Tuoretta tietoa Virosta

5.9.2017 | Historia

Kerrospukeutumisen mestarit

Kerrospukeutumisen mestaritSetukaisnaisen yllä on valkoinen turkki, pohjoisvirolaisella naisella (Simuna) uudempaa muotia edustava sininen leveähelmainen päällystakki. 

Kansallismuseon näyttely esittelee kansan pukuja.

Virolaisten esiäidit pukeutuivat mielikuvitusta käyttäen ja tyylikkäästi. Ja lämpimästi.

Viron uuden kansallismuseon ensimmäinen vaihtuva näyttely esittelee kansan pukeutumista menneinä vuosisatoina. Näin laajasti jo sata vuotta sitten museoon koottua pukuvarantoa ei ole aikaisemmin esiteltykään.

Esillepano on kieltämättä upea, valkoinen pitsinen tausta korostaa mallinukkien koreutta. Voi vain ihmetellä ja ihailla virolaisten naisten käsityötaitoa ja värien, kuvioiden ja muotien valtavaa kirjoa.

”Halusin osoittaa, että kansanpuvut ovat muutakin kuin kesäisiä pellavavaatteita, joita nähdään laulujuhlissa”, kertoo näyttelyn koonnut kuraattori Reet Piiri.

Näyttely on jaettu kevät-, kesä-, syys ja talvivaatteisiin. Idea vuodenaikoihin perustuvasta jaottelusta syntyi yhdessä visuaalisen ilmeen suunnitelleen Iir Hermeliinin kanssa jo pari vuotta sitten.

 

Keikarointia päähineillä

Reet Piiri suosittelee näyttelykierroksen aloittamista syksystä.

”Syksyllä saatiin sato laareihin ja siirryttiin sisäpuuhiin. Silloin ehdittiin tehdä myös vaatteita, kehrättiin lankaa, kudottiin ja ommeltiin.”

Myöhäissyksyllä pidettiin myös häitä, joten morsianten asut on sijoitettu syksyosastolle.

Talvisessa salissa kävijää hämmästyttävät valkoiset lammasturkit, komeat päällystakit ja viitat ja mitä mystisimmät myssyt.

”Naisten talvivaatteita olivat turkki ja villaiset hartiahuivit, shaalit ja röijyt. Naisilla oli monta villahametta päällekkäin, miehillä taas useampi pari housuja”, selittää Reet Piiri.

Alushousut olivat maaseudulla vielä 1800-luvulla tuntematon juttu. Hamekerrosten alla reisiä suojasi pitkä pellavapaita. Villasukat ulottuivat polviin, nahkakenkiin tungettiin lisälämmikkeeksi heinää.

Erityisen fantasiarikkaita näyttävät olleen päähineet. Niillä keikaroitiin tosissaan, sillä paljain päin ei ollut soveliasta esiintyä ihmisten ilmoilla. Saarenmaalaisissa myssyissä on esimerkiksi eri tavoin sidottuja sarvia. Rõngasüll muistuttaa sädekehää.

Päällysvaatteiden esittelyä Reet Piiri joutui kuitenkin hieman rajoittamaan, sillä suuret hartiahuivit ja takit olisivat peittäneet muut vaatteet alleen.

 

Miehet kuluttivat vaatteensa

Näyttelyssä on asuja kaikkialta Virosta, Peipsin rantojen vanhauskoisten kylistä Hiidenmaan perukoille. Esillä olevasta 150 asukokonaisuudesta vain 13 on miesten.

”Miesten puvut eivät eronneet kihlakunnittain yhtä paljon toisistaan kuin naisten. Toisekseen miehet pitivät vaatteensa riekaleiksi, eikä niitä ole säilynyt hyväkuntoisina yhtä paljon kun naisten asuja”, Reet Piiri perustelee.

Asukokonaisuuksia kootessaan Reet Piiri valitsi asusteita ja esineitä, joita ei tavallisesti ole ollut esillä. Kannattaakin kiinnittää huomiota solkiin ja muihin koruihin, kukkaroihin, kirjovöihin ja kintaisiin.

