Tupolev SB-2 -laivue Helsingin yllä.

Suomalaiset saivat sotasaaliksi neuvostolentokoneita.

Talvisota oli Virolle ongelma

Talvisota oli Virolle vakava poliittinen ongelma. Puolueettoman Viron alueelta suoritettiin sotatoimia Suomea vastaan.

Talvisodassa Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen kaupunkeja pommitettiin suhteessa huomattavasti enemmän kuin Jatkosodassa. Pommituspäiviä oli paljon, vaikka Talvisota kesti vain runsaat kolme kuukautta. Selityskin on luonnollinen, lentomatka.

Talvisodassa Neuvostoliiton ilmavoimat toimivat Virossa olevien tukikohtiensa kentiltä. Suuret lentokentät olivat Hiidenmaalla, Paldiskissa ja Haapsalussa. Lentoaika Turkuun tai Helsinkiin oli alle tunti, ja tätä etua hyödynnettiin tehokkaasti.

Virossa oli sekä Neuvostoliiton varsinaisten ilmavoimien tukikohtia, kuten Haapsalu ja Hiidenmaa että Punalippuisen Itämerenlaivaston ilmavoimien tukikohta Paldiskissa. Juuri laivaston ilmavoimat olivat ne, jotka pommittivat Länsi-Suomea, etenkin Turun, Rauman ja Porin satamia.

Tukikohdat olivat suuria. Esimerkiksi Hiidenmaan kentille tukeutui 274 lentokonetta ja Paldiskissa oli 75 konetta. Kaikki koneet eivät tietenkään olleet pommikoneita, tukikohdissa oli myös hävittäjiä ja tiedustelukoneita. Koneita myös käytettiin ahkerasti. Laivaston ilmavoimat tekivät Paldiskin tukikohdasta kaikkiaan 2 219 taistelulentoa. Joulukuussa niitä tehtiin 393 (1 049 pommia pudotettiin), tammikuussa 605 (7 368), helmikuussa 987 (15 943) ja maaliskuussa 234 (2 051), Talvisota päättyi aselepoon 13.3.1940.

Laivaston ilmavoimien Paldiskin tukikohdasta pommitettiin eniten Turkua. Ilmahyökkäyksiä oli 63 ja niihin osallistui yhteensä 219 pommikonetta. Monet koneet siis kävivät useamman kerran pommittamassa kaupunkia. Pommeja pudotettiin kaikkiaan 122 tonnia. Sama pommimäärä pudotettiin Porin Mäntyluodon satamaan 27 ilmahyökkäyksessä, joihin osallistui yhteensä 126 pommikonetta. Samanlaisen hyökkäysmäärän koki myös Rauma, osallistuneita koneita oli hieman vähemmän, 114 ja pommeja pudotettiin vain 79 tonnia.

Jos vain sää salli, niin joka päivä lennettiin pommituslentoja. Laivaston ilmavoimien tehtävänä oli lamauttaa Suomen meriliikenne ja siksi kohteina olivat ennen muuta satamat, käytännössä satamakaupungit rautateineen ja siltoineen.

Meritoimintaan koulutettujen pommituslentäjien päämaali oli kuitenkin laivat ja meriliikenne. Laivoja Paldiskin Punakotkat onnistuivat kuitenkin upottamaan lähinnä satamissa ja hyvällä onnella. Tosissaan kyllä yritettiin upottaa Suomen panssarilaivoja, jotka olivat talvehtimassa Turun saariston suojissa. Niitä vastaan tehtiin 14 ilmahyökkäystä yhteensä 72 koneen voimin ja ohi pudotettiin 61 tonnia pommeja.

Puolueettomuuden ongelma

Missään sopimuksessa ei puhuttu oikeudesta käyttää tukikohtia sotatoimiin. Neuvostotukikohtien piti olla puhtaasti puolustuksellisia, niistä ei pitänyt hyökätä minnekään eikä kenenkään kimppuun. Nyt niitä kuitenkin avoimesti käytettiin sotatoimiin Suomea vastaan.

