Tuoretta tietoa Virosta

10.1.2013 | Historia

Kolme erilaista kaupunkia

Kolme erilaista kaupunkia

historia sarasmo tarinoi

Tuskin on sattumaa, että suomen kielen sana linna merkitsee viron kielessä kaupunkia. Se linna, minkä virolaisten maille matkustaneet suomalaiset näkivät, oli muurien ympäröimä ja vallihaudalla varustettu kaupunki torneineen. On helppo kuvitella, että uusi sana omaksuttiin ja sitä käytettiin lähinnä vastaavaan rakennelmaan eli linnaan suomen kielen merkityksessä. Muurien ympäröimiä kaupunkeja oli keskiajan Suomessa vain yksi, Viipuri, muita kaupunkeja suojasivat keskiaikaisen Suomen loputtomat metsät. Lahden eteläpuolella olivat asiat toisin. Kaupunkeja tarvitsivat ennen muuta valloittajat: saksalaiset ja tanskalaiset. Kaikki valloittajat eivät olleet ritareita, eivätkä edes sotilaita. Ritariarmeijan perässä kulkivat kauppiaat ja käsityöläiset, palvelijat ja kirkonmiehet. Maa jaettiin läänityksiin, kirkkoja ja luostareita perustettiin, tavaraa tuotiin ja vietiin Itämeren eteläpäähän. Kaupankäynti tarvitsi keskuksensa, ja käsityöläiset paikan, jossa harjoittaa ammattiaan. Alettiin perustaa kaupunkeja.

Tanskalaisten kaupunki eli Tallinna

Jotain oli kuitenkin olemassa jo ennen ristiretkiä. Nimittäin Tallinna, joka valloitettiin 1219.

Suomenlahden etelärannikon ainoa kunnollinen satama oli Häränpää-joen suistossa, eli nykyisen Tallinnanlahden rannalla. Sinne oli syntynyt jo Muinais- Viron aikana kauppapaikka ja linnoitus mereen pistävälle niemelle, joka kantaa nykyään nimeä Toompea. Rantaviiva kulki muutamia satoja metrejä Toompean juuresta merelle päin, rantasomerikolla oli kuitenkin asutusta. Muinaiskaupunki tai paremminkin kauppala oli suunnilleen nykyisen Raatihuoneentorin kohdalla.

Toompean mäellä oli linnoitus, joka oli muinaisvirolaisten tärkeimpiä linnoituksia. Tanskan kuningas Valdemar II teki ristiretken pakanallisten virolaisten maille ja valloitti Toompean linnoituksen. Yhdessä taistelun vaiheessa tanskalaiset olivat lähellä saavuttaa monesti niin siunatun marttyyrin aseman, mutta silloin tapahtui ihme. Jumala lähetti taivaasta tanskalaisille ristilipun, jota seuraamalla tanskalaiset voittivat taistelun. Lippu on nimeltään Danneborg eli Tanskan linna ja se on kuviona Tallinnan kaupungin vaakunassa.

Valloituksen jälkeen Tallinna koki suuren muodonmuutoksen. Tanskalaisilta Tallinnan alue siirtyi Kalpaveljien ritarikunnalle ja he rakensivat Toompealle ensimmäisen kivilinnan ja tuomiokirkon. Siitä sai kukkula nimensä. Dom on saksaksi tuomiokirkko ja viron sanan pea yksi merkitys on mäki.

Kauppapaikasta tehtiin kaupunki saksalaisella tehokkuudella. Gotlannista houkuteltiin 200 kauppiasta vuonna 1230 ja ensimmäinen Tallinna perustettiin Vana Turg aukion (Olde Hansan edessä oleva tori) ja Nigulisten kirkon väliselle alalle. Kaupunkioikeudet Tallinna eli Revall sai 1248 ja siitä tuli Hansaliiton jäsen.

Keskiajan loppupuolella Tallinna oli Itämeren alueen tärkeitä kauppakaupunkeja. Kaupungissa oli noin 4 500 asukasta ja se oli vauras: kaikki talot olivat kivestä ja kaupunkia ympäröi vahva muuri. Muuri on niin vahva, että Tallinna kesti parikin piiritystä 25-vuotisen Liivinmaan sodan aikana 1500-luvulla.

