Hyttynen: Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto

Narvassa asuva nuorimies sanoi Viron itsenäisyyspäivänä olleessa televisiohaastattelussa venäjäksi, että hänelle ei Viron itsenäisyys merkitse mitään. Hän on kiinnostunut vain Venäjän asioista.

Miten tämä on mahdollista? On vaikea kuvitella tilannetta, jossa suomenruotsalainen ilmoittaisi, että hän ei tunne itseään suomalaiseksi vaan ruotsalaiseksi ja että suomen itsenäisyys on hänelle merkityksetön asia.

Tallinnan toissavuotisten kevätmellakoiden jälkeen virolaisessa mediassa keskusteltiin paljon maassa asuvien venäläisten ja virolaisten suhteista. Oltiin kovasti huolestuneita kansanryhmien väleistä.

Ministerit antoivat lupauksia: Venäjänkielisten nuorten historiantietoja ja viron kielen taitoja piti lisätä parantuneen kouluopetuksen avulla sekä venäjänkielistä tiedonvälitystä kehittää.

Nyt näyttää siltä, että annetut lupaukset on unohdettu. Taloudellinen taantuma on lisäksi varmistanut sen, että kaikki rahaa vaativat uudistukset ovat jäissä.

Suurin osa venäjää puhuvista virolaisista katsoo edelleen Venäjän televisiokanavia, jotka lähettävät Viron vastaista propagandaa. Monet Viron venäläiset eivät tunne itseään virolaisiksi.

Suomessa ruotsia puhuvien osuus koko väestöstä on noin kuusi prosenttia. Heidän historiansa on toisenlainen kuin Viron venäläisten. Ruotsalaiset valloittivat Suomen lähes tuhat vuotta sitten ja hallitsivat maata noin 700 vuotta. Neuvostoliitto miehitti Viron vasta vuonna 1940. Miehitysajan kauhut ovat etelänaapurissa vielä tuoreessa muistissa.

Nykyään suomenkielisten ja ruotsia puhuvien välit ovat hyvät, mutta vielä 1920 ja -30 luvuilla käytiin kovia kieliriitoja, jotka välillä riistäytyivät ilkivallan teoiksi ja jopa väkivallaksi.

Tämän päivän suomalaiset on koulutettu jo alakoulussa kunnioittamaan ruotsinkielistä vähemmistöä. Kouluopetuksessa toistetaan lausetta: Suomi on kaksikielinen maa. Suomenruotsalaisilla on myös omat valtiolliset televisioja radiokanavansa, lehtensä, puolueensa, säätiönsä sekä kiintiönsä yliopistojen opiskelupaikoista.

Virolaiset kutsuvat Virossa elävää venäjää puhuvaa henkilöä venäläiseksi. Suomessa tekee pahan virheen jos suomenruotsalaista haukkuu ruotsalaiseksi. On myös vaikea uskoa, että joku olisi Suomessa valittu tai jätetty valitsematta työpaikkaan äidinkielensä vuoksi.

Virossakin venäjää puhuvista kansalaisista kannattaisi huolehtia. Tämä ei tarkoita sitä, että venäjä tulisi ottaa Viron toiseksi viralliseksi kieleksi. Olisi kuitenkin tunnustettava tosiasia, että noin kolmannes virolaisista puhuu sitä äidinkielenään. Jos venäjänkieliset kansalaiset tuntisivat olevansa osa virolaista yhteiskuntaa, ei heillä enää olisi mitään syytä haikailla äiti-Venäjän suuntaan.

HÜTTÜNEN

pdf
Lataa näköislehti PDF-versiona


  Hotellivaraukset »