Kesannot tuottamaan
Viron maaseudulla liikkuessa huomaa, että monilla pelloilla ei kasva viljaa. Heinää kasvavat pellot ovat kesannolla eivätkä tuota mitään. Osa pelloista on myös vesoittunut.
Virossa on viljelty viljaa jo 6 000 vuotta. Savipohjainen ja tasainen maa on hedelmällistä. Myös ilmasto sopii oivallisesti viljelyyn. Kesät ovat lämpimiä ja talvet leutoja.
Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Viroa kutsuttiin Ruotsin vilja-aitaksi. Myös neuvostoaikana 1944–1991 Virosta vietiin suuret määrät maataloustuotteita Leningradin alueelle. Monille perheille vihannesten myynti venäläisille asiakkaille antoi huomattavat lisäansiot.
Mutta neuvostoliitto tuhosi talonpojat ja viljelykulttuurin. Kolhoosit eivät tuottaneet viljaa yhtä paljon hehtaaria kohden kuin yksityisomistuksessa olleet pienet maatilkut. Lisäksi maataloustuotantomenetelmät olivat vanhanaikaisia ja koulutus puutteellista. Talonpoikien taidot unohtuivat.
Uuden itsenäisyyden alku oli myös vaikeaa aikaa. Valtio ei tukenut maataloutta. Tämän seurauksena maatalouden osuus Viron bruttokansantuotteesta laski 15 prosentista vain 3,3 prosenttiin vuosien 1991–2000 aikana.
Virossa on viljelysmaata noin miljoona hehtaaria. Puolet maasta kuuluu noin 20 000 pienviljelijälle ja puolet noin 1 500 yhtiölle. Niinpä nykyisin Virossa viljaa tuottavat pääasiallisesti vain yritysomistuksessa olevat suuret tilat. Pientilojen viljelijöitä on vähän.
Yksi syy heinää kasvaviin peltoihin on tietämättömyys ja kokemuksen puute. Viroon sopisi erinomaisesti esimerkiksi luomuviljely, koska maaperä jäätyy talvisin. Tämä taas mahdollistaisi viljelyn ilman tuholais- tai bakteerimyrkkyjä. Luomuviljely ei myöskään vaatisi suuria maaomistuksia.
Erikoistumalla pienemmältäkin pellolta voisi saada hyvän taloudellisen tuoton. Luomutuotteista saa moninkertaisen hinnan verrattuna tavallisiin maataloustuotteisiin. Luomuviljely antaisi kaivattua lisätuloa EU-avustusten ja muiden sosiaali- ja avustusrahojen varassa eläville maaseudun asukkaille.
Pitäisi vain tietää, mitä viljellä ja kenelle myydä sato. Perunan sijaan Viron pientiloilla voitaisiin viljellä esimerkiksi valkosipulia, erilaisia yrttejä, sieniä, marjoja ja niin edelleen. Asia on Virossa jo ymmärrettykin. Maa tavoittelee maailman ensimmäisen luomumaan titteliä. Tavoitteena on, että yli puolet pinta-alasta olisi luomumaata. Nyt viljelysmaasta on 17 prosenttia luomua ja metsistä 25 prosenttia.
Sanoma ja opit pitäisi vain viedä myös pienviljelijöille. Lisäksi tuotteiden markkinointia täytyy tukea.
Onneksi EU maksaa nykyäänkin noin sata euroa hehtaarilta siitä, että pelto leikataan kerran kesässä heinästä ja vesasta puhtaaksi.
Hüttünen
Piirros: Eve Jaansoo
Lue lisää samasta aiheesta