Tallinnan vaurauden lähde oli kaupanteko: Novgorodin kanssa käyty Venäjän kauppa kulki pääosin Tallinnan kautta. Samaan aikaan Liivinmaa oli niitä harvoja paikkoja keskiajan Euroopassa, jossa oli viljan ylituotantoa. Tallinna oli yksin tärkeimmistä viljanmyyjistä ja kauppa toi kaupungille vaurautta.

Valkean neidon Haapsalu

Haapsalu perustettiin tarpeeseen. Liettualaiset olivat käyneet ryöstämässä ja polttamassa Saarenmaan ja Länsirannikon hiippakunnan piispanlinnan sekä sitä ympäröivän Vanhan Pärnun kaupungin. Hermann I oli päättäväinen piispa ja katsoi parhaaksi siirtää piispanistuimensa kauHaapsaluun. Piispan linnan ympärille kasvoi kauppapaikka, joka sai kaupunkioikeudet 1279.

Piispallisen hallinnon ajoilta on legenda Valkeasta neidosta, joka elokuun täyskuun öinä kummittelee piispanlinnan kappelissa. Legendan mukaan munkkiritarin ja neidon rakkaus päättyi onnettomasti. Kuoripojaksi pukeutuneena piispan linnaan tunkeutunut neito paljastui ja muurattiin kappelin seinään. Munkkiritari taas poltettiin roviolla linnan pihalla.

Kummitus on Haapsalun tunnetuin nähtävyys, sillä Haapsalu kuuluu niihin keskiaikaisiin virolaiskaupunkeihin, joiden kehitys katkesi jonkin aatelissuvun ylivaltaan. Haapsalu olikin 1600-luvulla De La Gardie -suvun yksityisomaisuutta. Myöhemmin Haapsalu sai itsenäisyytensä takaisin ja mutakylpyjen suosio teki siitä matkailukohteen. Niin suositun kohteen, että rautatieaseman laituri ei suinkaan ollut ylipitkä vaan juuri keisarillisen erikoisjunan pituinen.

Sitkeä Pärnu

Vanha Pärnu poltettiin 1263 ja piispan istuin muutettiin Haapsaluun. Monelle paikkakunnalle tällainen olisi merkinnyt loppua.

Pärnun alueella kulki myös Liivinmaan sisäinen raja. Oli piispan Vanha Pärnu ja ritarikunnan Uusi Pärnu. Vanhan Pärnun tuhouduttua alkoi Uuden Pärnun kasvu ja kaupunkioikeudet se sai 1318. Tuohon aikaan Pärnujokea pitkin pääsi jokiveneillä Viljandiin, sieltä Viljandijärvestä Emajokea myöten Tarttoon ja edelleen Peipsijärvelle ja Peipsiltä taas Novgorodiin. Pärnu oli siis tavallaan Tallinnan kilpailija Venäjän kaupassa.

Kovin hyvin Pärnu ei kilpailussa pärjännyt, sillä 1550-luvulla kaupungissa oli vain neljännes Tallinnan asukkaista, 1 000– 1 200 henkeä. Kivitaloja oli 70, puutaloja 30, mutta kapakoita 13.

Ruotsinvallan aikana Pärnu oli linnoituskaupunki, jonka varusväkenä oli tavallisesti suomalaisia rykmenttejä. Pärnun kautta myös Kaarle XII lähti voitokkaalle sotaretkelleen Narvan kaupunkia vapauttamaan. Ja juuri Pärnuun evakuoitiin Tarton yliopisto suuren Pohjansodan aikana, kun venäläiset olivat valloittaneet Tarton. Linnoituskaupunki kärsi tietenkin pahasti Suuresta Pohjansodasta.

Pärnun uusi nousu alkoi 1700-luvulla, kun sataman rakentaminen aloitettiin. Pärnusta tulikin Etelä-Viron keskussatama, jonka kautta vietiin pellavaa ja puutavaraa.

