Tuoretta tietoa Virosta

2.12.2019 | Historia

Koggi pääsi kotiin – Viron uusi upea merimuseo avattiin Paksun Margareetan tornissa

Koggi pääsi kotiin – Viron uusi upea merimuseo avattiin Paksun Margareetan tornissaPääsisäänkäynti merimuseoon on entiseen tapaan Pikk-kadulta, ja alakerran kahvilaan ja kauppaan voi piipahtaa lippua ostamatta.

Viron merimuseon uuden perusnäyttelyn vetonaula on neljä vuotta sitten Kadriorgin rannasta löydetty koggi, hansakauden rahtialus.

 

Tallinnan muhkeimmassa tornissa on pari vuotta kestäneen totaalisen peruskorjauksen ja lisärakentamisen ansiosta nyt puolta enemmän näyttelytilaa. Restauroituja näyttelyesineitä on lähes 700.

Energialtaan ja olemukseltaan hieman Leif Segerstamia muistuttava museonjohtaja Urmas Dresen on lopputulokseen tyytyväinen. Uudistunut museo on perhekeskeinen ja elämyksellinen.

Museota voi pitää Dresenin elämäntyönä – hän on ollut siellä eri tehtävissä opiskeluajoista lähtien ja on luotsannut laitosta viimeiset parikymmentä vuotta. Dresenin lukuisiin meriitteihin sisältyy  museolle kuuluvan Lentosataman kehityshanke. 2012 avatusta Lentosatamasta tuli heti yksi Tallinnan suosituimmista turistikohteista.

Koggi vetänee porukkaa nyt entistä enemmän myös Vanhankaupungissa sijaitsevaan emomuseoon, ja ainakin sitä voi kiittää Paksun Margareetan peruskorjauksesta. Hansalaivan sensaatiomainen löytyminen rakennustyömaalta nimittäin potkaisi koko projektin liikkeelle.

Kierrämme museonjohtajan kanssa yllättävän isolta näyttävää hylkyä ja ihailemme sitä alta, sivulta ja päältä. Koggin takia tykkitornin pihalle rakennettiin lisärakennus. Laivan yllä kaartuu upea tähtitaivas-projektio, ja valtavilla näytöillä purjealuksen liikkumisen näkee ja kokee reaalikoossa.

“Seisot laiturilla ja koggi tulee, tulee, tulee, lipuu ohitse ja katoaa kaukaisuuteen”, havainnollistaa Dresen.

Sokeat voivat tunnustella pienoismalleja ja hahmottaa aluksen sekä hylkynä että toimivana hansalaivana. Kävijöille on tarjolla muitakin mekaanisia ja vuorovaikutteisia näyttelykohteita, jotka esittelevät muun muassa hansakauppiaiden elämää. Voit vaikka mitata, montako kilohailia painat.

“Tärkein on kuitenkin alkuperäinen esine, muu antaa vain lisätietoa, joka auttaa ymmärtämään alkuperäistä”, muistuttaa Dresen.

 

Harvinainen keulakuva löytyi Suomen aluevesiltä

Koggin kumppaniksi Dresen antoi ripustaa merimieskoulun opetuslaivan pienoismallin. Asiasta oli suunnitteluryhmässä lievää erimielisyyttä.

“En antanut vastaväitteiden häiritä”, naureskelee Dresen.

Viereiseen seinään kiinnitettiin kaksi keulakuvaa, jotka ovat poikkeuksellisesti molemmat miehiä. Toinen niistä tarttui troolarin verkkoon 2011 Suomen aluevesillä ja on peräisin Nordstream-kaasuputken lähellä makaavasta 1800-luvun hylystä. Amiraali Nelsonia muistuttava hahmo on alunperin ollut kullattu.

Dresenin mukaan konservointitekniikka on parantunut huikeasti, eivätkä puiset esineet enää muutu niitä käsiteltäessä muovisen näköisiksi. Harvinaista keulakuvaa entisöitiin seitsemän vuotta Göteborgissa.

Merimuseoiden klassikkoesineistöön kuuluvat laivojen pienoismallit on sijoitettu hissikuilua kiertäviin saleihin. Toisessa kerroksessa seilaavat laivueina purjelaivat, kolmannessa höyrylaivat ja neljännessä nykyajan motoroidut alukset. Mukana ovat niin nostalginen Georg Ots kuin surullisen kuuluisa Estoniakin.

Tornista löytyy myös nykyaikaisen laivan komentosilta näyttöineen. Kuka tahansa voi kokeilla, millaista on ohjata laivaa itse Tallinna–Helsinki-reitillä.

