Tuoretta tietoa Virosta

25.11.2019 | Luonto

Korpikuusien syvä etelä – metsäveljiä, kukkuloita ja Urkin hiihtoreissu

Korpikuusien syvä etelä – metsäveljiä, kukkuloita ja Urkin hiihtoreissuKarulan kansallispuistossa sankat metsät vuorottelevat niittyjen ja peltojen kanssa. Sinne tänne on ripoteltu vanhoja maalaistaloja, joiden pihapiirissä on usein pikkuinen savusauna.

Valgan maakunta huokuu metsäveljien korpikuusikoita ja jyrkkiä kukkuloita, joilla presidentti Kekkosenkin porkat saivat kyytiä.

 

Valgamaan luontoa voisi kuvailla kahdella sanalla: metsäinen ja kumpuileva. Suuret vesistöt sen sijaan loistavat poissaolollaan, vaikka kauniita jokia ja pieniä järviä löytyykin.

Latvian rajan pinnassa sijaitsevassa maakunnassa on kaksi suurempaa suojelualuetta: Karulan kansallispuisto ja Otepään luonnonpuisto.

 

Valgamaan ja Võrumaan rajalla levittäytyvä Karulan kansallispuisto poikkeaa kaikista muista virolaisista kansallispuistoista. Paitsi että se on maan pienin kansallispuisto, on se myös mäkisin.

Karulaa voisikin kuvailla kumpuilevaksi korpimaaksi. Nimi Karula ei muuten viittaa karhuihin, vaan vaikeakulkuiseen maastoon. Etelä-Virossa karhua kutsutaan otsoksi (ott).

Korpikuusikot ja mäkiset maastot olivat oivallisia piilopaikkoja metsäveljille, jotka piilottelivat Karulan seudun metsissä neuvostoaikoina. Karulan Perajärvellä on yhä olemassa bunkkeri, jossa tunnettu metsäveli Alfred Käärmann piilotteli talvella 1950–1951. Bunkkeri kunnostettiin pari vuotta sitten talkoovoimin.

 

Lintuperspektiivistä katsottuna Karulan kukkulat näyttävät siltä kuin peltojen keskelle olisi ripoteltu sinne tänne pyöreitä metsänyppylöitä. Kaikan seudulla kukkuloita on yli 20 neliökilometrillä. Karulan kumpareista korkein on Tornimägi (137 m), jonka näkötornista aukeaa upea maisema lähiseudun metsien ylle.

Kansallispuiston luontokeskus sijaitsee Ähijärven rannalla, jonne loppuu myös Suomenlahden rannikolta alkava koko Viron halki kulkeva RMK:n 820 kilometrin pituinen vaellusreitti.

Savusaunakulttuuri on Karulan seudulla yhä hengissä. Lauantaina mennään saunaan eli Võrun murteella sanna.

Karulassa asuu myös julkkiksia, nimittäin Viron suosituimman pesäkameran asukkaat, mustahaikarat Kati ja Karl II. Pariskunnan touhuja seurattiin netin välityksellä viime kesänä silmä tarkkana eri puolilla maailmaa. Pitkälle muuttomatkalle kohti Afrikkaa lähti pesästä kaksi poikasta, jotka saivat pesäkameran seuraajilta nimikseen Aru ja Oru. 

 

Otepään seutu on yksi Etelä-Viron kauneimmista. Mäkien, järvien ja peltojen kirjavoima kulttuurimaisema hivelee silmää. Ainutlaatuista luontokokonaisuutta suojelemaan perustettu Otepään luonnonpuisto käsittää peräti 232 neliökilometrin alueen Otepään kaupungin ympärillä.

Seudun tunnetuin luontonähtävyys on Pühajärvi, joka ainakin epävirallisesti on Viron kaunein lajissaan. Suomalaisesta järvimaisemasta se poikkeaa rehevien rantalehtojensa ansiosta. Leppien ja vaahteroiden lisäksi vehmaissa metsissä kasvaa tammia, jalavia ja saarnia. Järveä kiertää 13 kilometrin pituinen luontopolku.

