Historiallinen Yliopisto

Tartossa kaupungin ja yliopiston historia kulkevat käsi kädessä.

Tartto on Viron kulttuurin ja sivistyksen kehto. Kaupungista ovat lähtöisin niin Laulujuhlat kuin ammattimainen teatteritoiminta. Moni Viron tunnetuimmista kirjailijoista on kotoisin Tartosta ja tieteen keskuksena on toiminut jo satoja vuosia maailmallakin tunnettu yliopisto. Väitetään, että Tartossa on erityistä henkeä: Tartu Vaim. Yliopistolla on ollut suuri merkitys Tarton kaupungin historiaan. Yliopiston omat museot kertovat opinahjon menneisyydestä ja tieteen kehitysaskelista.

Vanhaa anatomiaa

Yliopiston museoista erikoisin ja ehkä samalla myös kiinnostavin on vanha Anatoomikum, jossa esitellään lääketiedettä. Moni suomalainenkin lääkäri on istunut parisataavuotiaassa pyöreässä luentosalissa, joka on rakennuksen vanhimman osan toisessa kerroksessa. Salin keskellä on edelleen pyöreä pöytä, mutta sen alla alun perin ollut luukku on laudoitettu umpeen. Lattialuukun kautta nostettiin demoaineistoa, kuten kokonaisia ihmisen ruumiita luentosaliin. Sitä kautta ne saatiin paikalle helpommin kuin kierteisiä rappuja pitkin.

Museoesineistön puolella on paljon kiinnostavaa tavaraa kokonaisesta luurangosta ikivanhoihin lääkekasveihin, joista tutkijat etsivät aikoinaan vaikuttavia ainesosia. 150-vuotta vanha piparminttuöljy tuoksuu edelleen tuoreelta, samoin neilikka. Formaldehydiin säilötyt elimet ja kehonosat eivät ehkä ole kaikkien mielestä kivaa katseltavaa, mutta lääketieteen historiaan ne kuuluvat ehdottomasti.

Museovierailulle saa aina mukaan asiantuntevan oppaan, yleensä vanhemman lääketieteen opiskelijan. Opastusta on tarjolla viroksi ja englanniksi sekä ennakkoon sovittaessa myös suomeksi.

Kirkosta kirjastoksi ja museoksi

Vanha anatomian laitos sijaitsee Toomemäellä kuten Yliopiston historiamuseokin. Sen päänäyttelyssä luodaan katsaus koko opinahjon monisatavuotiseen historiaan Ruotsin vallan ajoista nykypäivään. Aivan museorakennuksen vieressä ovat mahtavan goottilaistyylisen kirkon rauniotornit. Tarton vanha tuomiokirkko rakennettiin 1200–1400-luvuilla. Aikanaan se oli koko Liivinmaan suurin pyhättö. Mahtikirkko kärsi pahoja vaurioita muun muassa uskonpuhdistuksen ja Liivinmaan sodan aikoina ja tulipalossa 1624. Rauniokirkko restauroitiin uusiokäyttöön, kun Tarton yliopistoa avattiin uudelleen 1800-luvun alussa. Silloin kirkon kuoriin rakennettiin yliopiston kirjasto, joka toimi tiloissa 1980-luvulle asti. Nyt samaisissa tiloissa on Yliopiston historiamuseo ja raunioiden torneihin on kunnostettu näköalatasanteet.

Teksti: Jukka Arponen
Kuvat: Timo Huttunen

pdf
Lataa näköislehti PDF-versiona


  Hotellivaraukset »