Tuoretta tietoa Virosta

7.7.2019 | Kulttuuri

Verkkouutinen: Laulujuhlien 150-vuotisjuhlissa laulaa kahdeksan kuoroa Suomesta – ensimmäisiltä laulujuhlilta sai 
alkunsa yhteisen kansallislaulun tarina


Laulujuhlien 150-vuotisjuhlissa laulaa kahdeksan kuoroa Suomesta – ensimmäisiltä laulujuhlilta sai 
alkunsa yhteisen kansallislaulun tarina
Laulujuhlia yritettiin saada Viron mallin mukaan myös Suomeen. Kuva Kansanvalistusseuran laulujuhlilta Turusta vuodelta 1905.

Viron laulujuhlilla on vanhat siteet myös Suomeen. Tärkein laulusilta edelsi ensimmäisiä laulujuhlia. Yhteisen kansallislaulun tarina alkoi juuri ensimmäisiltä laulujuhlilta.

Laulujuhlaa yritettiin saada myös Suomeen, mutta se ei ottanut tulta. Sen sijaan suomalaisia on aina osallistunut virolaisten juhliin, myös miehitysaikana. Tänä kesänä 150-vuotisjuhlissa laulukaaren alla laulaa neljä suomenvirolaista ja neljä suomalaista kuoroa. Lisäksi tanssijuhliin osallistuu norjalais-suomalainen tanssiryhmä.

Kansallisen heräämisen keskeiset henkilöt Suomesta ja Virosta olivat tekemissä keskenään. Tärkeä tapaaminen oli Tartossa 1867, kun suomalaisuusmiehet Julius Krohn ja Yrjö Koskinen vierailivat laulujuhlia valmistelevan Johan Voldemar Jannsenin ja hänen runotar-tyttärensä Lydian, kirjailijanimeltään Koidula, luona.

Jannsen esitteli ideaansa suomalaisille ja tiedusteli Suomesta laulujuhlille sopivia lauluja. Vuonna 1848 Helsingissä ensiesityksensä ruotsiksi saanut Maamme sopi tähän tarkoitukseen hyvin. Krohn opetti Lydia Koidulalle Maamme-laulun sävelmän ja suomalaiset sanat. Krohn oli juuri saanut valmiiksi työryhmän suomennosurakan J.L.Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Maamme on kirjan avausruno, ja suomalaiset laulavat sen edelleen yhtä kirjainta lukuun ottamatta samoin sanoin.

Vironkielisen tekstin Mu isamaa, mu õnn ja rõõm -lauluun riimitti laulujuhlien organisaattori Johann Voldemar Jannsen. Kansallislauluun oli vielä matkaa, mutta tie alkoi täältä. Laulusta tuli tärkeä molempien maiden kansallisessa heräämisessä.

 

Suomesta lähetetyt laulut antoivat innoituksen Aleksandr Kunileidille

Yrjö Koskinen lähetti matkan jälkeen Jannsenille Karl Collanin suomalaisten kansanlaulujen kokoelman. Collanin itsensä säveltämän Savolaisten laulun Koidula käänsi viroksi ja se esitettiin ensimmäisillä laulujuhlilla nimellä Mu meeles seisab alati. Lisäksi säveltäjä Aleksandr Kunileid löysi Collanin kokoelmasta innoituksen sävelmiin Sind surmani ja Mu isamaa on minu arm. Suomeksi laulut tunnetaan nimellä Kreivin sylissä istunut ja Paremp’ olla tyttönä.

Seuraaville laulujuhlille 1879 ehti Suomen salossa -laulu, viroksi Isamaa hiilgavala pinnala. Paciuksen säveltämä isänmaallinen mieskuorolaulu Suomen laulu päätyi myös toisille laulujuhlille nimellä Kuule, kuidas hääli helab.

Ensimmäisillä laulujuhlille osallistui Suomesta Johan Reinhold Aspelin ja Carl Gustaf Swan. He saivat majoituksen J.V. Jannsenin luona, ja huomasivat olevansa kunniavieraina maan kuuluisimmassa sivistysperheessä. Viikko oli merkityksellinen myös Lydia Koidulalle. Hän keskusteli paljon Aspelinin kanssa, rakensi kansojen tulevaisuutta ja unelmiensa Suomen siltaa. Jannsenin perheen vastavierailu Suomeen toteutui 1871. Kuuluisan sikermänsä Suomen silta (Soome sild) Koidula kirjoitti Suomen ja Viron kansojen yhteydestä vuonna 1881.