Jalopuista jaloin seistä jököttää Pühajärven kylpylän läheisellä pellolla. Noin 400-vuotias puuvanhus kantaa nimeä Sotatammi, se lienee nähnytkin monet taistelut ja tappelut. Ympärysmittaa jätillä on seitsemisen metriä.

 

Viron talvipääkaupunki Otepää on reippailijan paratiisi. Alueella kulkee ristiin rastiin liikuntareittejä. Hien saa pintaan vaikkapa Tehvandin jyrkissä ylämäissä.

Näissä maisemissa Urho Kaleva Kekkonenkin hiihti Viron-vierailullaan vuonna 1964. Urkki oli sen verran kova sivakoija, että KGB:n miehetkin jäivät kauas taakse. Historiallisesta vierailusta muistuttaa Käärikulle perustettu 15 kilometriä pitkä Kekkosen nimikkoreitti. Käärikujärven rannalla seisoo myös Kekkoselle omistettu sauna.

Hiihto on muutenkin olennainen osa Otepäätä. Kaupungissa järjestetään kansainvälisen tason kilpailuita, kuten Tarton hiihtomaraton helmikuussa.   

 

Valgan maakunnan muista luontokohteista maininnan ansaitsevat myös Helmen luolat. 32 kilometrin päässä Valgasta sijaitseva kohde on helppo paikka esimerkiksi Pärnun suunnasta tuleville.

Viron komeinta luolaa on kutsuttu helvetiksi (viroksi: põrgu). Tarinan mukaan luolaston kautta pääsi aikoinaan 50 kilometrin päässä sijaitsevaan Viljandiin.

Kahden maan rajalla mutkitteleva Koivajoki ja siihen laskeva Mustjoki tarjoavat elinympäristön monelle harvinaiselle lajille. Jokien vehmailta rannoilta löytävät kuvuntäytettä niin mustahaikara kuin pikkukiljukotkakin. Rantaniityillä kasvaa harvinaisia kämmeköitä ja komea Koivan tammi.

Seudun harvinaisin siivekäs sininärhi oli vielä kymmenen vuotta sitten melko tavallinen näky alueen pelloilla. Nyt säihkylintuihin kuuluva turkoosinsininen siivekäs on kadonnut myös Viron viimeisiltä pesimäpaikoiltaan. Lähimmät sininärhen pesimäalueet ovat Latviassa.

Koiva-Mustjõen suojelualueella on useita erimittaisia kävely- ja pyöräilyreittejä. Aivan Viron ja Latvian rajalla kulkee 60 kilometrin pituinen yhteinen perinnekulttuuripolku, jossa voi tutustua luonnon lisäksi muun muassa Tahevan kartanoon ja tuulimyllyyn. 

 

Valgamaan luonto

Latvian rajalla sijaitseva maakunta on luonnoltaan metsäinen ja mäkinen.

Karula on Viron pienin ja mäkisin kansallispuisto (123 km2). Suurin osa alueesta on metsää, pikkujärviä kymmenittäin.

Otepään luonnonpuiston (232 km2) tehtävänä on ainutlaatuisen ylänkömaiseman suojeleminen. Alueen tunnetuin nähtävyys on Pühajärvi.

Valgamaan metsissä viihtyvät muun muassa pikkukiljukotkat, mustahaikarat ja suurpedoista karhut. 

Valgamaan korkein mäki on Kuutsemägi (217 m). Eniten mäkiä on Karulan seudulla.

Muista myös nämä: Sangasten linna puistoineen ja Pajun muistomerkki. 

Tallinna–Valga n. 240 km Tartto–Valga n. 90 km.

