Tuoretta tietoa Virosta

7.1.2018 | Kulttuuri

Lahjoja satavuotiaalle Virolle

Lahjoja satavuotiaalle VirolleVõrun lastenfestivaalilla aloitettiin Viron 100-vuotisjuhlinta jo viime vuonna.

Juhlavuosi on paljon muuta kuin pari paraatia.

 

Viron itsenäisyyden juhlavuotena kansalaiset, järjestöt ja kunnat antavat isänmaalleen lahjoja. Ja Viro antaa vastaan.

“Kyseessähän on syntymäpäivä, meidän kaikkien juhla, johon kaikki ovat kutsuttuja. Kun annamme Virolle lahjoja, annamme niitä samalla itsellemme”, selittää EV100-toimikunnan ohjelmapäällikkö Maarja-Liisa Soe.

EV on lyhenne sanoista Eesti Vabariik, Viron tasavalta. Juhlavuoden 12-henkinen toimikunta koordinoi, organisoi ja jalostaa hankkeita valtioneuvoston alaisuudessa.

“Satavuotisjuhla ei ole vain pari paraatia helmikuussa, vaan käsin kosketeltava tapahtumien sikermä, joka saa ihmisten silmät loistamaan.”

Juhlavuoden ev100.ee-sivustolta näkee, että kansalaiset ovat tarttuneet kiinni ruohonjuuritasolle heitettyyn haasteeseen. Avokätiset yhdistykset, yritykset ja yksityishenkilöt lahjoittavat kaikkea mahdollista teepusseista vastasyntyneiden teho-osastoon, murreaapisista tienvierille kylvettäviin kukkiin.

 

Kuka tahansa voi lahjoittaa

Lahjoja on annettu jo yli 650 ja lisää tulee. Lahjan voi antaa kuka tahansa kirjautumalla EV100-sivustolle. Tai heittää pelkän idean ja toivoa erilaisten rahoittajatahojen liittyvän mukaan.

Ei ihme, että Maarja-Liisa Soe on innoissaan siitä, miten erilaiset hankkeet ovat lähteneet käyntiin. Eniten häntä ilahduttavat projektit, jotka kohdistuvat lapsiin ja nuoriin, koko ohjelman keskeiseen kohderyhmään.

“Tulin juuri projektitapaamisesta, jonka tuloksena nuorille avataan Narva-Jõesuuhun purjehduskoulu”, Soe hymyilee leveästi.

Samanlainen iloa tuottava aloite on ollut hankkia lapsille omia soittimia. Tavoitteena on ollut miljoona euron soitinrahasto. Rahaa kerätään muun muassa Hooandja-yhteisrahoitusfoorumin kautta. Tavoite on ylittynyt jo yli 200 000 eurolla.

Tarttolainen kauneussalonki Võlumaa lahjoitti Virolle 100 lettikampausta. Letit ikuisti valokuvaaja Marika Liik.

Huippuhetket helmikuussa ja elokuussa

Käytännössä monet vuosittain toistuvat festivaalit, urheilukilpailut ja muut tapahtumat ovat ottaneet Viro 100 -viitan harteilleen. Esimerkiksi urheilussa kaikki MM-kilpailut ovat EV100-tapahtumia. Lisäksi monet instituutiot, kuten Viron poliisi, juhlivat omia satavuotissynttäreitään samana vuonna. Ja juhlinta itse asiassa alkoi jo viime keväänä.

“Virossa itsenäisyyttä juhlitaan lähes kolme vuotta. Juhlavuoden vietto alkoi 2. huhtikuuta 2017, jolloin Liivinmaa liitettiin Viron kuvernementtiin ja maa sai nykyiset rajansa ja päättyy 2. helmikuuta 2020 Tarton rauhan satavuotisjuhliin”, kertoo Maarja-Liisa Soe.

Viralliset juhlallisuudet presidentin vastaanottoineen, lipunnostoineen ja paraateineen kulminoituvat tämän vuoden itsenäisyyspäivään 24. helmikuuta.

Viro palautti itsenäisyytensä 20.8.1991, joten vuoden toinen iso tapahtumasuma on 18.–25.8. Meininki on Soen mukaan kansanomaisempaa ja sääkin varmaan suopeampi.

Ohjelmassa on muun muassa suuri yhteislaulutilaisuus Laululavalla (kuinkas muutenkaan) ja konserttisarjoja eri puolilla Viroa. Fillarit valtaavat öiset kaupunkien kadut ja kylien raitit Tour de’ÖÖ -tapahtumassa. Viro 100 -retkeilyvuosi huipentuu yhteisvaelluksiin retkipoluilla, joita Viron metsähallitus on perustanut ja kunnostanut lahjana Virolle.

