Tuoretta tietoa Virosta

7.3.2014 | Kulttuuri

Menneisyyden sorkkija

Menneisyyden sorkkija

Hardi Volmer huuhtoo kultahippusia Viron vaiherikkaasta lähihistoriasta.

 

Multitaskingmies ohjaa, laulaa ja lavastaa simultaanisti. Viime vuonna valmistui kaksi elokuvaa ja tämän vuoden alussa näytelmä Rakveren teatterille.

Taloutensa tasapainottamiseksi Volmer laulaa suositussa Singer Vinger -progepunkbändissä – jo yli kolmekymmentä vuotta.

Yhteistä Volmerin tekemisille on porautuminen Viron menneisyyteen. Pitkä elokuva Eläviä kuvia (Elavad pildid) on kunnianosoitus Viron 100-vuotiselle elokuvahistorialle, näytelmä Uno Bossa 1960- ja 70-lukujen iskelmille ja dokumentti Kullan kehrääjät (Kullaketrajad) Neuvostoliiton ainoalle mainostoimistolle, Eesti Reklaamfilmille.

Viron Tapio Rautavaara

Uno Bossa ensiesitettiin Rakveren teatterissa helmikuun lopussa. Sen päähenkilönä on estraditähti Uno Loop, joka teki Ipaneman tytön ja bossa novan tutuksi virolaisille. Musiikkipitoinen näytelmä nostaa samalla hattua säveltäjä Uno Naissoolle, jonka hitit sylilapsetkin yhä tuntevat.

Volmer uskoo, että harmaan ja musertavan neuvostoarjen keskellä molempien Unojen laulut auttoivat virolaisia kestämään ja niitä tarvittiin. ”Vanha kunnon ruusun

ja sonnan symbioosi, eli miten sotilasleirioloissa syntyy mahtavaa musiikkia.”

Uno Loop itse on kuin virolainen versio Tapio Rautavaarasta – mies ja kitara, menestystä sekä kilpakentillä että estradeilla. Loopin rakkain instrumentti on muuten koko uran ajan ollut 1957 Moskovan nuorisofestivaalien tuiskeessa krapulaiselta suomalaismuusikolta ostettu kitara.

Lahjakas nyrkkeilijä voitti Neuvostoliiton nuorten mestaruuksia ja olisi hyvinkin voinut osallistua Helsingin olympialaisiin, tehdä pakoyrityksen länteen ja hukkua, kuten näytelmä kertoo.

Todellisuudessa 85-vuotias Loop voi hyvin vaikkei enää esiinny, ja juuri siksi näytelmässä heittäydytään fantasian puolelle. ”Näytelmä ei ole dokumentti vaan fiktiivinen tarina, jolla on seitsemän eri loppua, eli mitä olisi tapahtunut jos Uno olisi valinnut toisin.”

Neuvostomainos, mitä ihmettä?

Edellisen vuoden lopussa Hardi Volmer sai päätökseen monivuotisen urakan. Kiur Aarman kanssa tehty dokumentti Kullakedrajad kertoo Eesti Reklaamfilmin nou- susta ja tuhosta. Peedu Ojamaan 1960-luvun lopulla perustama omalaatuinen imperiumi kasvoi maagiseen maineeseen koko Neuvostoliiton alueella, kunnes hajosi markkinatalouden paineissa.

Neuvostomainos on ajatuksena melko ällistyttävä, myös virolaiselle nuorelle polvelle. Mutta yli kolmikymppisille Reklaamfilm ja sen sijaistuotteena syntynyt viihdeohjelma Reklaamiklubi tuovat vain kullanhohtoisia muistoja.

Volmerin mukaan Ojamaan liiketoimintaidea perustui siihen, että Hrutsevin ajalla valtiollisilla yrityksillä oli yhden prosentin markkinointibudjetti, joka tuli vuoden aikana jotenkin käyttää. Yksinkertaisinta oli tilata kallis tv-mainos.

Reklaamfilmin kautta rahaa virtasi sadoille tekijöille. Muutaman lauseen käsikirjoituspalkkio saattoi olla satoja, jopa tuhansia ruplia, työläisen vuosiansion verran. Mallia otettiin muun muassa MTV:n mainoksista.Elokuvassa Anu Saagim kertoo, miten hänet napattiin koulutyttönä kadulta kondomimainokseen. Niitä ei myyty missään.