Lisää tietoa: www.loodusegakoos.ee

 

Teksti ja kuva Mikko Virta, kartta Eve Jaansoo

7.12.2019 | Luonto

Karpalosuo kutsuu patikoimaan – Pärnun lähellä sijaitseva Nigula on upea retkikohde

Karpalosuo kutsuu patikoimaan – Pärnun lähellä sijaitseva Nigula on upea retkikohde

Alkutalven patikkaretki Nigulan suolle tarjosi rauhaa ja yllättäviä värielämyksiä.   Viitatianen! Tuttu, terhakas pi-tsä-ääni kuuluu koivunoksalta Nigulan luontopolun parkkipaikalla. Eläväinen … Lue lisää

23.11.2019 | Luonto

Kapua Viron suurimman putouksen äärelle

Kapua Viron suurimman putouksen äärelle

Itä-Virumaan komeinta luonnonnähtävyyttä, Valasten putousta voi monen vuoden tauon jälkeen taas ihailla näköalatasanteelta. Jyrkänteen reunalta alas merenrannalle kulkeva uusi portaikko … Lue lisää

6.11.2019 | Mainos | Vapaa-aika

Valgamaa kutsuu talvilomalle Etelä-Viroon

Mainos Valgamaa kutsuu talvilomalle Etelä-Viroon

Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian kumpuilevien maastonmuotojen välissä lymyävä Valgamaa on monessakin mielessä mielenkiintoinen ja omalaatuinen maakunta. Valgamaan 2046,49 neliökilometrin pinta-alaan mahtuu hyvin … Lue lisää

5.10.2019 | Luonto

Hyväntekeväisyystempaus virolaisella luomutilalla – mukana yli sata suomalaista

Verkkouutinen: Hyväntekeväisyystempaus virolaisella luomutilalla – mukana yli sata suomalaista

Virolaisella Saidafarmilla järjestettiin syyskuun lopussa talkoot, joihin osallistui 130 vapaaehtoista Suomesta. Suomalaisen Greenstep OY:n työntekijät valmistivat talkoissa kylttejä, jotka sijoitetaan … Lue lisää

1.10.2019 | Luonto

Pieni Viro voisi tehdä suuria ilmastotekoja – katso myös asiantuntijan vinkit ympäristöystävälliseen Viron-matkaan

Pieni Viro voisi tehdä suuria ilmastotekoja – katso myös asiantuntijan vinkit ympäristöystävälliseen Viron-matkaan

Viro voisi olla vihreän teknologian edelläkävijä, uskoo ilmastoasiantuntija Piret Väinsalu. Hän myös vinkkaa, miten yksittäinen Viron-matkailija voi huomioida ympäristön matkoillaan. … Lue lisää

19.9.2019 | Luonto

Matsalun luontoelokuvafestivaali alkoi – ohjelmistossa myös suomalaisen Petteri Saarion uusi Vedenneito-elokuva

Verkkouutinen: Matsalun luontoelokuvafestivaali alkoi – ohjelmistossa myös suomalaisen Petteri Saarion uusi Vedenneito-elokuva

Matsalun luontoelokuvafestivaali käynnistyi keskiviikkona jo 17. kerran. Lihulan kulttuurikeskuksessa voi 17.–22. syyskuuta katsella uusia luontoelokuvia niin Virosta kuin muualta maailmastakin. … Lue lisää

13.9.2019 | Luonto

Suuri hännänheilautus koiramaailmalle – eestinajokoira pääsi FCI:n viralliseen rotuluetteloon

Verkkouutinen: Suuri hännänheilautus koiramaailmalle – eestinajokoira pääsi FCI:n viralliseen rotuluetteloon

Kansainvälinen koiranjalostusliitto FCI on syyskuun alussa ottanut liiton rotuluetteloon ainoan virolaisen koirarodun, eestinajokoiran (eesti hagijas). FCI on jakanut koirarodut kymmeneen … Lue lisää

8.9.2019 | Luonto

Jalkapatikalla Tallinnasta Liettuaan – uusi rannikon vaellusreitti tarjoaa 1 200 kilometriä patikoitavaa Viron ja Latvian rannoilla

Jalkapatikalla Tallinnasta Liettuaan – uusi rannikon vaellusreitti tarjoaa 1 200 kilometriä patikoitavaa Viron ja Latvian rannoilla

Syyskuussa avataan Viron ja Latvian rantoja pitkin kulkeva 1 200 kilometriä pitkä vaellusreitti, joka tarjoaa 60 erilaista päiväetappia. Pärnunlahden rannalla … Lue lisää