Tuoretta tietoa Virosta

5.9.2017 | Historia

Kerrospukeutumisen mestarit

Kerrospukeutumisen mestaritSetukaisnaisen yllä on valkoinen turkki, pohjoisvirolaisella naisella (Simuna) uudempaa muotia edustava sininen leveähelmainen päällystakki. 

Kansallismuseon näyttely esittelee kansan pukuja.

Virolaisten esiäidit pukeutuivat mielikuvitusta käyttäen ja tyylikkäästi. Ja lämpimästi.

Viron uuden kansallismuseon ensimmäinen vaihtuva näyttely esittelee kansan pukeutumista menneinä vuosisatoina. Näin laajasti jo sata vuotta sitten museoon koottua pukuvarantoa ei ole aikaisemmin esiteltykään.

Esillepano on kieltämättä upea, valkoinen pitsinen tausta korostaa mallinukkien koreutta. Voi vain ihmetellä ja ihailla virolaisten naisten käsityötaitoa ja värien, kuvioiden ja muotien valtavaa kirjoa.

”Halusin osoittaa, että kansanpuvut ovat muutakin kuin kesäisiä pellavavaatteita, joita nähdään laulujuhlissa”, kertoo näyttelyn koonnut kuraattori Reet Piiri.

Näyttely on jaettu kevät-, kesä-, syys ja talvivaatteisiin. Idea vuodenaikoihin perustuvasta jaottelusta syntyi yhdessä visuaalisen ilmeen suunnitelleen Iir Hermeliinin kanssa jo pari vuotta sitten.

 

Keikarointia päähineillä

Reet Piiri suosittelee näyttelykierroksen aloittamista syksystä.

”Syksyllä saatiin sato laareihin ja siirryttiin sisäpuuhiin. Silloin ehdittiin tehdä myös vaatteita, kehrättiin lankaa, kudottiin ja ommeltiin.”

Myöhäissyksyllä pidettiin myös häitä, joten morsianten asut on sijoitettu syksyosastolle.

Talvisessa salissa kävijää hämmästyttävät valkoiset lammasturkit, komeat päällystakit ja viitat ja mitä mystisimmät myssyt.

”Naisten talvivaatteita olivat turkki ja villaiset hartiahuivit, shaalit ja röijyt. Naisilla oli monta villahametta päällekkäin, miehillä taas useampi pari housuja”, selittää Reet Piiri.

Alushousut olivat maaseudulla vielä 1800-luvulla tuntematon juttu. Hamekerrosten alla reisiä suojasi pitkä pellavapaita. Villasukat ulottuivat polviin, nahkakenkiin tungettiin lisälämmikkeeksi heinää.

Erityisen fantasiarikkaita näyttävät olleen päähineet. Niillä keikaroitiin tosissaan, sillä paljain päin ei ollut soveliasta esiintyä ihmisten ilmoilla. Saarenmaalaisissa myssyissä on esimerkiksi eri tavoin sidottuja sarvia. Rõngasüll muistuttaa sädekehää.

Päällysvaatteiden esittelyä Reet Piiri joutui kuitenkin hieman rajoittamaan, sillä suuret hartiahuivit ja takit olisivat peittäneet muut vaatteet alleen.

 

Miehet kuluttivat vaatteensa

Näyttelyssä on asuja kaikkialta Virosta, Peipsin rantojen vanhauskoisten kylistä Hiidenmaan perukoille. Esillä olevasta 150 asukokonaisuudesta vain 13 on miesten.

”Miesten puvut eivät eronneet kihlakunnittain yhtä paljon toisistaan kuin naisten. Toisekseen miehet pitivät vaatteensa riekaleiksi, eikä niitä ole säilynyt hyväkuntoisina yhtä paljon kun naisten asuja”, Reet Piiri perustelee.

Asukokonaisuuksia kootessaan Reet Piiri valitsi asusteita ja esineitä, joita ei tavallisesti ole ollut esillä. Kannattaakin kiinnittää huomiota solkiin ja muihin koruihin, kukkaroihin, kirjovöihin ja kintaisiin.

Ruudulliset leningit kertovat siitä, miten 1800-luvun lopun ylempien säätyjen kaupunkimuoti alkoi vaikuttaa naisten pukeutumiseen. Kankaat kudottiin edelleen itse, mutta uusia kuoseja matkittiin, ja yläosa ja hame ommeltiin yhteen.

