Tuoretta tietoa Virosta

9.5.2017 | Kolumnit

Martin markkinat sopi Tampereellekin

Martin markkinat sopi Tampereellekin

Perinteinen virolaista kulttuuria, matkailua, käsityötä ja ruokaa esittelevä Martin markkinat on Suomen suurin vuotuinen Viro-tapahtuma. Helsingin Kaapelitehdas on vetänyt marraskuisille markkinoille vuosittain noin 20 000 vierailijaa.

Martin markkinat ovat paisuneet jo niin isoiksi, että Kaapelitehdas on ratkeamispisteessä ja pysäköintipaikkoja on vaikea löytää. Se kertonee suuresta kiinnostuksesta Viroa kohtaan. Toisaalta minulla on tuttuja, jotka eivät ole ikinä kuulleetkaan Martin markkinoista – heidänlaisilleen tapahtumaa voisi siis mainostaa paremminkin.

Huhtikuussa Martin markkinat järjestettiin ensimmäistä kertaa Tampereella. Huhtikuussa? ihmettelin, kun sain esiintymiskutsun. Martin päivähän on marraskuussa! Sain selityksen, että Martin markkinat on totuttu yhdistämään – ajankohdasta riippumatta – virolaiseen kulttuuritapahtumaan. Mitä sitä hyvää nimeä turhaan muuttamaan.

Esiintyjäkaarti koostui tamperelaisista ja virolaisista kulttuuri-ihmisistä. Lavalle astuivat muun muassa Simo Frangén, lastenkirjailijat Sinikka ja Tiina Nopola sekä allekirjoittanut, muusikot Heikki Salo ja Helin-Mari Arder sekä klovniduo Piip ja Tuut. Aiheina käsiteltiin viron kieltä, verimakkaraa ja Risto Räppääjää. Elävää musiikkia kuultiin lauantai-illan jazz-konsertin verran, muu musiikki tulikin sitten levyltä.

 

Tampereen tapahtuma oli huomattavan paljon pienempi kuin Helsingin vastaava, myyntipöytiä tuskin kolmannes ja ruokatarjonta valitettavan niukkaa. Menin markkinoille toiveikkaana ja tyhjin vatsoin, aikomuksenani herkutella ihanilla virolaisilla piirakoilla, viinereillä, lihaleivällä ja porkkanamehulla, mutta jouduin tyytymään Tampereen virolaisen ruokakaupan suklaaseen. Toki ymmärrän, että Tampere on Virosta katsottuna kohtalaisen kaukana eikä pitkä reissu ole välttämättä taloudellisesti kannattava. Ja olisihan sitä kahvilasta naposteltavaa saanut. Mutta kun on kerran asennoitunut nauttimaan virolaisherkkuja, niin siinä eivät paljon ranskalaiset lohduta.

Virolainen käsityö ja design olivat sentään hyvin edustettuina. En joutunut lähtemään markkinoilta tyhjin käsin. Ostin Harjumaan Sirelin maatilan viikinkipartaiselta isännältä pari muhkeaa ruskeaa lampaantaljaa sekä Glassjazzin kiehtovan kuulaita lasikoruja.

Martin markkinat osuivat samaan viikonloppuun kunnallisvaalien ja Stockmannin Hullujen Päivien kanssa. Niinpä Tampereen keskustassa oli normaaliviikonloppua enemmän säpinää, vaalihumua ja keltaisia muovikasseja.

 

Viikonlopun aikana markkinoilla vieraili noin 7 000 henkeä. Heistä valtaosa oli epäilemättä suomalaisia, joukossa monia viron harrastajia, ja lisäksi paikallisia virolaissyntyisiä. Järjestäjien, Tuglas-seuran ja Tampereen kaupungin, mukaan tapahtuma sujui todella hyvin. Parantamisen varaakin toki jäi. Esimerkiksi elävän musiikin ja elintarvikemyyjien osuutta on ensi vuonna tarkoitus lisätä.

