Tuoretta tietoa Virosta

7.7.2019 | Kulttuuri

Verkkouutinen: Laulujuhlien 150-vuotisjuhlissa laulaa kahdeksan kuoroa Suomesta – ensimmäisiltä laulujuhlilta sai 
alkunsa yhteisen kansallislaulun tarina


Laulujuhlien 150-vuotisjuhlissa laulaa kahdeksan kuoroa Suomesta – ensimmäisiltä laulujuhlilta sai 
alkunsa yhteisen kansallislaulun tarina
Laulujuhlia yritettiin saada Viron mallin mukaan myös Suomeen. Kuva Kansanvalistusseuran laulujuhlilta Turusta vuodelta 1905.

Viron laulujuhlilla on vanhat siteet myös Suomeen. Tärkein laulusilta edelsi ensimmäisiä laulujuhlia. Yhteisen kansallislaulun tarina alkoi juuri ensimmäisiltä laulujuhlilta.

Laulujuhlaa yritettiin saada myös Suomeen, mutta se ei ottanut tulta. Sen sijaan suomalaisia on aina osallistunut virolaisten juhliin, myös miehitysaikana. Tänä kesänä 150-vuotisjuhlissa laulukaaren alla laulaa neljä suomenvirolaista ja neljä suomalaista kuoroa. Lisäksi tanssijuhliin osallistuu norjalais-suomalainen tanssiryhmä.

Kansallisen heräämisen keskeiset henkilöt Suomesta ja Virosta olivat tekemissä keskenään. Tärkeä tapaaminen oli Tartossa 1867, kun suomalaisuusmiehet Julius Krohn ja Yrjö Koskinen vierailivat laulujuhlia valmistelevan Johan Voldemar Jannsenin ja hänen runotar-tyttärensä Lydian, kirjailijanimeltään Koidula, luona.

Jannsen esitteli ideaansa suomalaisille ja tiedusteli Suomesta laulujuhlille sopivia lauluja. Vuonna 1848 Helsingissä ensiesityksensä ruotsiksi saanut Maamme sopi tähän tarkoitukseen hyvin. Krohn opetti Lydia Koidulalle Maamme-laulun sävelmän ja suomalaiset sanat. Krohn oli juuri saanut valmiiksi työryhmän suomennosurakan J.L.Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Maamme on kirjan avausruno, ja suomalaiset laulavat sen edelleen yhtä kirjainta lukuun ottamatta samoin sanoin.

Vironkielisen tekstin Mu isamaa, mu õnn ja rõõm -lauluun riimitti laulujuhlien organisaattori Johann Voldemar Jannsen. Kansallislauluun oli vielä matkaa, mutta tie alkoi täältä. Laulusta tuli tärkeä molempien maiden kansallisessa heräämisessä.

 

Suomesta lähetetyt laulut antoivat innoituksen Aleksandr Kunileidille

Yrjö Koskinen lähetti matkan jälkeen Jannsenille Karl Collanin suomalaisten kansanlaulujen kokoelman. Collanin itsensä säveltämän Savolaisten laulun Koidula käänsi viroksi ja se esitettiin ensimmäisillä laulujuhlilla nimellä Mu meeles seisab alati. Lisäksi säveltäjä Aleksandr Kunileid löysi Collanin kokoelmasta innoituksen sävelmiin Sind surmani ja Mu isamaa on minu arm. Suomeksi laulut tunnetaan nimellä Kreivin sylissä istunut ja Paremp’ olla tyttönä.

Seuraaville laulujuhlille 1879 ehti Suomen salossa -laulu, viroksi Isamaa hiilgavala pinnala. Paciuksen säveltämä isänmaallinen mieskuorolaulu Suomen laulu päätyi myös toisille laulujuhlille nimellä Kuule, kuidas hääli helab.

Ensimmäisillä laulujuhlille osallistui Suomesta Johan Reinhold Aspelin ja Carl Gustaf Swan. He saivat majoituksen J.V. Jannsenin luona, ja huomasivat olevansa kunniavieraina maan kuuluisimmassa sivistysperheessä. Viikko oli merkityksellinen myös Lydia Koidulalle. Hän keskusteli paljon Aspelinin kanssa, rakensi kansojen tulevaisuutta ja unelmiensa Suomen siltaa. Jannsenin perheen vastavierailu Suomeen toteutui 1871. Kuuluisan sikermänsä Suomen silta (Soome sild) Koidula kirjoitti Suomen ja Viron kansojen yhteydestä vuonna 1881.

 

Laulujuhlia yritettiin tuoda myös Suomeen

Viron laulujuhlia seuranneet suomalaisuusmiehet olivat vaikuttuneita näkemästään. Raportit sytyttivät erityisesti kansanvalistaja Aksel August Granfeltin, joka sai aikaan ensimmäiset laulujuhlat Jyväskylässä 1881 Kansanvalistusseuran kesäkokouksen yhteyteen, ja uudelleen 1884. Laulujuhlille saapui myös kansallisia vaikuttajia ja toimittajia Virosta, kuten Jakob Hurt, Ado Grenzstein, Karl August Hermann ja Hugo Treffner.