Virolaista kansallispukua voisi luonnehtia hienostuneeksi. Reet Piiri on samaa mieltä.

”Eniten virolainen kansanpuku muistuttaa suomalaista tai latvialaista.”

Reet Piiri on valmistellut näyttelyä vuoden alusta lähtien viikonloppuja ja iltoja myöten. Sitä ennen hän kokosi kansallismuseon perusnäyttelyyn kuuluvan kansanpukuosuuden. Maalaistalon elämää ja maatilan töitä kuvaava näyttely antaa kontekstia sille, miten eri tilanteissa pukeuduttiin.

Näyttelyn johdantoteksti kysyy, ovatko kansanomaiset puvut vain menneisyyden mykkiä todistajia vai elävä osa kulttuuria. Virossa perinteestä ammennetaan edelleen: perinteinen käsityö, kuviot ja tikkaukset inspiroivat eri alojen taiteilijoita, muodinluojia ja suunnittelijoita. 

 

Mistä löytää? Kansallispukunäyttely, Viron kansallismuseo ERM, Muuseumi tee 2, Tartto. www.erm.ee

 

Klikkaa osoitetta, jos haluat nähdä sijainnin kartalla.

Teksti Arja Korhonen, kuvat Anu Ansu, Berta Vosman

13.5.2019 | Historia

MÖÖ – tulossa on museoiden yö!

MÖÖ – tulossa on museoiden yö!

Virossa yli 200 museota avaa 18. toukokuuta ovensa iltakuudelta ja jatkaa puolille öin.   Muuseumiöö eli kotoisasti MÖÖ on paisunut … Lue lisää

19.4.2019 | Historia

Suurkilta oli Tallinnan sydän

Suurkilta oli Tallinnan sydän

Keskiajan Tallinna oli kauppakaupunki ja sen talouselämä pyöri täysin kauppiaiden varassa. Kauppiaiden mahdista kertoo vielä tänäänkin Suurkillan suuri ja näyttävä … Lue lisää

8.4.2019 | Historia

Tyttö joka satamassa

Tyttö joka satamassa

Hiidenmaalainen nuorukainen sekoitti suomalaisneitokaisten päät sata vuotta sitten.   “Mitä varten sinä valloitit minun nuoren sydämen. En saa rauhaa missään. … Lue lisää

25.3.2019 | Historia

Tänään on maaliskuun kyyditysten vuosipäivä – 70 vuotta sitten Siperiaan kyyditettyjä muistetaan eri puolilla Viroa

Verkkouutinen: Tänään on maaliskuun kyyditysten vuosipäivä – 70 vuotta sitten Siperiaan kyyditettyjä muistetaan eri puolilla Viroa

Tänään tulee kuluneeksi 70 vuotta maaliskuun kyydityksistä. Vuoden 1949 maaliskuussa kyyditettiin Siperiaan kaiken kaikkiaan yli 20 000 ihmistä. Siperiaan kyyditettyjä … Lue lisää

21.3.2019 | Historia

Viron matkailun monta kautta

Viron matkailun monta kautta

Haapsalun asemarakennus on pikkukaupungin kokoa, mutta aseman asemalaituri on todella pitkä ja koko matkaltaan katettu. Katoksen pilaritkin on kauniisti puuleikkauksin … Lue lisää

22.2.2019 | Historia

Liivinmaan hansakaupungit

Liivinmaan hansakaupungit

Hansa oli keskiajalla kolme vuosisataa Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan merkittävin taloudellinen toimija. Se oli tärkeä myös Liivinmaalla, ja monet virolaiskaupungit … Lue lisää

11.2.2019 | Historia

Suomalaiskeräilijän asenäyttely esillä Viimsissä

Suomalaiskeräilijän asenäyttely esillä Viimsissä

Viron sotamuseossa on helmikuun loppuun asti esillä asenäyttely Sodasta sotaan (Sõjast Sõjani). Se koostuu suomalaisen, Virossa asuvan asianajajan ja asekeräilijän … Lue lisää

12.1.2019 | Historia

Hansa ja kaupunki

Hansa ja kaupunki

Tallinna oli hansakaupunki. Tietenkään hansakaupunki Tallinnan nimi ei ollut Tallinn, vaan saksalaisittain Reval, olihan Hansa saksalainen.   Toompean rinteillä kulkee … Lue lisää