 

Siivotaan maailma

“Viron suurin lahja maailmalle on maailman ympäristötalkoopäivä World Cleanup Day, joka alkaa 15.9. Japanista ja päättyy Havaijilla”, kertoo Maarja-Liisa Soe.

Viron juhlavuoteen sisältyy tuhansia tapahtumia, ja ensi-illoissa on uusia sävellyksiä, elokuvia ja teatteriesityksiä. Lue lisää huippuhetkistä verkkolehdestä. 

Teksti Arja Korhonen, kuvat Eesti Vabariik 100 -organisaatio

Eesti100-logosta voi tehdä oman versionsa sivulla www.ev100.ee/minulogo.

18.7.2019 | Vapaa-aika

Alkuhärän äärellä – Rakvere on hyvä päiväretkikohde

Alkuhärän äärellä – Rakvere on hyvä päiväretkikohde

Länsi-Virumaan maakunnan pääkaupunki Rakvere on tasan sadan kilometrin päässä Tallinnasta. Narvaan johtavalta hyväkuntoiselta E20-valtatieltä käännytään Haljalan kohdalla etelään ja hetken … Lue lisää

17.7.2019 | Vapaa-aika

Tallinna jää taakse – Harjun maakunta on muutakin kuin pääkaupunki

Tallinna jää taakse – Harjun maakunta on muutakin kuin pääkaupunki

Tallinnasta länteen suuntautuva rantatie kulkee Tabasalun taajaman läpi. Se on Harkun kunnan kaupallinen keskus. Siitä kymmenkunta kilometriä eteenpäin on Suurupi, … Lue lisää

16.7.2019 | Luonto

Venäjä tuo positiivista jännitystä

Venäjä tuo positiivista jännitystä

Narvan taiteilijaresidenssiä vetävä Ann Mirjam Vaikla viihtyy hyvin rajakaupungissa.   Narvan taiteilijaresidenssiä johtava Ann Mirjam Vaikla muutti Narvaan vuoden 2017 … Lue lisää

14.7.2019 | Vapaa-aika

Pysäytä aika Hiidenmaalla

Pysäytä aika Hiidenmaalla

Reilun tunnin lauttamatkan aikana manner-Viron Rohukülasta Hiidenmaan Heltermaan satamaan ehtii asettaa ajatuksensa loma-asentoon. Hiidenmaalla ei kannatakaan hosua, vaan nauttia mieleenjäävistä … Lue lisää

13.7.2019 | Vapaa-aika

Etno soi Viron suvessa – hyvän musiikin ystävän kannattaa suunnata heinäkuussa Viljandiin ja Hiidenmaalle

Etno soi Viron suvessa – hyvän musiikin ystävän kannattaa suunnata heinäkuussa Viljandiin ja Hiidenmaalle

Hyvän musiikin ja tanssin ystävien kannattaa heinäkuussa ottaa suunta kohti Viljandia tai Hiidenmaata.   Kansanmusiikki on Virossa valtavirtaa: se soi … Lue lisää

10.7.2019 | Vapaa-aika

Pikkukaupunkien rauhaa Keski-Virossa

Pikkukaupunkien rauhaa Keski-Virossa

Piret Hansman on syntyperäinen paidelainen.   Paiden kaupunkia Järvamaan maakunnassa Keski-Virossa sanotaan Viron sydämeksi. Siitä kertoo myös kyltti kaupungin rajalla, … Lue lisää

8.7.2019 | Ostokset

Sipulitie itkettää vain ilosta

Sipulitie itkettää vain ilosta

Peipsijärven rannoilta kuoriutuu kolme kulttuuria ja kaksi kieltä.   Viron Peipsijärven länsilaidalla olevaa aluetta kutsutaan Sipulitieksi (Sibulatee), joka pitää sisällään … Lue lisää

7.7.2019 | Kulttuuri

Laulujuhlien 150-vuotisjuhlissa laulaa kahdeksan kuoroa Suomesta – ensimmäisiltä laulujuhlilta sai 
alkunsa yhteisen kansallislaulun tarina


Verkkouutinen: Laulujuhlien 150-vuotisjuhlissa laulaa kahdeksan kuoroa Suomesta – ensimmäisiltä laulujuhlilta sai 
alkunsa yhteisen kansallislaulun tarina


Viron laulujuhlilla on vanhat siteet myös Suomeen. Tärkein laulusilta edelsi ensimmäisiä laulujuhlia. Yhteisen kansallislaulun tarina alkoi juuri ensimmäisiltä laulujuhlilta. Laulujuhlaa … Lue lisää