Tuoretta tietoa Virosta

1.6.2017 | Kolumnit

Eurooppa pelkää Viron metsien puolesta

Eurooppa pelkää Viron metsien puolesta

Metsien hakkuu on viime aikoina herättänyt runsaasti keskustelua Virossa. Asiaa puitiin jopa television suuressa keskusteluillassa. Luontojärjestöt ja tutkijat ovat yrittäneet saada äänensä kuulumaan, ilmeisesti turhaan. Hallitus suunnittelee uutta metsälakia, jonka puitteissa olisi mahdollista kaataa nuorempaa kuusimetsää.

Moni virolainen on joutunut surullisena toteamaan tuttujen marja- ja sienimetsien katoamisen Viron kartalta. Virolaiset tunnetaan rauhallisena kansana, mutta lähimetsien tuhoaminen on ollut monelle viimeinen pisara. Kansa on jo kerääntynyt kaduille, viimeksi Tartossa, jossa vastustettiin jättimäisen sellutehtaan perustamista.

 

Huoli Viron metsien hakkuista kasvoi toukokuussa uusiin mittoihin, kun hollantilainen luontoharrastaja Johan Schaerlaeckens jakoi sosiaalisessa mediassa huolensa Itä-Viron hakkuista. Kokenut Viron-kävijä oli shokissa nähtyään, mitä Viron metsissä tapahtui. Hän ihmetteli, miten virolaiset voivat hyväksyä metsiensä tuhoamisen.

Mies kutsui tilannetta suunnattomaksi tragediaksi.

Sana hollantilaisen huolesta levisi virolaiseen mediaan ja hän oli Viron yleisradion haastateltavana iltauutisissa, totta kai hakkuuaukean laidalla.

 

Skandaali saavutti myös keskieurooppalaiset luontomatkailun ammattilaiset ja ympäristötoimittajat. Viesti Saksan, Englannin ja Hollannin suunnalta oli sama: eikö mistään ole opittu? Miksi Virossa tehdään samat virheet kuin muualla läntisessä Euroopassa, jossa metsät hakattiin jo vuosikymmeniä sitten ja nyt epätoivoisesti yritetään palauttaa koskematonta luontoa.

Moni kommentoijista oli sitä mieltä, että Viron luonto ja metsät ovat Euroopassa ainutlaatuisia ja niiden arvo on myös matkailullisesti merkittävä.

 

Kysymys kuuluukin: onko Virolla varaa menettää yksi arvokkaimmista asioistaan – koskematon luonto? Siitä Viro tunnetaan ja juuri se houkuttelee maahan matkailijoita ympäri maailmaa.

Viron metsissä elää vielä useita muualta Euroopasta hävinneitä lajeja, kuten mustahaikara, kiljukotka ja liito-orava. Voi vain arvailla, mitä vuosien ajan kestäneet avohakkuut merkitsevät uhanalaisten lajien tulevaisuudelle.

Viro tavoittelee myös maailman ensimmäisen luomumaan titteliä, erityisesti metsien avulla. Mutta jos metsiä ei enää ole, niin koko hommalta vedetään pohja alta.

 

Toivoa sopii, että kansainvälinen huomio auttaa metsien suojelussa ja luo painetta poliitikkojen suuntaan. Niin on käynyt esimerkiksi Suomessa takavuosina.

Eräs korkeassa asemassa oleva virolainen ympäristöasiantuntija sanoi, että ainoa mahdollisuus pelastaa metsät on avohakkuiden rajoittaminen. Eli valtion tulisi puuttua peliin. Ensin kuitenkin valtion tulisi itse katsoa peiliin ja lopettaa vanhojen metsien avohakkuut omilla maillaan.

Vain ekologisesti kestävä metsänhoito voi taata arvokkaiden metsien säilymisen myös tuleville sukupolville.

 

Hüttünen

 

PIIRROS: EVE JAANSOO

5.7.2018 | Kolumnit

Tallinnan liikennekaaos ja ruuhkat johtuvat huonosta suunnittelusta

Tallinnan liikennekaaos ja ruuhkat johtuvat huonosta suunnittelusta

Tänä kesänä Tallinnassa liikkumiseen pitää varata aikaa. Koko kaupunki on täynnä tietyömaita, jotka aiheuttavat liikenteeseen pahoja ruuhkia. Etenkin aamulla ja … Lue lisää

6.6.2018 | Kolumnit

Sääntö-Viro

Sääntö-Viro

Viro on muuttunut nopeasti kielto- ja sääntöyhteiskunnaksi. Maan lainsäädäntö matkii liian innokkaasti Suomea ja Ruotsia. Vielä vuosikymmen sitten monet uskoivat, … Lue lisää

5.5.2018 | Kolumnit

1980–90-lukujen nuoret poliittiset johtajat maksavat kovaa hintaa

1980–90-lukujen nuoret poliittiset johtajat maksavat kovaa hintaa

Lähes tarkalleen 30 vuotta sitten Edgar Savisaar perusti Rahvarinne-liikkeen, jolla oli tärkeä rooli Viron uudelleenitsenäistymisprosessissa. Vuonna 1991 hän oli neuvostotankkeja … Lue lisää

4.4.2018 | Kolumnit

Paikallinen media on vaikeuksissa, koska mainosraha virtaa ulkomaille

Paikallinen media on vaikeuksissa, koska mainosraha virtaa ulkomaille

Tänä talvena Viron mediapiireissä on puhuttu siitä, että arvovaltainen ja suuri Postimees-lehti irtisanoo toimittajiaan. Konserniin kuuluu Postimees-lehden lisäksi useita muita … Lue lisää

21.3.2018 | Kolumnit

Sata vuotta kaveruutta

Sata vuotta kaveruutta

Suomi ja Viro ovat nyt molemmat sata vuotta vanhoja nuorukaisia. Monta asiaa on koettu yhdessä, mutta välillä oltiin puoli vuosisataa … Lue lisää

8.3.2018 | Kolumnit

Tunnelin päässä on valoa

Tunnelin päässä on valoa

Ensin lavalle astuvat tähden lämmittelijät. Muutama puheenvuoro johdattelee runsasta kuulijakuntaa päivän aiheeseen. Aiheet ja puhujat ovat kiinnostavia, mutta oikeasti kaikki … Lue lisää

23.2.2018 | Kolumnit

Jumittava hissi, banaanit ja joulukuuset

Jumittava hissi, banaanit ja joulukuuset

Neuvostoliiton romahtamisesta on kulunut jo vuosikymmeniä. Silti monet Virossa asuvat venäjänkieliset muistelevat haikeudella neuvostoaikaa, kun kaikilla halukkailla oli töitä ja … Lue lisää

6.2.2018 | Kolumnit

Ei polku tää vie mihinkään

Ei polku tää vie mihinkään

Viro on saanut vuosien aikana Euroopan unionilta satoja miljoonia euroja erilaisiin infrastuktuuria, taloutta ja alueellista tasa-arvoa kehittäviin projekteihin. Myös kaikki … Lue lisää