Tuoretta tietoa Virosta

5.9.2017 | Historia

Kerrospukeutumisen mestarit

Kerrospukeutumisen mestaritSetukaisnaisen yllä on valkoinen turkki, pohjoisvirolaisella naisella (Simuna) uudempaa muotia edustava sininen leveähelmainen päällystakki. 

Kansallismuseon näyttely esittelee kansan pukuja.

Virolaisten esiäidit pukeutuivat mielikuvitusta käyttäen ja tyylikkäästi. Ja lämpimästi.

Viron uuden kansallismuseon ensimmäinen vaihtuva näyttely esittelee kansan pukeutumista menneinä vuosisatoina. Näin laajasti jo sata vuotta sitten museoon koottua pukuvarantoa ei ole aikaisemmin esiteltykään.

Esillepano on kieltämättä upea, valkoinen pitsinen tausta korostaa mallinukkien koreutta. Voi vain ihmetellä ja ihailla virolaisten naisten käsityötaitoa ja värien, kuvioiden ja muotien valtavaa kirjoa.

”Halusin osoittaa, että kansanpuvut ovat muutakin kuin kesäisiä pellavavaatteita, joita nähdään laulujuhlissa”, kertoo näyttelyn koonnut kuraattori Reet Piiri.

Näyttely on jaettu kevät-, kesä-, syys ja talvivaatteisiin. Idea vuodenaikoihin perustuvasta jaottelusta syntyi yhdessä visuaalisen ilmeen suunnitelleen Iir Hermeliinin kanssa jo pari vuotta sitten.

 

Keikarointia päähineillä

Reet Piiri suosittelee näyttelykierroksen aloittamista syksystä.

”Syksyllä saatiin sato laareihin ja siirryttiin sisäpuuhiin. Silloin ehdittiin tehdä myös vaatteita, kehrättiin lankaa, kudottiin ja ommeltiin.”

Myöhäissyksyllä pidettiin myös häitä, joten morsianten asut on sijoitettu syksyosastolle.

Talvisessa salissa kävijää hämmästyttävät valkoiset lammasturkit, komeat päällystakit ja viitat ja mitä mystisimmät myssyt.

”Naisten talvivaatteita olivat turkki ja villaiset hartiahuivit, shaalit ja röijyt. Naisilla oli monta villahametta päällekkäin, miehillä taas useampi pari housuja”, selittää Reet Piiri.

Alushousut olivat maaseudulla vielä 1800-luvulla tuntematon juttu. Hamekerrosten alla reisiä suojasi pitkä pellavapaita. Villasukat ulottuivat polviin, nahkakenkiin tungettiin lisälämmikkeeksi heinää.

Erityisen fantasiarikkaita näyttävät olleen päähineet. Niillä keikaroitiin tosissaan, sillä paljain päin ei ollut soveliasta esiintyä ihmisten ilmoilla. Saarenmaalaisissa myssyissä on esimerkiksi eri tavoin sidottuja sarvia. Rõngasüll muistuttaa sädekehää.

Päällysvaatteiden esittelyä Reet Piiri joutui kuitenkin hieman rajoittamaan, sillä suuret hartiahuivit ja takit olisivat peittäneet muut vaatteet alleen.

 

Miehet kuluttivat vaatteensa

Näyttelyssä on asuja kaikkialta Virosta, Peipsin rantojen vanhauskoisten kylistä Hiidenmaan perukoille. Esillä olevasta 150 asukokonaisuudesta vain 13 on miesten.

”Miesten puvut eivät eronneet kihlakunnittain yhtä paljon toisistaan kuin naisten. Toisekseen miehet pitivät vaatteensa riekaleiksi, eikä niitä ole säilynyt hyväkuntoisina yhtä paljon kun naisten asuja”, Reet Piiri perustelee.

Asukokonaisuuksia kootessaan Reet Piiri valitsi asusteita ja esineitä, joita ei tavallisesti ole ollut esillä. Kannattaakin kiinnittää huomiota solkiin ja muihin koruihin, kukkaroihin, kirjovöihin ja kintaisiin.

Ruudulliset leningit kertovat siitä, miten 1800-luvun lopun ylempien säätyjen kaupunkimuoti alkoi vaikuttaa naisten pukeutumiseen. Kankaat kudottiin edelleen itse, mutta uusia kuoseja matkittiin, ja yläosa ja hame ommeltiin yhteen.

Virolaista kansallispukua voisi luonnehtia hienostuneeksi. Reet Piiri on samaa mieltä.