“On satelliittinavigaattori ja sähköiset kartat, voi säätää nopeutta ja nähdä toisten laivojen reitit”, Dresen selittää.

Ja takanurkasta paljastuu vielä jokaisen matkustajalaivan ykkösviihde, karaokelava. Lauluja tosin on vain kuusi, kuudella eri kielellä. Suomeksi voi kajauttaa reippaan Kapteeni katsoi horisonttihin.

 

Ensimmäinen tre kronor -vaakuna

Koggin lisäksi museon tähtenä voi pitää Paksua Margareetaa itseään, ja tornin historiasta on rakennusprojektin aikana selvinnyt myös uutta tietoa. Pihaa pensselöinyt arkeologien armada löysi kalkkikivikamarasta keskiaikaisen vesirännin, pätkän kaupunginmuuria sekä harvinaisen mukulakiveyksen.

Ruotsalaisia matkailijoita kiinnostanee erityisesti vanhin vaakuna, jossa ensi kertaa esiintyy tre kronor -symboli. 1500-luvun vaakuna sijaitsi alun perin Toompean linnassa ja päätyi erinäisten käänteiden jälkeen tuolloin kaupunginmuseona toimineen Paksun Margareetan huomiin. Sittemmin sitä ei enää uskallettu irrottaa seinästä ja nyt vaakunaa voi ihailla aivan koggin vieressä.

Dresenin mukaan pyöreä 1500-luvun torni asetti todellisen haasteen nykyvaatimuksille, mutta nyt  liikuntavammaiset pääsevät hissillä kattoterassille asti. Sokeille opastus on merkitty lattiaan.

“Paksu Margareeta on vanhankaupungin ainoa torni, jossa on hissi”,  Dresen kehaisee.

Pääsisäänkäynti museoon on entiseen tapaan Pikk-kadulta. Kesäisin sisälle pääsee myös Margareetanpuiston puolelta.  Alakerran kahvilaan ja kauppaan voi piipahtaa lippua ostamatta, ja viidennen kerroksen kattokahvilasta avautuu komea näkymä joka ilmansuuntaan. Hyvällä säällä sieltä saa glögiä talvellakin.

 

Koggin säilyttämiseen tuleville polville osallistui myös suomalaisia konservaattoreita.

Koggi oli hansakauden työjuhta

Merimuseon tähtieksponaatti koggi, 1300-luvun hansalaiva, löytyi Kadriorgin puiston rannasta rakennustöiden yhteydessä 2015. Koggista on jäljellä vain mahakas runko, jolla on painoa 20 tonnia, pituutta 17 ja leveyttä 6,5 metriä. Näyttelytilassa hylky on vaikuttava näky.

Hansakaudella kaupankäynti perustui tähän purjealustyyppiin. Liittoon kuuluneet kaupungit kuten Tallinna rahtasivat niillä tavaraa kaukomaille asti ja rikastuivat. Tallinnan koggin tekee arvokkaaksi siitä löytynyt runsas esineistö, joka on peräisin eri puolilta Eurooppaa.

Koggin restaurointiin osallistui myös kaksi Tallinnaan yrityksen perustanutta suomalaista konservaattoria, Eero Ehanti ja Heikki Häyhä.

“Arvostamme suuresti FOG:n konservaattoreiden panosta tärkeimmän näyttelyesineemme säilymiseen”, museonjohtaja Urmas Dresen vakuuttaa.

“Vain harvoista keskiaikaisista laivojen hylyistä on löydetty näin paljon esineitä. Esimerkiksi kuuluisa Bremerhafenin koggi oli täysin tyhjä, sillä se upposi ennen vesille laskua”, kertoo Dresen.

Alusta oli paikkailtu, mikä viittaa siihen, että se teki pitkän työuran. Runko on rakennettu puista, jotka hiilianalyysin mukaan kaadettiin vuoden 1295 paikkeilla Pohjois-Puolassa. Rakennusvuosi on sijoitettu 1300-luvun alkuun, ja Tallinnan edustalle koggin arvellaan uponneen noin 40 vuotta myöhemmin.

Laivoja on haaksirikkoutunut Tallinnanlahdelle ajan saatossa useita. Viimeisin hylky nousi esiin ranta-alueelta lokakuussa Reidi teen työmaalta. Hylyn arvellaan olevan peräisin keskiajan lopusta. Sen sisältä löytyi musketinkuula sekä 1960-luvun säilykepurkki, joka vahvisti arkeologien epäilyä siitä, että laiva hinattiin rantaan kauempaa mereltä.

 

The Baltic Guiden nettiarkistossa voit lukea tämän Antti Sarasmon jutun hansakaupasta.

Nettisivulta www.fogheritage.com löydät kuvia koggin konservointityöstä.