 

Laulujuhlia yritettiin tuoda myös Suomeen

Viron laulujuhlia seuranneet suomalaisuusmiehet olivat vaikuttuneita näkemästään. Raportit sytyttivät erityisesti kansanvalistaja Aksel August Granfeltin, joka sai aikaan ensimmäiset laulujuhlat Jyväskylässä 1881 Kansanvalistusseuran kesäkokouksen yhteyteen, ja uudelleen 1884. Laulujuhlille saapui myös kansallisia vaikuttajia ja toimittajia Virosta, kuten Jakob Hurt, Ado Grenzstein, Karl August Hermann ja Hugo Treffner.

Laulujuhlat eivät kuitenkaan lyöneet Suomessa läpi, vaikka suomalaisetkin ovat laulu- ja kuorokansaa. Suomen ja Viron kulttuurisuhteita tutkinut Sirje Olesk pitää yhtenä selityksenä sitä, että suomalaisuus ei ollut Suomessa niin alisteisessa asemassa kuin virolaisuus oli Virossa. Ensimmäiset laulujuhlathan järjestettiin sen kunniaksi, että oli kulunut 50 vuotta maaorjuuden lakkauttamisesta.

Suomalaiset ovat sen sijaan innokkaasti osallistuneet Viron laulujuhliin, myös miehitysaikana. Yksi tunnetuista vierailijoita oli Mauno Koivisto, joka osallistui 1967 nuorena valtiovarainministerinä nuorten laulu- ja tanssijuhlille, ja vuonna 1969 pääministerinä yleislaulujuhlille.

 

Teksti Hannele Valkeeniemi, kuva Kansanvalistusseura

18.7.2019 | Vapaa-aika

Alkuhärän äärellä – Rakvere on hyvä päiväretkikohde

Alkuhärän äärellä – Rakvere on hyvä päiväretkikohde

Länsi-Virumaan maakunnan pääkaupunki Rakvere on tasan sadan kilometrin päässä Tallinnasta. Narvaan johtavalta hyväkuntoiselta E20-valtatieltä käännytään Haljalan kohdalla etelään ja hetken … Lue lisää

17.7.2019 | Vapaa-aika

Tallinna jää taakse – Harjun maakunta on muutakin kuin pääkaupunki

Tallinna jää taakse – Harjun maakunta on muutakin kuin pääkaupunki

Tallinnasta länteen suuntautuva rantatie kulkee Tabasalun taajaman läpi. Se on Harkun kunnan kaupallinen keskus. Siitä kymmenkunta kilometriä eteenpäin on Suurupi, … Lue lisää

16.7.2019 | Luonto

Venäjä tuo positiivista jännitystä

Venäjä tuo positiivista jännitystä

Narvan taiteilijaresidenssiä vetävä Ann Mirjam Vaikla viihtyy hyvin rajakaupungissa.   Narvan taiteilijaresidenssiä johtava Ann Mirjam Vaikla muutti Narvaan vuoden 2017 … Lue lisää

14.7.2019 | Vapaa-aika

Pysäytä aika Hiidenmaalla

Pysäytä aika Hiidenmaalla

Reilun tunnin lauttamatkan aikana manner-Viron Rohukülasta Hiidenmaan Heltermaan satamaan ehtii asettaa ajatuksensa loma-asentoon. Hiidenmaalla ei kannatakaan hosua, vaan nauttia mieleenjäävistä … Lue lisää

13.7.2019 | Vapaa-aika

Etno soi Viron suvessa – hyvän musiikin ystävän kannattaa suunnata heinäkuussa Viljandiin ja Hiidenmaalle

Etno soi Viron suvessa – hyvän musiikin ystävän kannattaa suunnata heinäkuussa Viljandiin ja Hiidenmaalle

Hyvän musiikin ja tanssin ystävien kannattaa heinäkuussa ottaa suunta kohti Viljandia tai Hiidenmaata.   Kansanmusiikki on Virossa valtavirtaa: se soi … Lue lisää

10.7.2019 | Vapaa-aika

Pikkukaupunkien rauhaa Keski-Virossa

Pikkukaupunkien rauhaa Keski-Virossa

Piret Hansman on syntyperäinen paidelainen.   Paiden kaupunkia Järvamaan maakunnassa Keski-Virossa sanotaan Viron sydämeksi. Siitä kertoo myös kyltti kaupungin rajalla, … Lue lisää

8.7.2019 | Ostokset

Sipulitie itkettää vain ilosta

Sipulitie itkettää vain ilosta

Peipsijärven rannoilta kuoriutuu kolme kulttuuria ja kaksi kieltä.   Viron Peipsijärven länsilaidalla olevaa aluetta kutsutaan Sipulitieksi (Sibulatee), joka pitää sisällään … Lue lisää

7.7.2019 | Vapaa-aika

Tartto lumosi suomalaisopiskelijan

Tartto lumosi suomalaisopiskelijan

Elma Reinikka opiskelee Tartossa.   Tarton ikonisen suutelevien ylioppilaiden patsaan suihkulähde solisee niin keväisesti kuin vain voi, kun istumme opiskelija … Lue lisää