Tuoretta tietoa Virosta

2.7.2019 | Kulttuuri

Näin Fotografiska saatiin Tallinnaan – lue, miten ruotsalainen huippumuseo tuli Viroon

Näin Fotografiska saatiin Tallinnaan – lue, miten ruotsalainen huippumuseo tuli ViroonValokuvaaja Jimmy Nelson esittelee mobiilisovellusta, jonka avulla jokaisen kuvan syntyhistoriasta saa runsaasti lisätietoa. 

Maarja Loorents onnistui houkuttelemaan kuulun ruotsalaisen valokuvamuseon  Tallinnaan.

 

Juhannuksen alla Tallinnan Telliskiven luovan talouden keskus sai jälleen uuden sulan hattuunsa, kun Fotografiska avasi siellä ovensa. Hanketta pidettiin pitkään pimennossa, ja uutispommi Tallinnan näyttelytilasta julkaistiin vasta maaliskuussa. Takana on yhden naisen idea ja vuosien työ.

Swedbankissa töissä ollut Maarja Loorents päätyi Tukholman Fotografiskaan ensi kertaa 2012 kollegan kutsumana. Loorents oli heti myyty. Hän piti sekä formaatista että näyttelyistä ja alkoi heti miettiä, miten samantapaisen paikan saisi Viroon.

Loorents otti yhteyttä Fotografiskan perustajaveljeksiin Jan ja Per Bromaniin. Jan Broman kävi Tallinnassa 2016, ja myös Telliskiven kehittäjä Jaanus Juss innostui hankkeesta. Loorents alkoi haalia mukaan sijoittajia ja loppu onkin historiaa.

Puhtaasti virolaisin voimin syntynyt museo toimii periaatteessa frantsiisipohjalta. Peruskivenä on virolainen yksityinen pääoma, kattona ruotsalainen brändi.   

“Se on hyvin erikoinen malli kulttuurisektorilla”, sanoo Loorents.

Ydinporukan muodostavat Loorentsin lisäksi investointipankkiiri Rain Tamm ja toiminnanjohtaja Margit Aasmäe. Mukaan liittyi huippukokki Peeter Pihel, joka pyörittää kahvilaa ala-aulassa ja ravintolaa talon kuudennessa kerroksessa. 

Loorents pitää hyvin tärkeänä, että museo syntyi virolaisten aloitteesta. Ilman sitä Fotografiskan ensiaskel ulkomaille olisi tapahtunut muualla, sillä näyttelytilat New Yorkiin ja Lontooseen ovat olleet jo pitkään vireillä.

The Imaginary Cowboy on yksi norjalaisen Anja Niemen näyttelytöistä.

Tallinnan näyttelypolitiikasta vastaa Fotografiskan kansainvälinen osasto yhdessä paikallisen tiimin kanssa. Loorents itse toimii näyttelypäällikkönä. Hänelle Fotografiska on paljon muuta kuin kivoja kuvia seinällä. Myös avajaisnäyttelyissä korostuvat sosiaaliset ja globaalit aiheet.

“Teemat voivat olla myös kipeitä eivätkä niin kauniita. Haluamme puuttua kipukohtiin ja synnyttää keskustelua, suunnata ihmisten huomiota kestävään ja vastuuntuntoiseen ajattelutapaan.”

Neljä avajaisnäyttelyä ovat hyvin eri-ilmeisiä. Tunnustetun suomalaisen Pentti Sammallahden lisäksi esillä on brittiläisen Jimmy Nelsonin, norjalaisen Anja Niemen ja virolaisen Anna-Stina Treumundin valokuvia.

Tallinnan Fotografiska asettui Telliskiven ns. punaiseen taloon. Näyttelytilojen lisäksi siellä on ravintola ja kahvila.

Mustavalkoista maagisuutta

Fotografiska on himoinnut valokuvataiteilija Pentti Sammallahden näyttelyä Tukholmaan, mutta virolaisten ja kuraattori Anna Mustosen hyvien kontaktien ansiosta laaja retrospektiivi nähdään aluksi Tallinnassa. Näyttelyssä on kaikkiaan 188 valokuvaa, jotka Mustonen on Sammallahden kanssa valikoinut ja ryhmitellyt teemoittain.

Sammallahti kuvaa pääosin luontoa kuten merta, saaristoa ja puita, mutta hän ei ole silti dokumentaristi tai luontokuvaaja.

“Aihe itsessään on hänelle lähes toisarvoinen, mutta esitystapa aina tärkeä. Kuvat ovat hyvin tarkkaan mietittyjä, niissä on monisyisiä ajatuskuvioita takana”, Mustonen kertoo.

Kolmannen kerroksen tummaan saliin mustavalkoiset kuvat luovatkin lähes maagisen tunnelman. Osa on hyvin pieniä, vain postikortin kokoisia. On pakko mennä lähelle ja katsoa tarkkaan nähdäkseen yksityiskohdat.