 

Viron merimuseo / Paksun Margareetan torni, Pikk 70, Tallinna.

 

Teksti Arja Korhonen, kuvat Andrei Chertkov

24.3.2020 | Historia

Georg Ots 100 vuotta – maaliskuussa juhlitaan legendaarista laulajaa

Verkkouutinen: Georg Ots 100 vuotta – maaliskuussa juhlitaan legendaarista laulajaa

Muistokirjoitus oli Pravdassa, valtakunnan päälehdessä. Muistokirjoituksessa oli allekirjoitukset, tavallaan viralliset esisurijat. Ensimmäinen allekirjoitus on kommunistisen puolueen pääsihteerin Leonid Breznevin ja … Lue lisää

22.3.2020 | Historia

Väärä Pärnu – miten Pärnusta kehittyi nykyinen tuttu kylpyläkaupunki

Väärä Pärnu – miten Pärnusta kehittyi nykyinen tuttu kylpyläkaupunki

Pärnu kylpylöineen, hiekkarantoineen ja kahviloineen on suomalaisille tuttu paikka. Viron kesäpääkaupunki on silti siitä erikoinen, että historiallisesti se on ”väärä” … Lue lisää

7.3.2020 | Historia

Jaan Kross vei lukijat naapurimaan historiaan – kirjailijan syntymästä on sata vuotta

Jaan Kross vei lukijat naapurimaan historiaan – kirjailijan syntymästä on sata vuotta

Suomalaisten ehkä parhaiten tuntema virolainen kirjailija on Jaan Kross. Kaikki Krossin proosateokset monipuolisesta tuotannosta on suomennettu, ja hän on suomennetuin … Lue lisää

15.2.2020 | Vapaa-aika

Viimsi on muutakin kuin kylpylä – Tallinnan naapurikunnassa voi piipahtaa kivoissa museoissa

Viimsi on muutakin kuin kylpylä – Tallinnan naapurikunnassa voi piipahtaa kivoissa museoissa

Tallinnan itäpuolella oleva naapurikunta Viimsi on suomalaisille tuttu erityisesti kylpylänsä ja vesipuistonsa puolesta, mutta ei kannata unohtaa kasvavan kunnan muita … Lue lisää

9.2.2020 | Historia

Tornibongarin Tallinna – Yli puoleen Vanhankaupungin 26 tornista pääsee joko ilmaiseksi tai pienestä maksusta.

Tornibongarin Tallinna – Yli puoleen Vanhankaupungin 26 tornista pääsee joko ilmaiseksi tai pienestä maksusta.

Aurinkoinen talvipäivä tuntuu juuri sopivalta Tallinnan liki parin kilometrin mittaisen kaupunginmuurin tornien bongailuun. Houkuttelen messiin tunnetun Viro-oppaiden tekijän Tapio Mäkeläisen, … Lue lisää

3.2.2020 | Historia

Virossa muistettiin 100-vuotiasta Tarton rauhansopimusta – juhlinta päätti maan itsenäisyysjuhlinnan

Virossa muistettiin 100-vuotiasta Tarton rauhansopimusta – juhlinta päätti maan itsenäisyysjuhlinnan

Viro julistautui itsenäiseksi 24.2.1918, mutta vasta rauhansopimus entisen emämaan kanssa vuonna 1920 teki itsenäisyydestä kansainvälisesti hyväksyttävän tosiasian.   Kirjapaino tyri. … Lue lisää

26.1.2020 | Historia

Tallinna ennen Tallinnaa – millainen Viron pääkaupunki oli ennen kuin siitä tuli virallinen kaupunki

Tallinna ennen Tallinnaa – millainen Viron pääkaupunki oli ennen kuin siitä tuli virallinen kaupunki

Milloin kaupunki syntyy? Tallinnan kaupunkioikeuksien saamisen vuosi tiedetään. Silloin siitä tuli oikea virallinen kaupunki. Mutta siitä, mitä oli ennen sitä, … Lue lisää

19.1.2020 | Luonto

Hiidenmaasta tuli muusikko Harri Rinteen koti – lue suomalaisen vinkit saarelle

Hiidenmaasta tuli muusikko Harri Rinteen koti – lue suomalaisen vinkit saarelle

Tällä hetkellä todennäköisesti tunnetuin suomalainen Hiidenmaalla, muusikko Harri Rinne, tuli sinne ensimmäistä kertaa 1999, oli aluksi siellä kesiä ja yhä … Lue lisää

Suunnittele tulevia matkoja valtavan juttuarkistomme avulla.

Pidä Viro mielessä!

Mene juttuarkistoon PDF
Sulge