Jatkoa on siis luvassa: Martin markkinat järjestetään Tampereella myös ensi keväänä. Helsingissä vietetään Martin markkinoita entiseen tapaan marraskuussa. Aion ottaa harkitun riskin ja menen sinne tyhjin vatsoin.

 

TEKSTI KRISTIINA KASS

Kristiina Kass on suosittu virolainen lastenkirjailija, kuvittaja ja mm. Risto Räppääjä -sarjan virontaja. Hänen tunnetuin hahmonsa Nõianeiu Nöbinina (Noitaneiti Nöpönenä) seikkailee kirjojen lisäksi myös koko perheen TV-sarjassa. Kass on asunut Suomessa vuodesta 1990.

Tällä palstalla vuorottelevat kirjoittajina Kassin lisäksi Rain Kooli ja Pentti Nokelin.

5.7.2018 | Kolumnit

Tallinnan liikennekaaos ja ruuhkat johtuvat huonosta suunnittelusta

Tallinnan liikennekaaos ja ruuhkat johtuvat huonosta suunnittelusta

Tänä kesänä Tallinnassa liikkumiseen pitää varata aikaa. Koko kaupunki on täynnä tietyömaita, jotka aiheuttavat liikenteeseen pahoja ruuhkia. Etenkin aamulla ja … Lue lisää

6.6.2018 | Kolumnit

Sääntö-Viro

Sääntö-Viro

Viro on muuttunut nopeasti kielto- ja sääntöyhteiskunnaksi. Maan lainsäädäntö matkii liian innokkaasti Suomea ja Ruotsia. Vielä vuosikymmen sitten monet uskoivat, … Lue lisää

5.5.2018 | Kolumnit

1980–90-lukujen nuoret poliittiset johtajat maksavat kovaa hintaa

1980–90-lukujen nuoret poliittiset johtajat maksavat kovaa hintaa

Lähes tarkalleen 30 vuotta sitten Edgar Savisaar perusti Rahvarinne-liikkeen, jolla oli tärkeä rooli Viron uudelleenitsenäistymisprosessissa. Vuonna 1991 hän oli neuvostotankkeja … Lue lisää

4.4.2018 | Kolumnit

Paikallinen media on vaikeuksissa, koska mainosraha virtaa ulkomaille

Paikallinen media on vaikeuksissa, koska mainosraha virtaa ulkomaille

Tänä talvena Viron mediapiireissä on puhuttu siitä, että arvovaltainen ja suuri Postimees-lehti irtisanoo toimittajiaan. Konserniin kuuluu Postimees-lehden lisäksi useita muita … Lue lisää

21.3.2018 | Kolumnit

Sata vuotta kaveruutta

Sata vuotta kaveruutta

Suomi ja Viro ovat nyt molemmat sata vuotta vanhoja nuorukaisia. Monta asiaa on koettu yhdessä, mutta välillä oltiin puoli vuosisataa … Lue lisää

8.3.2018 | Kolumnit

Tunnelin päässä on valoa

Tunnelin päässä on valoa

Ensin lavalle astuvat tähden lämmittelijät. Muutama puheenvuoro johdattelee runsasta kuulijakuntaa päivän aiheeseen. Aiheet ja puhujat ovat kiinnostavia, mutta oikeasti kaikki … Lue lisää

23.2.2018 | Kolumnit

Jumittava hissi, banaanit ja joulukuuset

Jumittava hissi, banaanit ja joulukuuset

Neuvostoliiton romahtamisesta on kulunut jo vuosikymmeniä. Silti monet Virossa asuvat venäjänkieliset muistelevat haikeudella neuvostoaikaa, kun kaikilla halukkailla oli töitä ja … Lue lisää

6.2.2018 | Kolumnit

Ei polku tää vie mihinkään

Ei polku tää vie mihinkään

Viro on saanut vuosien aikana Euroopan unionilta satoja miljoonia euroja erilaisiin infrastuktuuria, taloutta ja alueellista tasa-arvoa kehittäviin projekteihin. Myös kaikki … Lue lisää