Tuoretta tietoa Virosta

19.9.2017 | Kolumnit

Kauan aikaa sitten

Kauan aikaa sitten

Tulin ensimmäistä kertaa käymään Tallinnassa noin 25 vuotta sitten ja käytännössä muutin tänne samaisen vuoden loppupuolella. Aloitin päivittäistavarakauppiaana Õismäen lähiössä Järveotsa-nimisessä kaupassa. En tiedä tarkkaan, montako ihmistä Õismäellä siihen aikaan asui, ilmeisesti liki 40 000.

Tuohon aikaan, vuonna 1992, näitä asukkaita palveli neljä kauppaa: Nurmenuku, Kullerkupu, Meelispae ja Järveotsa. Nykyisellä mittapuulla kaikki nämä kaupat olivat pienehköjä, erityisesti jos sitä mitataan myymäläpinnalla, mikä on asiakkaiden käytössä. Varastotilat olivat kyllä suuret, vaikka tuolloin ei ollut paljoakaan mitä varastoida. Tosin jos tavaraa oli, niin sitä säilytettiin ennemmin varaston puolella kuin kaupan hyllyillä. Myynti kävi myös jouhevammin takaoven kuin kassojen kautta.

 

Tuohon aikaan oli helppoa olla kauppias. Jos vain tavaraa oli kylliksi, niin asiakkaista ei ollut puutetta. 40 000 ihmistä neljälle kaupalle takasi kaikille asiakkaita jonoiksi asti. Nämä Õismäen vanhat kaupat ovat edelleen olemassa. Niiden lisäksi on tullut uusia kauppoja,  varsinkin Õismäen vieressä olleelle entiselle joutomaalle. Ainoastaan Rocca Al Maren kauppakeskuksessa on noin 150 myymälää ja lähistöllä on lisäksi muita suuria yksittäisiä kauppoja.

Kauppojen lukumäärästä voisi todeta, että tarjonta on kasvanut 25 vuodessa 50-kertaiseksi. Luku on todellisuudessa paljon suurempi, sillä nykyiset kaupat pursuavat tavaraa menneen ajan tyhjien hyllyjen asemesta. Lisäksi näitä jättimäisiä kauppakeskuksia on joka puolella, myös siellä, missä ihmisiä ei kovinkaan paljon asu, esimerkkinä Ülemiste-keskus lentokentän vieressä. Ne kaikki tarvitsevat ostovoimaa pysyäkseen hengissä.

Mistä tämä ostovoima voisi olla peräisin, mikä on mahdollistanut näin suuren kauppapinnan ja palveluiden kasvattamisen 25 vuodessa? Yksi ilmiselvä syy on turismi. Ainoastaan laivoilla Suomesta tulee 4,5 miljoonaa matkustajaa vuodessa, mikä tuo paljon rahaa kauppojen kassoihin.

 

Toinen, ehkä kaikkein merkittävin tekijä, on paikallisten ihmisten ostovoiman kasvu. Tullessani Viroon 25 vuotta sitten oli kaupan myyjien palkka 360 kruunua kuukaudessa eli nykyrahassa 24 euroa kuukaudessa. Nyt keskipalkka on jo yli tuhat euroa, eli melkein 50 kertaa enemmän. Toki rahan ostovoima on tuosta ajasta oleellisesti vähentynyt, mutta siitä huolimatta palkkojen ja elintason kasvu on ollut erittäin merkittävää.

 

Turismi ja palkat eivät voi enää millään kasvaa samassa tempossa kuin aiemmin. Virolaiset vanhenevat nopeasti niin kuin muutkin eurooppalaiset eikä Viroon tule edes pakolaisia, jotka saisivat kansakunnan väkimäärän kasvuun. Siitä huolimatta liike- ja asuinrakentaminen käyvät niin kuumina, että herää kysymys, onko tälle kaikelle uudelle pinnalle enää ottajia.

