Kolmen alan mestari
Kolmen alan mestari
Leonhard Lapin syntyi 1947 Räpinassa, pienessä etelävirolaisessa kaupungissa. ”Se oli hieno paikka kasvavalle pojalle. Luonto oli lähellä ja harrastimme kaveriporukassa kalastusta ja muuta ulkoilua. Ehkä parasta kuitenkin oli, että neuvostomiehittäjät lähettivät Tarton yliopiston kirjastosta heille sopimattomat kirjat tuhottavaksi paikalliseen paperitehtaaseen. Työntekijät pelastivat kirjoja varastoon, josta minäkin saatoin niitä hakea luettavaksi. Sieltä löytyi sellaisia filosofia- ja taidekirjoja, joita ei muuten neuvostoaikaan olisi mistään saanut.”
Lapsuuden kodista Lapinille jäi eväiksi varhaisen kirjasivistyksen lisäksi useamman kielen taito. ”Ensimmäinen kieleni oli võrun kieli ja lisäksi opin kotona jo ennen kouluikää saksaa ja venäjää. Viro oli minulle vasta neljäs kieli.” Suomen kielen Lapin opetteli monen muun virolaisen tapaan televisiosta muutettuaan Tallinnaan. ”Ja kun Georg Ots -laiva aloitti liikennöinnin, toivat suomalaiset ystäväni minulle kirjoja ja opin lukemaan suomea sujuvasti.”
Neuvostoliitossa veroprosentti 80
Tallinnaan Lapin muutti 1960- luvun puolivälin tienoilla opiskelemaan arkkitehtuuria. ”Olin jo pienestä pitäen haaveillut taiteilijan ammatista, mutta hain vanhemman veljeni neuvosta arkkitehtilinjalle. Veli nimittäin kertoi, että hän tuntee monia taiteilijoita, jotka yleensä ovat lainaamassa häneltä rahaa. Arkkitehtina toimeentulo olisi paljon varmempaa. Ohje oli hyvä, sillä myöhemmin pystyin rahoittamaan arkkitehtitöistä tienaamillani rahoilla oman taiteen tekemistä.”
Neuvostoliitossa Lapin teki töitä pitkään freelancerina, mikä oli erittäin harvinaista eikä kovin kannattavaa. ”Jouduin maksamaan kaikista töistä 80 prosenttia veroa. Onneksi yksityisille suunnittelutöitä saattoi tehdä osittain niin, ettei kaikkia tuloja tarvinnut ilmoittaa.” Vielä kovempaa oli ”verotus”, kun Neuvostoliitto ryhtyi myymään taidetta ulkomaille 1980-luvulla. ”Neuvostoavantgarde oli USA:ssa suosiossa ja minunkin töistäni saatettiin maksaa 800 dollaria. Minulle kauppahinnasta tilitettiin 10 dollaria.”
Opetustöitä Suomessa
Suomeen Lapinia houkuteltiin opettamaan jo 80-luvulla, mutta silloin eivät viranomaiset hänelle lupaa myöntäneet. Lapin pääsi matkustamaan ensimmäisen kerran Suomeen 1989 ja 90-luvulla hän luennoi monissa opinahjoissa, muun muassa vierailevana professorina Teknillisessä korkeakoulussa ja Taideakatemiassa. ”Se oli taloudellisesti erittäin kannattavaa, etenkin kun Virossa olisi niihin aikoihin ollut vähän töitä. Suomalaisella tuntipalkalla saattoi noihin aikoihin maksaa kuukauden vuokran. Myös oman kehittymisen kannalta pidän ajanjaksoa tärkeänä. Opetustyön ohessa oli aikaa lukea, katsoa elokuvia ja käydä syvällisiä keskusteluja ystävien kanssa.”
Matka Suomeen oli Lapinin ensimmäinen matka Neuvostoliiton ulkopuolelle. Silloin Lapinin tiedetään sanoneen olevansa liian nuori kuolemaan, mutta liian vanha matkustamaan ensimmäistä kertaa ulkomaille. Miksi näin? ”Ajattelen edelleen niin, että nuorempana ihminen on vastaanottavaisempi ulkoisille vaikutteille. Haaveilin itse matkasta Roomaan 1970-luvun alussa, mutta pääsin sinne vasta 2001. Silloin mietin, että jos olisin saanut matkustaa 30 vuotta aikaisemmin, olisin aivan erilainen arkkitehti. Mutta elämä ratkaisee asiat tavallaan.”
