Puna-armeijan 450:stä tankista tuhottiin Sinimäillä yli 200.

Sinimäet takasivat Suomen itsenäisyyden?

Useat suomalaiset ovat vasta viime aikoina oivaltaneet Sinimäkien taisteluiden merkityksen maamme kohtaloon.

Vaivaran kunnan alueella olevat Sinimäet ovat olleet jo 900 vuotta sodankäynnin näyttämöinä. Pohjoisessa oleva meri ja etelän suot rajaavat luonnollisen puolustuslinjan. Taisteluihin ovat osallistuneet virolaisten lisäksi Ruotsin, Saksan ja Venäjän armeijat. Varhaisimmat kirjalliset merkinnät ovat vuodelta 1051, jolloin novgorodilaiset tulivat nykyisen Viron alueelle. Mainitaanpa Porilaisten marssissakin Narva, jossa Kaarle XII johti väkiään.

Sinimäkien taisteluilla tarkoitetaan vuoden 1944 kesällä käytyä Punaarmeijan ja virolaissaksalaisten joukkojen veristä yhteenottoa. Sitä edelsi kuukausien taistelu Narvan alueella. Vuoden 1944 keväällä neuvostoarmeija saapui kaupunkiin, kun se oli ensin 6. maaliskuuta alkaneessa rajussa pommituksessa tuhonnut Narvan.

Kesäkuun lopussa, 25. päivänä, vetäytyivät puolustavat joukot Tannenberglinjalle, jonka puolustuksen painopiste oli Sinimäillä. Alkoi verisin taistelu, mitä koskaan Viron maaperällä on ollut. Punaarmeijaa pidettiin paikallaan elokuun 15. päivään asti ja se mahdollisti noin 100 000 virolaisen pakenemisen yli meren. Entinen pääministeri, historioitsija Mart Laar on arvioinut, että taisteluilla oli suuri merkitys myös Suomen kohtaloon. Mikäli Punaarmeija olisi pystynyt valtaamaan Viron jo alkukesästä tai keväällä 1944, olisi Itämeri muuttunut Neuvostoliiton hallitsemaksi. Virolaissaksalaiset joukot pitivät pintansa ja Suomi pystyi irrottautumaan sodasta itsenäisyytensä säilyttäen.

Sinimäkien taisteluissa arvioidaan kaatuneen noin 22 000 punaarmeijalaista ja noin 10 000 miestä virolaissaksalaisista joukoista, joihin kuului myös tanskalaisia, flaameja ja norjalaisia. Viro valloitettiin linjan murruttua muutamassa viikossa.

Vaivarassa on kymmeniä sotamuistomerkkejä ja entisessä kartanon aitassa on museo, jossa voi tutustua vuoden 1944 taisteluiden aseisiin, kuviin ja muihin esineisiin.

Teksti: Mikko Savikko

pdf
Lataa näköislehti PDF-versiona


  Hotellivaraukset »