Laulujuhlat eivät kuitenkaan lyöneet Suomessa läpi, vaikka suomalaisetkin ovat laulu- ja kuorokansaa. Suomen ja Viron kulttuurisuhteita tutkinut Sirje Olesk pitää yhtenä selityksenä sitä, että suomalaisuus ei ollut Suomessa niin alisteisessa asemassa kuin virolaisuus oli Virossa. Ensimmäiset laulujuhlathan järjestettiin sen kunniaksi, että oli kulunut 50 vuotta maaorjuuden lakkauttamisesta.

Suomalaiset ovat sen sijaan innokkaasti osallistuneet Viron laulujuhliin, myös miehitysaikana. Yksi tunnetuista vierailijoita oli Mauno Koivisto, joka osallistui 1967 nuorena valtiovarainministerinä nuorten laulu- ja tanssijuhlille, ja vuonna 1969 pääministerinä yleislaulujuhlille.

 

Teksti Hannele Valkeeniemi, kuva Kansanvalistusseura

18.9.2019 | Kulttuuri

Syksyn lumoavin tapahtuma – Tallinnan valofestivaali alkaa

Syksyn lumoavin tapahtuma – Tallinnan valofestivaali alkaa

Yhdeksi Tallinnan syksyn suosituimmista ja mieleenjäävimmistä tapahtumista on kehittynyt valofestivaali Valgus kõnnib Kadriorus (Valo kävelee Kadriorgissa). 18.–20.9. järjestettävä tapahtuma levittäytyy … Lue lisää

15.9.2019 | Kulttuuri

Nykytaide nousukiidossa – Tallinnan taidekeskus Kai avataan ensi viikolla

Nykytaide nousukiidossa – Tallinnan taidekeskus Kai avataan ensi viikolla

Taidekeskus Kai valtaa vanhan sukellusvenetehtaan trendikkäässä Noblessnerissa.   Tänä vuonna Tallinna todellakin hemmottelee kuvataiteen ystäviä. Forografiskan avajaisista on tuskin toivuttu, … Lue lisää

10.9.2019 | Ostokset

Virolaisen ruokakulttuurin kulmakivet

Virolaisen ruokakulttuurin kulmakivet

Osta matkalta mukaan Viron parhaimpia herkkuja.   Virolaista ruokakulttuuria ovat muokanneet naapurit. Se näkyy muun muassa ruokasanastossa. Juhlapöytään nostetaan kringel … Lue lisää

10.9.2019 | Kulttuuri

Japanilaista arkkitehtuuria ja luontoelokuvien huippua – Pärnun seudun kulttuurisyksy on kirjava ja kiinnostava

Japanilaista arkkitehtuuria ja luontoelokuvien huippua – Pärnun seudun kulttuurisyksy on kirjava ja kiinnostava

Matsalun luontoelokuvafestivaali Jo 17. kertaa järjestettävä Matsalun luontoelokuvafestivaali kerää Lihulaan alan huippuosaajia myös Suomesta. Tällä kertaa mukana on lähes sata … Lue lisää

9.9.2019 | Historia

Avaruusgourmet’ta kosmonauteille – Põltsamaan ruokamuseo on pieni ruokahistorian aarre

Avaruusgourmet’ta kosmonauteille – Põltsamaan ruokamuseo on pieni ruokahistorian aarre

Pitäisiköhän Elon Muskin ottaa yhteyttä Keski-Viron Põltsamaalle? Kun suunnittelee avaruuslentojen yksityiskohtia, on hyvä kysyä vinkkejä kokeneemmilta. Vuosina 1967–1970 nimittäin Põltsamaan … Lue lisää

7.9.2019 | Kulttuuri

Katse kulttuurisyksyyn – Viron teatterien uusi kausi on alkanut

Katse kulttuurisyksyyn – Viron teatterien uusi kausi on alkanut

Teatterilavoilla nähdään Romeo ja Julia sekä Liisa Ihmemaassa.   Kulttuurielämysten ystävät voivat alkaa täyttää kalentereitaan nyt, kun Viron teattereiden uusi … Lue lisää

28.8.2019 | Kulttuuri

Tartto valittiin vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi – kovassa kisassa kakkoseksi jäi Narva

Verkkouutinen: Tartto valittiin vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi – kovassa kisassa kakkoseksi jäi Narva

Tänään selvisi, että vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupunki on Tartto. Kakkoseksi kovassa kisassa jäi Itä-Virossa sijaitseva Narva. Tartto sai kiitosta muun … Lue lisää

23.8.2019 | Kulttuuri

Kaksi miljoonaa ihmistä muodosti 30 vuotta sitten Baltian maiden läpi kulkevan ihmisketjun – Vabamun uusi näyttely on kunnianosoitus Baltian ketjulle

Verkkouutinen: Kaksi miljoonaa ihmistä muodosti 30 vuotta sitten Baltian maiden läpi kulkevan ihmisketjun – Vabamun uusi näyttely on kunnianosoitus Baltian ketjulle

Tänään on kulunut 30 vuotta siitä, kun kaksi miljoonaa virolaista, latvialaista ja liettualaista otti toisiaan kädestä kiinni ja muodosti 600 … Lue lisää