Tuottelias moniosaaja
Lapin on koulutukseltaan arkkitehti. Viron rakennustaiteen museossa järjestetyssä 60-vuotisjuhlanäyttelyssä oli listattu 180 Lapinin arkkitehtuurista työtä. Taidepiireissä hänet tunnetaan kuitenkin paremmin monipuolisena maalarina ja rohkeana uusien tyylien sekä tekniikoiden kokeilijana. Edelleen tuottelias taiteilija on tehnyt tuhansia teoksia öljyvärimaalauksista performansseihin. Lisäksi hän on julkaissut parikymmentä kirjaa, pääasiassa filosofisia esseitä, mutta aikoo myös romaanikirjailijaksi. ”Olen asunut Tallinnassa 20:ssä osoitteessa, päivän jopa Lasnamäellä, ja elänyt kolmessa liitossa. Teen parhaillaan omien kokemusteni pohjalta fiktiivistä romaania.”
Filosofina Lapin kuvailee itseään orientalistiksi, joka pyrkii yhdistämään läntistä ajattelua kaukoidän viisauksiin. ”Lännessä rahasta on tullut jumala”, kuvaa hän länsimaista yhteiskuntaa ja neuvoo kuluttamaan vähemmän ja hankkimaan vain todella tarpeellista tavaraa. Taiteen tilaa Lapin on pohtinut ja tiivistää ajatuksensa: ”Tarvitaan enemmän taidetta, vähemmän taideteoksia.”
Parhaimmillaan juuri nyt
Lapin täyttää tänä vuonna 65 vuotta ja luvassa on Washingtonista alkava juhlanäyttelyjen sarja. Iästä huolimatta Lapin aikoo jatkaa työntekoa. Työintoa lisää eläkkeen pienuus. ”350 euroa jää käteen kuussa.
Onneksi saan töitäni silloin tällöin myydyksi ja myös Kulttuurirahaston tuki on auttanut tulemaan toimeen. Taiteilijoita täytyykin tukea ja mielestäni se on Viron kaltaisessa pienessä maassa yhteiskunnan tehtävä. Taide ja suunnittelu kansainvälistyvät, mutta vastapainoksi kansalliset vaikutteet ovat onneksi saaneet uutta nostetta. Ilman tukea taiteilijat eivät kuitenkaan pärjää.”
Maailmalla Lapinin töistä arvostetuimpia ovat neuvostaikaiset avantgardistiset taulut. ”Taide ilmensi silloin protestia systeemiä vastaan. Vaikutteita imettiin länsimaisesta nuorisokulttuurista niin paljon kuin mahdollista.” Vaikka Lapinin vanha tuotanto on arvossaan, uskoo hän olevansa juuri nyt taiteilijana parhaassa vedossaan. ”Tuntuu, että pystyn yhdistämään elämänkokemuksen ja vuosien varrella opitun tekniikan.”
Vapaudenkello
Lapinin näkyvin teos Tallinnassa on Vapaudenaukiolla oleva Vapaudenkello-teos. 12 metriä korkea, kahden pylvään monumentti on vuodelta 2000 ja pystytetty Viron itsenäisyyden kunniaksi. ”Kalkkikivinen torni kuvaa ensimmäistä tasavaltaa ja teräksinen kello-osa uudelleenitsenäistymisen jälkeistä aikaa.” Mustalla marmorialustalla seisova kokonaisuus sisältää paljon symboliikkaa. Valaistuna ja joskus sopivassa päivänvalossakin teos hohtaa Viron lipun värejä.
Turisteille Lapin suosittelee kolmea kohdetta, joissa kaikissa on myös hänen töitään. ”Taidemuseo Kumussa on aina kiinnostavia näyttelyjä, Taidehallin galleriassa näkee virolaista nykytuotantoa ja Rakennustaiteen museossa on perusnäyttelyn lisäksi hyviä pienempiä näyttelyjä.”
Leonhard Lapin
* Syntynyt 1947 Räpinassa.
* Opinnot: Viron taideinstituutti, arkkitehtilinja 1965–71.
* Viron taidekorkeakoulun sommitteluopin professori.
* Ehituskunst (Rakennustaide) -lehden päätoimittaja.
* Opetustöitä Suomessa muun muassa Teknillisessä korkeakoulussa ja Taideakatemiassa.
* Kirjoittanut 20 kirjaa sekä lukuisia artikkeleja muihin julkaisuihin. Suomeksi ilmestynyt Pimeydestä valoon – Viron taiteen avantgarde neuvostomiehityksen aikana (1996).
* Monipuolinen kuvataiteilija, tunnettu muun muassa neuvostoaikaisista avantgardistista töistään.
* Suunnitellut yhteensä 180 rakennusta moniin maihin.
TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV
Lue lisää samasta aiheesta