Monet eivät edes näytä valokuvilta, vaan pikemminkin grafiikalta tai abstrakteilta maalauksilta. Viittauksia löytyy esimerkiksi japanilaisiin puupiirroksiin. Rajaus on tarkkaa, ja kuvat näyttävät jopa asetelmallisilta, vaikkeivät sitä olekaan. Sammallahti käyttää vanhaa analogista tekniikkaa ja tekee kaiken alusta loppuun asti itse, toisin kuin useimmat muut kuvaajat.

Eri puolilla maailmaa otetuissa valokuvissa on usein myös jokin eläin, kulkukoira tai -kissa, hevonen tai lintuja, mutta ne esitetään aina suhteessa ympäristöön. Niistä löytyy lämmintä huumoria ja tarina, joka tunkee esiin. Lammasten kokoontuminen synkkien pilvien edessä näyttää lähes apokalyptiselta.

Näyttelyssä nähdään Sammallahden tunnetuimpia töitä,  esimerkiksi kuva kulkukoirista Solevetskin saarella sekä vuosikymmenien kuvista koostuva Helsinki-sarja.

Virolaisia kiinnostaa varmasti Sammallahden Tallinnassa 1981 kadulla ohikulkijoista nopeasti napsima kahdeksantoista kuvan sarja, joka ei ole aiemmin ollut esillä Virossa. 

 

Fotografiska Tallinn, Telliskivi 60a/8, Tallinna. 

 

Teksti Arja Korhonen, kuvat Andrei Chertkov, Anja Niemi

18.7.2019 | Vapaa-aika

Alkuhärän äärellä – Rakvere on hyvä päiväretkikohde

Alkuhärän äärellä – Rakvere on hyvä päiväretkikohde

Länsi-Virumaan maakunnan pääkaupunki Rakvere on tasan sadan kilometrin päässä Tallinnasta. Narvaan johtavalta hyväkuntoiselta E20-valtatieltä käännytään Haljalan kohdalla etelään ja hetken … Lue lisää

17.7.2019 | Vapaa-aika

Tallinna jää taakse – Harjun maakunta on muutakin kuin pääkaupunki

Tallinna jää taakse – Harjun maakunta on muutakin kuin pääkaupunki

Tallinnasta länteen suuntautuva rantatie kulkee Tabasalun taajaman läpi. Se on Harkun kunnan kaupallinen keskus. Siitä kymmenkunta kilometriä eteenpäin on Suurupi, … Lue lisää

16.7.2019 | Luonto

Venäjä tuo positiivista jännitystä

Venäjä tuo positiivista jännitystä

Narvan taiteilijaresidenssiä vetävä Ann Mirjam Vaikla viihtyy hyvin rajakaupungissa.   Narvan taiteilijaresidenssiä johtava Ann Mirjam Vaikla muutti Narvaan vuoden 2017 … Lue lisää

14.7.2019 | Vapaa-aika

Pysäytä aika Hiidenmaalla

Pysäytä aika Hiidenmaalla

Reilun tunnin lauttamatkan aikana manner-Viron Rohukülasta Hiidenmaan Heltermaan satamaan ehtii asettaa ajatuksensa loma-asentoon. Hiidenmaalla ei kannatakaan hosua, vaan nauttia mieleenjäävistä … Lue lisää

13.7.2019 | Vapaa-aika

Etno soi Viron suvessa – hyvän musiikin ystävän kannattaa suunnata heinäkuussa Viljandiin ja Hiidenmaalle

Etno soi Viron suvessa – hyvän musiikin ystävän kannattaa suunnata heinäkuussa Viljandiin ja Hiidenmaalle

Hyvän musiikin ja tanssin ystävien kannattaa heinäkuussa ottaa suunta kohti Viljandia tai Hiidenmaata.   Kansanmusiikki on Virossa valtavirtaa: se soi … Lue lisää

10.7.2019 | Vapaa-aika

Pikkukaupunkien rauhaa Keski-Virossa

Pikkukaupunkien rauhaa Keski-Virossa

Piret Hansman on syntyperäinen paidelainen.   Paiden kaupunkia Järvamaan maakunnassa Keski-Virossa sanotaan Viron sydämeksi. Siitä kertoo myös kyltti kaupungin rajalla, … Lue lisää

8.7.2019 | Ostokset

Sipulitie itkettää vain ilosta

Sipulitie itkettää vain ilosta

Peipsijärven rannoilta kuoriutuu kolme kulttuuria ja kaksi kieltä.   Viron Peipsijärven länsilaidalla olevaa aluetta kutsutaan Sipulitieksi (Sibulatee), joka pitää sisällään … Lue lisää

7.7.2019 | Kulttuuri

Laulujuhlien 150-vuotisjuhlissa laulaa kahdeksan kuoroa Suomesta – ensimmäisiltä laulujuhlilta sai 
alkunsa yhteisen kansallislaulun tarina


Verkkouutinen: Laulujuhlien 150-vuotisjuhlissa laulaa kahdeksan kuoroa Suomesta – ensimmäisiltä laulujuhlilta sai 
alkunsa yhteisen kansallislaulun tarina


Viron laulujuhlilla on vanhat siteet myös Suomeen. Tärkein laulusilta edelsi ensimmäisiä laulujuhlia. Yhteisen kansallislaulun tarina alkoi juuri ensimmäisiltä laulujuhlilta. Laulujuhlaa … Lue lisää