Erikoisuus Pärnun historiassa on Viron itsenäisyysjulistus 23.2.1918. Virallinen itsenäisyyspäivähän on 24.2., mutta varmuuden vuoksi luettiin itsenäisyysjulistus julki jo edellisenä päivänä Pärnussa, joka oli jäänyt ei kenenkään maaksi helmikuun 1918 sekavissa oloissa. Julistus luettiin julki teatterin parvekkeelta, joka oli nykyisen hotelli Pärnun kohdalla.

Viron itsenäisyyden 90-vuotisjuhlavuoden Vapaudenpatsas rakennettiin Pärnuun. Se on kopio teatterin parvekkeesta. Tosin nyt se sijaitsee kadun toisella puolella. Harvassa ovat ne kaupungit ja maat joissa Vapaudenpatsas on parvekkeen kopio. Seuraavana päivänä eli 24.2.1918 Tallinna oli hetken virolaisten suojeluskuntien käsissä, joten itsenäisyys päästiin julistamaan pääkaupungissa kuten asiaan kuuluu. Pärnun julistus virallisesti unohdettiin.

TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVITUS HANNU LUKKARINEN

15.8.2017 | Historia

Pärnu – lännen kaupunki

Pärnu – lännen kaupunki

Jostain kummallisesta syystä Pärnu on ollut aina Viron läntisin kaupunki. Ei maantieteellisesti, mutta ihmisten mielissä se on ollut eniten lännessä. … Lue lisää

1.8.2017 | Historia

100 esinettä Suomesta -näyttely avoinna vielä hetken

100 esinettä Suomesta -näyttely avoinna vielä hetken

Suomea ja suomalaisuutta kuvaavat esineet ovat esillä 20. elokuuta saakka Viron historiallisen museon Maarjamäen linnan tallissa. Jokainen voi käydä ihmettelemässä … Lue lisää

25.7.2017 | Historia

Kaupunki joka katosi

Kaupunki joka katosi

Virolaisista kaupungeista hyvin erikoisen kohtalon koki Narva. Ensin se tuhottiin täysin ja sitten rakennettiin uudestaan. Yhteistä vanhaan on vain nimi … Lue lisää

21.7.2017 | Historia

KGB:n kauhun kellarit avataan yleisölle

KGB:n kauhun kellarit avataan yleisölle

Tallinnan vanhassakaupungissa osoitteen Pagari 1 ohi kävelevä turisti ei voi aavistaakaan, millaisia tuskia umpeen muurattujen kellari-ikkunoiden takana on koettu. Kuuden … Lue lisää

16.6.2017 | Historia

Kovaonninen Tartto

Kovaonninen Tartto

Kuten ihmistenkin, ovat myös kaupunkien kohtalot erilaisia. Toisia tuntuu onni ikuisesti suosivan, toisia koetellaan. Tartto on sellainen kaupunki, jota kohtalo on kolhinut. … Lue lisää

5.6.2017 | Historia

Kartanoelämää Tallinnan kupeessa

Kartanoelämää Tallinnan kupeessa

Sakun kartano palvelee matkailijoita yhä paremmin.   Viron kartanoista puhuessa tulevat usein mieleen lukuisat komeat kartanot Tallinnasta itään. Jos haluaa … Lue lisää

31.5.2017 | Historia

Kolmen kaupungin hansatunnelmaa

Kolmen kaupungin hansatunnelmaa

Keskiaikaisesta tunnelmasta nauttiva voi kerätä itselleen Viron kesässä kovan kolmikon kiertämällä läpi kolmet hansapäivät Viron eri maakunnissa.   Viljandi aloittaa … Lue lisää

23.5.2017 | Historia

Paljon muutakin kuin keskiaikaa

Paljon muutakin kuin keskiaikaa

Hengeltään nuori Vanhakaupunki juhlii värikkäästi.   Tallinnan vanhakaupunki ei tahdo jäädä museoesineeksi. Touko-kesäkuun vaihteessa järjestettävät Tallinnan vanhankaupungin päivät (TVP) nostavat … Lue lisää