Tuoretta tietoa Virosta

10.6.2018 | Historia

Lenin kurkkii linnan takaa

Lenin kurkkii linnan takaaLeninin ja Stalinin lisäksi patsaspuistossa pönöttää venäläisiä ja virolaisia kommunisteja sekä pari abstraktia teosta.

Maarjamäen museoalueella voi upota historiaan, ällistellä punamonumentteja ja ihailla merta.

 

Maarjamäen linna avattiin restauroituna Viron itsenäisyyspäivän alla helmikuussa. Edellisenä syksynä viereen valmistui upouusi elokuvamuseo. Myös rakennustöiden ajan näyttelysalina toiminut linnan talli jatkaa toimintaansa ja esittelee virolaista kevyttä musiikkia sadan vuoden ajalta.

Viron historialliselle museolle kuuluva kompleksi on jälleen kerran vahva näyttö virolaisten museo-osaamisesta. Myös museon henkilökunta on suurelta osin muuttanut vanhastakaupungista Maarjamäelle.

Rakennuksia yhdistää hulppea puisto merinäköaloineen.

“Näin esteettinen ympäristö on todellinen ilo pelkästään talosta toiseen juostessamme. Nautin linnan ilmapiiristä, täällä on hyvä ja auvoinen tunnelma, kehuu viestintäjohtaja Helene Tedre.

Linnan taakse vähän piiloon on sijoitettu museon kokoamia neuvostokauden patsaita. Museolta on kysytty, miksi patsaat ylipäänsä ovat esillä.

“Minusta ne tyylikkäitä, niissä on arvokkuutta, ja ovathan ne taiteilijoiden tekemiä”, sanoo Helene Tedre. 

Historia ei katoa patsaita hävittämällä. 

 

Tsaarinvallasta lasten valtakuntaan

Maarjamäen linnan uusi perusnäyttely Minun vapaa valtioni on osa Viro 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Tyrskyinen ja värikäs on ollut myös linnan oma, kansakunnan kohtaloon poimiutuva historia.

Yhdeksään saliin on mahdutettu itsenäisen valtion synty tsaarin ajasta nykyhetken moninaisuuteen ja tulevaisuuden visioihin.

“Jokaisessa salissa on taulu, jossa kävijältä kysytään, millaisia valintoja hän olisi itse tehnyt. Esimerkiksi, pitäisikö vastustaa Neuvostoliiton tukikohtavaatimuksia vai myöntyä”, kertoo pääkuraattori Inge Laurik.

Yhtäkkiä yläkerrasta kuuluu lasten iloinen metakka, ja portaita alas rynnii päiväkotiryhmä.

“Kengät pois”, kiljuu joku pojista, ja lapsilauma syöksyy viereiseen saliin. Liukumäestä ja muusta mukavasta huolimatta kyseessä on varhaiskasvatukseen suunniteltu tila.

“Lapset oppivat kuinka valtio ja yhteiskunta toimivat, he äänestävät ja valitsevat parlamentin, keskustelevat miten erilaiset perhemallit toimivat.”

Eikä aikuistenkaan tarvitse tässä museossa vain katsella. 1930-luvun glamouriin voi sukeltaa tanssimalla foxtrotia tai charlestonia. Tai virontaa nimensä, kuten tuolloin oli tapana. Kone teki Korhosesta Koitmetsin.

Lasten valtakunta on kuraattori Inge Laurikin ylpeydenaihe ja ilouutinen matkaileville lapsiperheille.

Välillä on pakko ällistellä esineitä, kuten korkokengille tehtyjä kalosseja tai pelottavan näköistä kampaamon kiharrinlaitetta. Moni uudeksi luultu asia on vain unohdettu vanha.

Kattoon ripustetut punaiset nauhat luovat sodan ajan saliin pysähdyttävän tunnelman, samoin pieni pussukka kotimaan multaa, jota Siperiaan karkotettu oli ottanut mukaansa.

Neuvostoaikaa on kuvattu kuten se oli: ulkopuolella on kiillotettu ulkokuori, sisäpuolelle pujahtamalla selviää ihmisten karu arki. Esillepanossa on aimo ripaus huumoria.

