Tuoretta tietoa Virosta

5.9.2017 | Historia

Kerrospukeutumisen mestarit

Kerrospukeutumisen mestaritSetukaisnaisen yllä on valkoinen turkki, pohjoisvirolaisella naisella (Simuna) uudempaa muotia edustava sininen leveähelmainen päällystakki. 

Kansallismuseon näyttely esittelee kansan pukuja.

Virolaisten esiäidit pukeutuivat mielikuvitusta käyttäen ja tyylikkäästi. Ja lämpimästi.

Viron uuden kansallismuseon ensimmäinen vaihtuva näyttely esittelee kansan pukeutumista menneinä vuosisatoina. Näin laajasti jo sata vuotta sitten museoon koottua pukuvarantoa ei ole aikaisemmin esiteltykään.

Esillepano on kieltämättä upea, valkoinen pitsinen tausta korostaa mallinukkien koreutta. Voi vain ihmetellä ja ihailla virolaisten naisten käsityötaitoa ja värien, kuvioiden ja muotien valtavaa kirjoa.

”Halusin osoittaa, että kansanpuvut ovat muutakin kuin kesäisiä pellavavaatteita, joita nähdään laulujuhlissa”, kertoo näyttelyn koonnut kuraattori Reet Piiri.

Näyttely on jaettu kevät-, kesä-, syys ja talvivaatteisiin. Idea vuodenaikoihin perustuvasta jaottelusta syntyi yhdessä visuaalisen ilmeen suunnitelleen Iir Hermeliinin kanssa jo pari vuotta sitten.

 

Keikarointia päähineillä

Reet Piiri suosittelee näyttelykierroksen aloittamista syksystä.

”Syksyllä saatiin sato laareihin ja siirryttiin sisäpuuhiin. Silloin ehdittiin tehdä myös vaatteita, kehrättiin lankaa, kudottiin ja ommeltiin.”

Myöhäissyksyllä pidettiin myös häitä, joten morsianten asut on sijoitettu syksyosastolle.

Talvisessa salissa kävijää hämmästyttävät valkoiset lammasturkit, komeat päällystakit ja viitat ja mitä mystisimmät myssyt.

”Naisten talvivaatteita olivat turkki ja villaiset hartiahuivit, shaalit ja röijyt. Naisilla oli monta villahametta päällekkäin, miehillä taas useampi pari housuja”, selittää Reet Piiri.

Alushousut olivat maaseudulla vielä 1800-luvulla tuntematon juttu. Hamekerrosten alla reisiä suojasi pitkä pellavapaita. Villasukat ulottuivat polviin, nahkakenkiin tungettiin lisälämmikkeeksi heinää.

Erityisen fantasiarikkaita näyttävät olleen päähineet. Niillä keikaroitiin tosissaan, sillä paljain päin ei ollut soveliasta esiintyä ihmisten ilmoilla. Saarenmaalaisissa myssyissä on esimerkiksi eri tavoin sidottuja sarvia. Rõngasüll muistuttaa sädekehää.

Päällysvaatteiden esittelyä Reet Piiri joutui kuitenkin hieman rajoittamaan, sillä suuret hartiahuivit ja takit olisivat peittäneet muut vaatteet alleen.

 

Miehet kuluttivat vaatteensa

Näyttelyssä on asuja kaikkialta Virosta, Peipsin rantojen vanhauskoisten kylistä Hiidenmaan perukoille. Esillä olevasta 150 asukokonaisuudesta vain 13 on miesten.

”Miesten puvut eivät eronneet kihlakunnittain yhtä paljon toisistaan kuin naisten. Toisekseen miehet pitivät vaatteensa riekaleiksi, eikä niitä ole säilynyt hyväkuntoisina yhtä paljon kun naisten asuja”, Reet Piiri perustelee.

Asukokonaisuuksia kootessaan Reet Piiri valitsi asusteita ja esineitä, joita ei tavallisesti ole ollut esillä. Kannattaakin kiinnittää huomiota solkiin ja muihin koruihin, kukkaroihin, kirjovöihin ja kintaisiin.

Ruudulliset leningit kertovat siitä, miten 1800-luvun lopun ylempien säätyjen kaupunkimuoti alkoi vaikuttaa naisten pukeutumiseen. Kankaat kudottiin edelleen itse, mutta uusia kuoseja matkittiin, ja yläosa ja hame ommeltiin yhteen.