Todellisuus ja mainokset olivatkin eri galakseilta. Mainostettuja tuotteita ei usein saanut kaupasta, toisinaan niitä ei koskaan alettu edes valmistaa. Eikä mainoksiakaan välttämättä näytetty missään.

Mitä iloa mainoksista sitten oli?

”Monissa mainostettiin naisille suunnattuja tuotteita, mutta kaik- kein kiitollisin yleisö olivat miehet”, väittää Hardi Volmer. Yllättävää kyllä, mutta neuvostomainoksissa vilkkui paljasta pintaa ja kauniita tyttöjä jopa enemmän kuin lännessä.

Mainokset esitettiin kahdessa viiden minuutin jaksossa päivittäin, ne painettiin ohjelmatietoihin ja niitä katsottiin innokkaasti. Häivähdys kapitalismia kultasi ankean arjen.

Nopeatempoinen, nokkela ja uskomatonta kuvamateriaalia sisältävä dokumentti on hyvin samantapainen kuin Volmerin ja Aarman edellinen yhteistyö Disko ja ydinsota. Toivottavasti myös Eesti Reklaamfilmin huimaava saaga nähdään pian YLE:n kanavilla.

TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV, RAKVERE TEATTERI, KULLAKETRAJAD-DOKUMENTTI

9.8.2017 | Kulttuuri

Etelä-Viron elokuussa on huippumusiikkia, soppaa ja sipulia

Etelä-Viron elokuussa on huippumusiikkia, soppaa ja sipulia

Viljandin perinnemusiikkifestivaali järjestettiin heinäkuun lopussa ja siellä esiintynyt, uuden levyn juuri julkaissut Naised köögis -yhtye esiintyy Viljandin Kaevumäellä 15. elokuuta. … Lue lisää

9.8.2017 | Henkilö

Fillarikulttuuri odottaa uutta nousua

Fillarikulttuuri odottaa uutta nousua

Polkupyörä on tuttu näky Tallinnan katukuvassa, vaikka kaupunkilaisten työmatkat taittuvatkin vielä usein autoilla.   Tallinn Bicycle Weekiä järjestävä Tõnis Savi … Lue lisää

7.8.2017 | Kulttuuri

Kummallinen kuoriainen

Kummallinen kuoriainen

Kaksi nuorta naista rakensi konserttisalin Saarenmaan perukoille.   Oudonnäköinen rakennelma nököttää Triigin satamassa Saarenmaalla. Tunnelma on kesäisen uninen. Jokunen auto … Lue lisää

3.8.2017 | Kulttuuri

Laulun ja tanssin riemua

Laulun ja tanssin riemua

Nuorten tanssi- ja laulujuhlat kokosivat Tallinnaan heinäkuun alussa kymmeniätuhansia nuoria ympäri Viroa. Juhlien nimi oli tällä kertaa Minä jään. Teksti … Lue lisää

1.8.2017 | Historia

100 esinettä Suomesta -näyttely avoinna vielä hetken

100 esinettä Suomesta -näyttely avoinna vielä hetken

Suomea ja suomalaisuutta kuvaavat esineet ovat esillä 20. elokuuta saakka Viron historiallisen museon Maarjamäen linnan tallissa. Jokainen voi käydä ihmettelemässä … Lue lisää

25.7.2017 | Kulttuuri

Mies, nainen ja meri

Mies, nainen ja meri

Pärnun kulttuurikesän vetonaula, Mies ja nainen -alastontaidenäyttely, sukeltaa tällä kertaa meren aaltoihin. Näyttelyn erikoisteema, meri, näkyy niin valokuvissa, veistoksissa kuin … Lue lisää

25.7.2017 | Kulttuuri

Folk-musiikkikesän loppuhuipennus

Folk-musiikkikesän loppuhuipennus

Käsmun kapteenien kylässä esiintyy myös suomalaisartisteja.   Elokuun alussa järjestettävä Viru Folk on yksi alan vuosittaisista suurtapahtumista. Se järjestetään Tallinnasta … Lue lisää

24.7.2017 | Kulttuuri

Kesän parhaat rantabileet

Kesän parhaat rantabileet

Weekend Festival Baltic täyttää Pärnun biitsin musiikilla ja bailukansalla.   Kolmatta kertaa järjestettävä festivaali on koko Baltiassa jo käsite. Elokuun … Lue lisää