“Nuo ovat omia karkkipapereitani, joita kokosin ahkerasti ja säilytin sedän Ruotsista lähettämässä kahvipaketissa”, oppaani kertoo neuvostolapsuudestaan ja länsimaisen tavaran ihailusta.

Maarjamäen linnassa on myös kahvila ja ulkoterassi.

Esillä on myös sinimustavalkoinen villapaita, jonka tuntematon suomalainen nainen oli kutonut ja lähettänyt Ivo Linnalle. Se nähtiin laulavan vallankumouksen vuosina usein suositun muusikon yllä.

Vaikeinta Laurikin mielestä oli nykyajan museoiminen. Viimeinen sali kuvaakin hyvin, miten valtaisan loikan Viro on tehnyt neljännesvuosisadassa.

Jo linnan perusnäyttely on hengästyttävän yltäkylläinen, mutta todellinen museogurmaani ottaa tietenkin 25 euron yhteislipun kaikkiin kolmeen kohteeseen. Kesällä museoon saadaan äänioppaat, joiden valikossa on myös suomi. 

 

Mistä löytää?

Viron historiallinen museo, Maarjamäen museoalue, Pirita tee 56, Tallinna.

www.ajaloomuuseum.ee   

Teksti Arja Korhonen, kuvat Andrei Chertkov

20.8.2018 | Historia

Valkean daamin aika on Haapsalun kesän päätös

Valkean daamin aika on Haapsalun kesän päätös

Teksti Silja Hurskainen, Kuvat Valge Daami Aeg   Valkean daamin aika on elokuun lopussa Haapsalussa järjestettävä kesätapahtuma, joka on jo … Lue lisää

19.8.2018 | Luonto

Kurkistus lepakkoluolaan

Kurkistus lepakkoluolaan

Piusan luolalabyrintti on yksi Viron kiehtovimmista kohteista.   Edessä avautuu maanalaisten käytävien loppumaton verkosto, jossa holvikaaret kaartuvat jopa viiden metrin … Lue lisää

17.8.2018 | Historia

Tallinnan Raatihuoneen tori ja terassit

Tallinnan Raatihuoneen tori ja terassit

Viime vuosisadan alussa nykyisen muotonsa saaneessa Jegorovin talossa oli jo ennen sotaa ravintolatoimintaa. Vuonna 1925 perustettiin sen kellariin tanssiravintolana toiminut … Lue lisää

22.7.2018 | Historia

Kartanot katosivat

Kartanot katosivat

Maareformi oli uuden vasta itsenäistyneen Viron ensimmäisiä suuria uudistuksia. Vuonna 1919 hyväksytty maareformi lopetti kartanoiden aikakauden.   Kartanot olivat kuuluneet … Lue lisää

21.7.2018 | Historia

Võrumaan keskiaikainen helmi

Võrumaan keskiaikainen helmi

Vanhan-Liivinmaan keskus oli 1300-luvulla rakennettu Vastseliinan piispanlinna.   Entisessä kievarissa toimivassa museossa voi kokea, millaista elämä oli linnassa vuosisatoja sitten. … Lue lisää

20.7.2018 | Historia

Muovipintojen maalaajasta kartanonherraksi

Muovipintojen maalaajasta kartanonherraksi

Timo Lemberg kunnosti Vihterpalun kartanon.   Koska ihminen on luotu näkemään värejä, niin silloin halutaan myös nähdä värejä. Tämä on … Lue lisää

19.7.2018 | Historia

Muumioita ja maalintekijöitä

Muumioita ja maalintekijöitä

Tarton museoissa on jokaiselle jotakin.   212-senttinen lentopalloilija on kädet ylös ojennettuina uskomattoman ulottuva hahmo. Tämä käy selväksi Viron olympia- … Lue lisää

19.7.2018 | Historia

Rakvere on Länsi-Virumaan persoonallinen keskus

Rakvere on Länsi-Virumaan persoonallinen keskus

Rakveren keskusaukio ja sen varrella oleva, Varikseksi kutsuttu bussipysäkki kertovat kaupungin erikoisesta ilmapiiristä. Viime vuosina erikoiset joulukuuset ovat tuoneet Rakverelle … Lue lisää