Ruudulliset leningit kertovat siitä, miten 1800-luvun lopun ylempien säätyjen kaupunkimuoti alkoi vaikuttaa naisten pukeutumiseen. Kankaat kudottiin edelleen itse, mutta uusia kuoseja matkittiin, ja yläosa ja hame ommeltiin yhteen.

Virolaista kansallispukua voisi luonnehtia hienostuneeksi. Reet Piiri on samaa mieltä.

”Eniten virolainen kansanpuku muistuttaa suomalaista tai latvialaista.”

Reet Piiri on valmistellut näyttelyä vuoden alusta lähtien viikonloppuja ja iltoja myöten. Sitä ennen hän kokosi kansallismuseon perusnäyttelyyn kuuluvan kansanpukuosuuden. Maalaistalon elämää ja maatilan töitä kuvaava näyttely antaa kontekstia sille, miten eri tilanteissa pukeuduttiin.

Näyttelyn johdantoteksti kysyy, ovatko kansanomaiset puvut vain menneisyyden mykkiä todistajia vai elävä osa kulttuuria. Virossa perinteestä ammennetaan edelleen: perinteinen käsityö, kuviot ja tikkaukset inspiroivat eri alojen taiteilijoita, muodinluojia ja suunnittelijoita. 

 

Mistä löytää? Kansallispukunäyttely, Viron kansallismuseo ERM, Muuseumi tee 2, Tartto. www.erm.ee

 

Klikkaa osoitetta, jos haluat nähdä sijainnin kartalla.

Teksti Arja Korhonen, kuvat Anu Ansu, Berta Vosman

20.5.2018 | Historia

Valtiota laeilla rakentamaan

Valtiota laeilla rakentamaan

Miten valtio perustetaan? Sitä joutuivat virolaiset pohtimaan 1918, kun maa oli julistautunut itsenäiseksi. Valtion luominen tyhjästä ei ole helppoa.   … Lue lisää

14.5.2018 | Vapaa-aika

Museoyö on juhlatunnelmissa

Museoyö on juhlatunnelmissa

Jokavuotinen, yleiseurooppalainen Museoyö 19.5. avaa jälleen museoiden ovet ilta- ja yöaikaan myös Virossa. Tänä vuonna tapahtuman teema on Yössä on … Lue lisää

13.5.2018 | Historia

Näkymä merelle Viru-hotellista

Näkymä merelle Viru-hotellista

Neuvostoaikainen mainos väitti, että ainoa paikka, josta Virua ei näe onkin Viru. Vuonna 1972 avattu hotelli on tällä hetkellä vain … Lue lisää

22.4.2018 | Historia

Vapaussota

Vapaussota

Viron Vapaussota kesti yli kaksi vuotta. Oman valtion rakentaminen alkoi samaan aikaan kun sota syttyi. Vapaussota kuitenkin voitettiin ja Viron … Lue lisää

18.4.2018 | Historia

Kaikkea kaunista kalkkikivestä

Kaikkea kaunista kalkkikivestä

Suomessa kalkkikiven käyttö koristeena on harvinaista, mutta Tallinnassa design-kivi oli jo keskiajalla tärkeä vientituote. Vuonna 1984 Norjan rannikolta löydetty 1500-luvun … Lue lisää

12.4.2018 | Historia

Pärnun Rüütli-katu

Pärnun Rüütli-katu

Pärnun Rüütli-katu (suomeksi ritari) on sykkinyt kaupungin sydämenä jo vuosikymmenten ajan. 25 vuoden aikana kävelykatu on kuitenkin hiljentynyt entisaikojen vilskeestä.  … Lue lisää

27.3.2018 | Historia

Rävala puiesteen ja Kivisilla-kadun risteys

Rävala puiesteen ja Kivisilla-kadun risteys

1990-luvun alussa kaksi edessä olevaa autoa on pysäköity kahden puutalon edustalle. Niitä ei näy kuvassa, eikä enää katukuvassakaan. Ennen kuin … Lue lisää

20.3.2018 | Historia

Itsenäisyyden vaikea alku

Itsenäisyyden vaikea alku

Sunnuntaina julistettiin itsenäisyys ja koko päivän Tallinna oli vapaa ja itsenäinen. Maanantaina puolen päivän maissa tulivat saksalaiset. Ensimmäinen itsenäisen Viron … Lue lisää