Erityisesti uusia kauppakeskuksia rakennetaan ja vanhoja ostoparatiiseja laajennetaan joka puolella Tallinnaa. Liiketilojen vuokrat ovat myös moninkertaistuneet viimeisten vuosien aikana. Kiinteistökehittäjät näyttävät uskovan, että nousu on ikuista. Tähän mennessä vain timantit ovat olleet ikuisia.

 

Teksti Pentti Nokelin

Pentti Nokelin on asunut ja ollut yrittäjänä Virossa vuodesta 1992 asti. Hän toimii Suomen Yrityskaupat Eestin toimitusjohtajana ja omistaa Katusekohvik-ravintolan Viru-kadulla, on mukana Design Works -keramiikkapajassa, katukeittiö Hotokassa ja Laps ja Pere -messujen järjestämisessä.

2.8.2018 | Kolumnit

Tulossa kuuma poliittinen talvi

Tulossa kuuma poliittinen talvi

Virossa on tulevana keväänä parlamenttivaalit. Nyt hallitusvastuussa ovat Keskustapuolue, Sosiaalidemokraatit ja Isamaa-puolue. Viron yleisradioyhtiö ERR:n teettämän mielipidemittauksen mukaan niiden yhteenlaskettu … Lue lisää

5.7.2018 | Kolumnit

Tallinnan liikennekaaos ja ruuhkat johtuvat huonosta suunnittelusta

Tallinnan liikennekaaos ja ruuhkat johtuvat huonosta suunnittelusta

Tänä kesänä Tallinnassa liikkumiseen pitää varata aikaa. Koko kaupunki on täynnä tietyömaita, jotka aiheuttavat liikenteeseen pahoja ruuhkia. Etenkin aamulla ja … Lue lisää

6.6.2018 | Kolumnit

Sääntö-Viro

Sääntö-Viro

Viro on muuttunut nopeasti kielto- ja sääntöyhteiskunnaksi. Maan lainsäädäntö matkii liian innokkaasti Suomea ja Ruotsia. Vielä vuosikymmen sitten monet uskoivat, … Lue lisää

5.5.2018 | Kolumnit

1980–90-lukujen nuoret poliittiset johtajat maksavat kovaa hintaa

1980–90-lukujen nuoret poliittiset johtajat maksavat kovaa hintaa

Lähes tarkalleen 30 vuotta sitten Edgar Savisaar perusti Rahvarinne-liikkeen, jolla oli tärkeä rooli Viron uudelleenitsenäistymisprosessissa. Vuonna 1991 hän oli neuvostotankkeja … Lue lisää

4.4.2018 | Kolumnit

Paikallinen media on vaikeuksissa, koska mainosraha virtaa ulkomaille

Paikallinen media on vaikeuksissa, koska mainosraha virtaa ulkomaille

Tänä talvena Viron mediapiireissä on puhuttu siitä, että arvovaltainen ja suuri Postimees-lehti irtisanoo toimittajiaan. Konserniin kuuluu Postimees-lehden lisäksi useita muita … Lue lisää

21.3.2018 | Kolumnit

Sata vuotta kaveruutta

Sata vuotta kaveruutta

Suomi ja Viro ovat nyt molemmat sata vuotta vanhoja nuorukaisia. Monta asiaa on koettu yhdessä, mutta välillä oltiin puoli vuosisataa … Lue lisää

8.3.2018 | Kolumnit

Tunnelin päässä on valoa

Tunnelin päässä on valoa

Ensin lavalle astuvat tähden lämmittelijät. Muutama puheenvuoro johdattelee runsasta kuulijakuntaa päivän aiheeseen. Aiheet ja puhujat ovat kiinnostavia, mutta oikeasti kaikki … Lue lisää

23.2.2018 | Kolumnit

Jumittava hissi, banaanit ja joulukuuset

Jumittava hissi, banaanit ja joulukuuset

Neuvostoliiton romahtamisesta on kulunut jo vuosikymmeniä. Silti monet Virossa asuvat venäjänkieliset muistelevat haikeudella neuvostoaikaa, kun kaikilla halukkailla oli töitä ja … Lue lisää