Viro oli hankalassa välikädessä. Puolueettomana maana sen olisi kansainvälisen oikeuden mukaisesti pitänyt internoida eli riisua aseista ja ottaa viranomaistensa valvontaan maan alueella oleskelevat sotivien osapuolten sotavoimat. Lain kirjainta noudattaen Viron olisi siis Talvisodan syttyessä pitänyt ottaa neuvostotukikohdat haltuunsa. Viro oli sellaisessa tilanteessa, ettei se voinut noudattaa kansainvälisen oikeuden määräyksiä eikä toimia puolueettomalta valtiolta edellytettävältä tavalla. Kaikille oli selvää, ettei Punaarmeija tottelisi, jos tukikohdan portille ilmestyisi paikallinen nimismies hallituksen määräys kädessään.

Viron ratkaisu oli kieltää ongelman olemassa olo. Virallisesti Viron tasavalta ei katsonut, että Suomi ja Neuvostoliitto olivat sodassa keskenään. Tarkasti ottaen Viron kanta oli juridisesti oikea. Niiden kansanvälisen oikeuden säädösten mukaan, jotka olivat voimassa toisen maailmansodan syttyessä, sota piti julistaa. Neuvostoliitto ei julistanut sotaa Suomelle vaan yksinkertaisesti hyökkäsi. Oli vielä Terijoen hallitus, joka Neuvostoliiton mukaan oli Suomen virallinen hallitus. Terijoen hallitusta ei yksikään Baltian maa tunnustanut, vaikka siihen suuntaa meneviä ehdotuksia tehtiinkin.

Terijoen hallituksesta ja Talvisodan väittämisestä vain konfliktiksi johtui, että rajoittamaton sukellusvenesota ja merisaarto Suomen rannikkovesillä julistettiin vasta 8.12. Rajoittamaton sukellusvenesota merkitsi sitä, että Neuvostoliiton sukellusveneillä oli oikeus upottaa kyselemättä kaikki laivat, jotka ne tapasivat saartoalueella. Ei olisi ollut oikein sopivaa, että Neuvostoliitto, joka "rajoitetuin" voimin antoi apua lailliseksi katsomalleen Suomen hallitukselle, olisi julistanut oitis rajoittamattoman sukellusvenesodan Suomen aluevesille.

Viro oli siis tiukasti puolueeton ja ummisti pakosta silmänsä puolueettomuutensa loukkauksilta. Suomen ilmavoimat pommittivat 27.12. virolaista Vaindlon majakkasaarta. Kaksi pommikonetta pudottivat yhteensä yhdeksän pommia ja vaurioittivat majakkaa. Vaindlo oli tärkeä merimerkki Leningradin ja Tallinnan välisellä merireitillä. Viron hallitus tiedotti, että "tunnistamattomat Suomen kansallisuustunnuksia käyttäneet lentokoneet ovat pommittaneet Vaindlon majakkaa".

Puolueettomuuden hinta

Virallinen Viro kielsi sitkeästi, että sen alueella olevista neuvostotukikohdista tehtäisiin pommituslentoja Suomea vastaan. Oikeastaan mitään muuta ei olisi siinä tilanteessa ollut tehtävissä.

Totuus tiedettiin maailmalla, eikä vähiten Talvisotaa seuraamaan tulleiden lukuisten ulkomaalaisten toimittajien ansiosta. Virallinen Viro oli jäänyt kiinni valehtelusta ja sen kansainvälinen maine koki todella ankaran kolauksen.

Viro ja muut Baltian maat olivat myös kääntäneet selkänsä Kansainliitolle. Kansainliitto oli tuominnut Neuvostoliiton hyökkääjäksi ja erottanut sen Kansainliitosta. Baltian maat olivat vältelleet keskustelua asiasta ja pidättäytyneet kannanotoista. Ne eivät myöskään olleet halukkaita toteuttamaan Kansainliiton velvoitteita Suomen avustamiseksi.

Hyvän maineen menetys tuli Virolle kalliiksi. Se jäi vähäiselle kansainväliselle sympatialle niin kesällä 1940, kun se miehitettiin ja muutettiin Neuvostotasavallaksi, kuin 1945 jolloin se muiden Baltian maiden kanssa oli niitä harvoja toisen maailmansodan aikana miehitettyjä maita, joille ei palautettu niiden itsenäisyyttä sodan päätyttyä.

pdf
Lataa näköislehti PDF-versiona


  Hotellivaraukset »