”Eniten virolainen kansanpuku muistuttaa suomalaista tai latvialaista.”

Reet Piiri on valmistellut näyttelyä vuoden alusta lähtien viikonloppuja ja iltoja myöten. Sitä ennen hän kokosi kansallismuseon perusnäyttelyyn kuuluvan kansanpukuosuuden. Maalaistalon elämää ja maatilan töitä kuvaava näyttely antaa kontekstia sille, miten eri tilanteissa pukeuduttiin.

Näyttelyn johdantoteksti kysyy, ovatko kansanomaiset puvut vain menneisyyden mykkiä todistajia vai elävä osa kulttuuria. Virossa perinteestä ammennetaan edelleen: perinteinen käsityö, kuviot ja tikkaukset inspiroivat eri alojen taiteilijoita, muodinluojia ja suunnittelijoita. 

 

Mistä löytää? Kansallispukunäyttely, Viron kansallismuseo ERM, Muuseumi tee 2, Tartto. www.erm.ee

 

Klikkaa osoitetta, jos haluat nähdä sijainnin kartalla.

Teksti Arja Korhonen, kuvat Anu Ansu, Berta Vosman

10.7.2019 | Vapaa-aika

Pikkukaupunkien rauhaa Keski-Virossa

Pikkukaupunkien rauhaa Keski-Virossa

Piret Hansman on syntyperäinen paidelainen.   Paiden kaupunkia Järvamaan maakunnassa Keski-Virossa sanotaan Viron sydämeksi. Siitä kertoo myös kyltti kaupungin rajalla, … Lue lisää

4.7.2019 | Historia

Laulussa on voimaa! – Tänään alkavat laulu- ja tanssijuhlat ovat virolaisen kulttuurin ytimessä

Laulussa on voimaa! – Tänään alkavat laulu- ja tanssijuhlat ovat virolaisen kulttuurin ytimessä

Sen tuntee, kun ääni aivan kuin virtaisi Laulukentän rinnettä ylös, kun noin 20 000 laulajan yhteiskuoron konsertti päättää laulujuhlat. Se … Lue lisää

28.6.2019 | Historia

Savusauna puhdistaa ruumiin ja sielun

Savusauna puhdistaa ruumiin ja sielun

Vanhan Võrumaan savusaunaperinteen Unescoon vienyt Eda Veeroja vaalii vanhoja tapoja ja kutsuu saunaan.    Mooskan savusaunan emäntä Eda Veeroja tuntee … Lue lisää

27.6.2019 | Historia

Museot johdattavat Setomaan ytimeen

Museot johdattavat Setomaan ytimeen

Setomaan historiaan ja tapoihin voi tutustua useassa museossa. Värskan maatilamuseon pihapiiriä ympäröivät vanhat hirsirakennukset, joita on tuotu Värskaan eri puolilta … Lue lisää

26.6.2019 | Historia

Maista paikallisia herkkuja!

Maista paikallisia herkkuja!

Setomaan ruokapöytään kuuluu takuuvarmasti sõir eli rahkajuusto.   Setomaalla käydessä on maisteltava myös paikallisia herkkuja, muuten jää paljosta ilman. Paikallisia … Lue lisää

24.6.2019 | Ravintolat

Herkutellen Haapsalussa

Herkutellen Haapsalussa

Haapsalu on täydellinen vaihtoehto viikonlopun mittaiseen herkuttelulomaan. Ruokapaikkojen valikoimassa on vaihtoehtoja fine dining -tasoisesta ruokailusta simppelimpään pubimeininkiin. Vanhankaupungin sydämessä on … Lue lisää

23.6.2019 | Vapaa-aika

Pikkukaupungin rauha ja idylli lumosivat

Pikkukaupungin rauha ja idylli lumosivat

Kirsi Vainio-Korhonen ja Mikael Korhonen löysivät Haapsalusta toisen kodin.   Ensimmäistä kertaa pariskunta saapui Haap­saluun vuoden 2016 joulukuussa, Kirsi kirjoittamaan … Lue lisää

22.6.2019 | Historia

Kartanoiden loistoa Lahemaalla

Kartanoiden loistoa Lahemaalla

Rakvereä voi pitää tukikohtanaan, kun käy Lahemaalla. Neuvostoliiton ensimmäinen kansallispuisto perustettiin vuonna 1971 ja siellä on kolme hienoa kartanoa. Matkaa … Lue lisää