Virolaista kansallispukua voisi luonnehtia hienostuneeksi. Reet Piiri on samaa mieltä.

”Eniten virolainen kansanpuku muistuttaa suomalaista tai latvialaista.”

Reet Piiri on valmistellut näyttelyä vuoden alusta lähtien viikonloppuja ja iltoja myöten. Sitä ennen hän kokosi kansallismuseon perusnäyttelyyn kuuluvan kansanpukuosuuden. Maalaistalon elämää ja maatilan töitä kuvaava näyttely antaa kontekstia sille, miten eri tilanteissa pukeuduttiin.

Näyttelyn johdantoteksti kysyy, ovatko kansanomaiset puvut vain menneisyyden mykkiä todistajia vai elävä osa kulttuuria. Virossa perinteestä ammennetaan edelleen: perinteinen käsityö, kuviot ja tikkaukset inspiroivat eri alojen taiteilijoita, muodinluojia ja suunnittelijoita. 

 

Mistä löytää? Kansallispukunäyttely, Viron kansallismuseo ERM, Muuseumi tee 2, Tartto. www.erm.ee

 

Klikkaa osoitetta, jos haluat nähdä sijainnin kartalla.

Teksti Arja Korhonen, kuvat Anu Ansu, Berta Vosman

15.2.2018 | Historia

Tallinnan Kaubamaja-tavaratalo

Tallinnan Kaubamaja-tavaratalo

Vuonna 2004 Viru Keskus -ostoskeskuksen rakentaminen merkitsi Tallinnan Kaubamaja-tavaratalon julkisivun peittymistä kadun ylitse tehdyn, kahta kiinteistöä yhdistävän gallerian takia. Vuonna … Lue lisää

15.2.2018 | Historia

KGB:n kolkko loukko

KGB:n kolkko loukko

Tallinnan Olevisten kirkon vieressä sijaitsee talo, jonka osoite nostaa virolaisilta ihon kananlihalle yhä. Osoite Pagari 1 muuttui kauhujen symboliksi, kun … Lue lisää

24.1.2018 | Historia

Tallinnan Kalasatama

Tallinnan Kalasatama

Tallinnan Kalasatamassa tapahtui paljon muutoksia The Baltic Guiden ensimmäisen 20 vuoden aikana. Viimeisen viiden vuoden aikana on jälleen muuttunut paljon. … Lue lisää

24.1.2018 | Historia

Kenen ja mikä Viro

Kenen ja mikä Viro

Viro juhlii tänä vuonna itsenäisyytensä 100-vuotisjuhlaa. Vaikka Viro ei ole ollut koko aikaa itsenäinen, vuosi 1918 on kuitenkin virolaisten oman … Lue lisää

4.1.2018 | Historia

Viru-hotellin kirja esittelee suomalaisten suosikkipaikkoja

Viru-hotellin kirja esittelee suomalaisten suosikkipaikkoja

45-vuotisjuhlaansa viettävä Tallinnan Viru-hotelli julkaisi marraskuussa kirjan Polkuja ja mansikkapaikkoja – Tallinna suomalaisten suosittelemana. Kirjassa kaupungin kiinnostavimpia paikkoja esittelevät muun … Lue lisää

22.12.2017 | Historia

Oli se joulu ennenkin

Oli se joulu ennenkin

Joulu on aina joulu, olipa se sallittu, kielletty tai pakollinen. Virossa näitä kaikkia on nähty ja aina on joulua vietetty … Lue lisää

19.12.2017 | Vapaa-aika

Sukellus nukketeatterin näyttämölle

Sukellus nukketeatterin näyttämölle

Vanhankaupungin Nuku-museo on takuulla kaupungin hauskimpia museoita. Pääosassa ovat tietenkin nuket marioneteista käsinukkeihin. Ja jos on oikein tarkkana, voi huomata … Lue lisää

12.12.2017 | Historia

Suomen ja Viron yhdistävä maailmankansalainen

Suomen ja Viron yhdistävä maailmankansalainen

Silja Vuorikuru teki elämäkerran kirjailija Aino Kallaksesta. Kirjailija Aino Kallas (1878–1956) oli kulttuurivaikuttaja, jonka elämässä Viro ja Suomi limittyivät täydellisesti. … Lue lisää