

Viime vuonna Viron mainosrahasta noin kymmenesosa meni suurille amerikkalaisille verkkoyhtiöille Googlelle, Facebookille ja Insta­gramille. Niiden kaappaama osuus mainosmarkkinoista on kasvanut hyppäyksittäin viiimeisten vuosien aikana.

Virolainen media menettää mainostuloja, joilla pitäisi rahoittaa virolaisten verkkosivujen, lehdistön, television ja radion toiminta.

Ongelma ei koske vain Viroa. Pienten kielialueiden verkkomainontaa tarjoavat yhtiöt eivät pysty myymään mainontaa samaan hintaan kuin monikansalliset jätit, koska niiden kävijämäärät ovat vain murto-osa suurten verkkosivujen määristä. Amerikkaan mennyt raha ei hyödytä mitenkään virolaista liike-elämää.

Noin miljoona vironkielistä asukasta on aivan liian pieni ihmismäärä, että pelkästään sille voisi tehdä verkkomainontaa kilpailukykyiseen hintaan. Googlen ja Facebookin käyttäjämäärät kun lasketaan miljardeissa. Ne pystyvät myymään mainospalveluitaan edullisemmin.

Mainostulojen pienentyessä on mediataloissa vähemmän resursseja tehdä hyvää paikallista uutistuotantoa. Uutisten teko tullee keskittymään, sen omistuspohja kansainvälistymään, uutiset yksipuolistumaan ja paikallinen uutistuotanto näivettymään.

 

Suurimpina häviäjinä ovat tavalliset paikallisista asioista tietoa kaipaavat kansalaiset ja ehkäpä totuus. Vaarana on, että ei saada oikeaa tietoa lähiympäristöstä ja sen muutoksista. Myös moniarvoinen tiedonvälitys vaarantuu.

Mainosrahan häviäminen kansallisilta markkinoilta koskee myös muita eurooppalaisia maita, kuten Suomea, Ruotsia, Norjaa, Tanskaa, Latviaa, Liettuaa...

Ongelma on vaikea, koska ihmiset käyttävät tiedon saamiseen yhä enemmän verkkoa, joka taas ei valtio- ja kielialuerajoja tunne.

Yksi tapa vastata presidentti Trumpin haaveilemaan kauppasotaan olisi rajoittaa tai ainakin verottaa rajusti suuria verkossa toimivia amerikkalaisia yhtiöitä. EU:lla onkin suunnitelmissa rokottaa tulevaisuudessa amerikkalaisia verkkojättejä liikevaihtoon perustuvalla verolla.

Virossa on saatu elintarvikkeiden suhteen hyviä tuloksia ”osta virolaista” -kampanjoilla. Kansalaiset ovat valmiita maksamaan hieman enemmän kotimaisista tuotteista. Samantapainen kampanja pitäisi suunnata myös mainosten ostajille.

 

Hüttünen

   

Piirros: Eve Jaansoo

4.9.2018 | Kolumnit

Punkit porskuttavat pusikoituneessa Virossa

Punkit porskuttavat pusikoituneessa Virossa

Virossa näkee paljon metsiä, jotka ovat usein pahasti vesakoituneet. Vesakoita on niin entisillä pelloilla kuin avohakkuualueillakin. Pusikoituneessa metsässä on vaikea … Lue lisää

2.8.2018 | Kolumnit

Tulossa kuuma poliittinen talvi

Tulossa kuuma poliittinen talvi

Virossa on tulevana keväänä parlamenttivaalit. Nyt hallitusvastuussa ovat Keskustapuolue, Sosiaalidemokraatit ja Isamaa-puolue. Viron yleisradioyhtiö ERR:n teettämän mielipidemittauksen mukaan niiden yhteenlaskettu … Lue lisää

5.7.2018 | Kolumnit

Tallinnan liikennekaaos ja ruuhkat johtuvat huonosta suunnittelusta

Tallinnan liikennekaaos ja ruuhkat johtuvat huonosta suunnittelusta

Tänä kesänä Tallinnassa liikkumiseen pitää varata aikaa. Koko kaupunki on täynnä tietyömaita, jotka aiheuttavat liikenteeseen pahoja ruuhkia. Etenkin aamulla ja … Lue lisää

6.6.2018 | Kolumnit

Sääntö-Viro

Sääntö-Viro

Viro on muuttunut nopeasti kielto- ja sääntöyhteiskunnaksi. Maan lainsäädäntö matkii liian innokkaasti Suomea ja Ruotsia. Vielä vuosikymmen sitten monet uskoivat, … Lue lisää

5.5.2018 | Kolumnit

1980–90-lukujen nuoret poliittiset johtajat maksavat kovaa hintaa

1980–90-lukujen nuoret poliittiset johtajat maksavat kovaa hintaa

Lähes tarkalleen 30 vuotta sitten Edgar Savisaar perusti Rahvarinne-liikkeen, jolla oli tärkeä rooli Viron uudelleenitsenäistymisprosessissa. Vuonna 1991 hän oli neuvostotankkeja … Lue lisää

21.3.2018 | Kolumnit

Sata vuotta kaveruutta

Sata vuotta kaveruutta

Suomi ja Viro ovat nyt molemmat sata vuotta vanhoja nuorukaisia. Monta asiaa on koettu yhdessä, mutta välillä oltiin puoli vuosisataa … Lue lisää

8.3.2018 | Kolumnit

Tunnelin päässä on valoa

Tunnelin päässä on valoa

Ensin lavalle astuvat tähden lämmittelijät. Muutama puheenvuoro johdattelee runsasta kuulijakuntaa päivän aiheeseen. Aiheet ja puhujat ovat kiinnostavia, mutta oikeasti kaikki … Lue lisää

23.2.2018 | Kolumnit

Jumittava hissi, banaanit ja joulukuuset

Jumittava hissi, banaanit ja joulukuuset

Neuvostoliiton romahtamisesta on kulunut jo vuosikymmeniä. Silti monet Virossa asuvat venäjänkieliset muistelevat haikeudella neuvostoaikaa, kun kaikilla halukkailla oli töitä ja … Lue lisää