Ohitus puolalaiseen tyyliin.

Via Baltica yhdistää Varsovan...

... ja Riian.

Via Baltica on jo vaihtoehto

Pääseekö Via Balticaa pitkin mukavasti Keski-Eurooppaan? Ongelmia on edelleenkin, mutta tilanne on nyt parempi kuin aikaisempina vuosina.

The Baltic Guiden lomaileva testiryhmä ajoi Via Baltican edestakaisin toukoja kesäkuussa. Matkamme ei alkanut Helsingistä, vaan Helsinkiin piti ensin ajaa. Ensimmäisen päivän ajomatkaksi otettiin siksi lyhyehkö väli, vain Liettuaan asti. Päivän tavoite oli Panevezysin kaupunki Liettuassa ja sinne ajaa Tallinnasta noin seitsemässä tunnissa. Viron tiet ovat ihan hyviä, mutta profiililtaan ja leveydeltään ne vastaavat vanhoja suomalaisia 70-luvun valtateitä. Ainoastaan Pärnun ohitustie oli hieman huonossa kunnossa, muuten matka joutui tasaisesti. Ruokapaikkoja on Virossa teiden varsilla harvakseltaan, syömään kannattaa poiketa johonkin pikkukaupunkiin.

Pärnun jälkeen alkaa "oikea" Via Baltica, se EU-rahalla kuntoon laitettu maantie. Laatu on hyvä, uuden suomalaisen valtatien veroista leveäpientareista tietä. Matka joutuu ja enää ei ole edes rajatarkastuksia, rajaasemat ovat vielä olemassa, mutta nykyään niiden läpi ajetaan taajamanopeuksilla.

Latvian ja Liettuan huimia ohituksia

Via Baltican perinteinen murheenkryyni, merenrantaosuus Viron rajan jälkeen on nyt korjattu. Uusi ohitustie ohjaa liikenteen sisämaahan eikä autoilijoiden enää tarvitse pujotella latvialaisten lomakaupunkien ahtailla kaduilla rantalomalaisia väistellen. Nyt kelpaa ajella.

Riian ohitustie on edelleen ongelmallinen. Nyt Riian kierto on ruuhkaista ja hidasta mutkittelua, toki nopeampaa kuin suurkaupungin läpi "oikaiseminen".

Latviassa Via Baltica on samaa EU-laatua kuin Virossa ennen rajaa ja tien varrella on enemmän ruokapaikkoja kuin Virossa.

Ylinopeudet ovat vitsauksena koko reitillä ja ne tuovat mukanaan huimia ohituksia. Etenkin Liettuassa mieskuskien luonto ei tunnu antavan mahdollisuutta odottaa maltillisesti ohituspaikkaa, ohi on päästävä heti. Pitääkin olla vähän tavanomaisempaa valppaampi ja olla valmis väistämään pientareelle samaa kaistaa vastaan tulevia ohittajia.

Yövyimme Panevezysissä ja aamulla jatkoimme hyvää EUlaadun Via Balticaa Puolan rajalle. Panevezysistä rajalle päin on Liettuan toiseksi suurin kaupunki Kaunas, jonne ajaa noin puolessatoista tunnissa. Via Baltica kiertää suurkaupungin nätisti ja matka joutuu. Kaunasista rajalle on noin tunnin ajo.

Puola – erikoisuutena itärekat

Puolassa tien laatu huononee. Puolan rajalta Via Baltica vastaa suomalaista kantatietä ja liikennettä riittää. Via Baltica eli E67 jatkaa suoraan etelään ja kääntyy myöhemmin Varsovan kautta kulkevalle päätielle, sille, mitä pitkin rekkaralli Venäjälle kulkee. Me emme ajaneet virallista reittiä, vaan käännyimme Augustownista paikallisille teille ja oikaisten ohitimme Varsovan pohjoispuolelta. Viitoitus oli hyvä, mutta kunnollinen tiekartta rauhoittaa kummasti.

Tiet 60 ja 61 olivat aivan kelvollisessa kunnossa, tosin kapeita ja profiileiltaan mutkaisia ja mäkisiä. Liikennettä oli paljon ja ajaminen vaati aikaa sekä rauhallista asennetta. Paikallinen erikoisuus olivat "itärekat". Ne ovat isokokoisia, mutteivät hyvätapaisia. Liettuassa omalla kaistalla vastaan saattoi tulla ohittava henkilöauto, Puolassa ohittava rekka ja väistötilaa antava asvaltoitu piennar puuttui.

Puolan rajalta Lodziin ajoaika oli noin kahdeksan ja puoli tuntia, johon on lisättävät tauot. Pienemmillä teillä on vain bensa- asemia, ruokapaikkoja löytyy pikkukaupungeista. Lodz oli meidän toinen yöpymispaikkamme.

Vähän Lodzin pohjoispuolelta lähtee kunnollinen uusi moottoritie länteen. Autoilijan herkkua ei kestä loputtomiin, vaan moottoritiestä puuttuu noin 70 km pätkä Pozenin ja Saksan rajan väliltä.

Tämä vanhan maantien pätkä on ruuhkainen. Kaikkiaan Lodzista Saksan rajalle kesti ajo viitisen tuntia, loppupätkän tietyöt ja niistä johtuvat ruuhkat voivat vielä hidastaa matkaa.

Moottoritien viimeisen pätkän piti olla valmis jo 2007, mutta Puolan liikenneministeriön sivuilla uudeksi valmistumisajaksi on annettu 2009. Kun tämä loppupätkä valmistuu, niin Via Baltican pahin pullonkaula onkin ratkaistu.

Toimiva kokonaisuus

Kahteen suuntaan ajellun reitin kokemuksen perusteella realistinen ajoaika Tallinnasta Puolan ja Saksan rajalle on 24 tuntia. Netin reittiohjelmat antavat nopeampia aikoja, mutta eivät ota huomioon muun liikenteen hidastavaa vaikutusta.

Puolassa oli ruuhkaisia pätkiä, mutta ylipäänsä reitti on ihan mukavasti ajettavissa. Liikennettä on sen verran, että aikataulu kannattaa suunnitella väljäksi ja matkalla kannattaa yöpyä. Etenkään Puolan kapeat tiet eivät vaikuttaneet sellaisilta, että niitä haluaisi ajaa pimeässä. Kaiken kaikkiaan Via Baltica on jo toimiva kokonaisuus ja kelvollinen reitti automatkailijalle Keski-Eurooppaan.

Teksti: Antti Sarasmo

pdf
Lataa näköislehti PDF-versiona


  Hotellivaraukset »