Tuoretta tietoa Virosta

19.9.2017 | Kolumnit

Kauan aikaa sitten

Kauan aikaa sitten

Tulin ensimmäistä kertaa käymään Tallinnassa noin 25 vuotta sitten ja käytännössä muutin tänne samaisen vuoden loppupuolella. Aloitin päivittäistavarakauppiaana Õismäen lähiössä Järveotsa-nimisessä kaupassa. En tiedä tarkkaan, montako ihmistä Õismäellä siihen aikaan asui, ilmeisesti liki 40 000.

Tuohon aikaan, vuonna 1992, näitä asukkaita palveli neljä kauppaa: Nurmenuku, Kullerkupu, Meelispae ja Järveotsa. Nykyisellä mittapuulla kaikki nämä kaupat olivat pienehköjä, erityisesti jos sitä mitataan myymäläpinnalla, mikä on asiakkaiden käytössä. Varastotilat olivat kyllä suuret, vaikka tuolloin ei ollut paljoakaan mitä varastoida. Tosin jos tavaraa oli, niin sitä säilytettiin ennemmin varaston puolella kuin kaupan hyllyillä. Myynti kävi myös jouhevammin takaoven kuin kassojen kautta.

 

Tuohon aikaan oli helppoa olla kauppias. Jos vain tavaraa oli kylliksi, niin asiakkaista ei ollut puutetta. 40 000 ihmistä neljälle kaupalle takasi kaikille asiakkaita jonoiksi asti. Nämä Õismäen vanhat kaupat ovat edelleen olemassa. Niiden lisäksi on tullut uusia kauppoja,  varsinkin Õismäen vieressä olleelle entiselle joutomaalle. Ainoastaan Rocca Al Maren kauppakeskuksessa on noin 150 myymälää ja lähistöllä on lisäksi muita suuria yksittäisiä kauppoja.

Kauppojen lukumäärästä voisi todeta, että tarjonta on kasvanut 25 vuodessa 50-kertaiseksi. Luku on todellisuudessa paljon suurempi, sillä nykyiset kaupat pursuavat tavaraa menneen ajan tyhjien hyllyjen asemesta. Lisäksi näitä jättimäisiä kauppakeskuksia on joka puolella, myös siellä, missä ihmisiä ei kovinkaan paljon asu, esimerkkinä Ülemiste-keskus lentokentän vieressä. Ne kaikki tarvitsevat ostovoimaa pysyäkseen hengissä.

Mistä tämä ostovoima voisi olla peräisin, mikä on mahdollistanut näin suuren kauppapinnan ja palveluiden kasvattamisen 25 vuodessa? Yksi ilmiselvä syy on turismi. Ainoastaan laivoilla Suomesta tulee 4,5 miljoonaa matkustajaa vuodessa, mikä tuo paljon rahaa kauppojen kassoihin.

 

Toinen, ehkä kaikkein merkittävin tekijä, on paikallisten ihmisten ostovoiman kasvu. Tullessani Viroon 25 vuotta sitten oli kaupan myyjien palkka 360 kruunua kuukaudessa eli nykyrahassa 24 euroa kuukaudessa. Nyt keskipalkka on jo yli tuhat euroa, eli melkein 50 kertaa enemmän. Toki rahan ostovoima on tuosta ajasta oleellisesti vähentynyt, mutta siitä huolimatta palkkojen ja elintason kasvu on ollut erittäin merkittävää.

 

Turismi ja palkat eivät voi enää millään kasvaa samassa tempossa kuin aiemmin. Virolaiset vanhenevat nopeasti niin kuin muutkin eurooppalaiset eikä Viroon tule edes pakolaisia, jotka saisivat kansakunnan väkimäärän kasvuun. Siitä huolimatta liike- ja asuinrakentaminen käyvät niin kuumina, että herää kysymys, onko tälle kaikelle uudelle pinnalle enää ottajia.

Erityisesti uusia kauppakeskuksia rakennetaan ja vanhoja ostoparatiiseja laajennetaan joka puolella Tallinnaa. Liiketilojen vuokrat ovat myös moninkertaistuneet viimeisten vuosien aikana. Kiinteistökehittäjät näyttävät uskovan, että nousu on ikuista. Tähän mennessä vain timantit ovat olleet ikuisia.

 

Teksti Pentti Nokelin

Pentti Nokelin on asunut ja ollut yrittäjänä Virossa vuodesta 1992 asti. Hän toimii Suomen Yrityskaupat Eestin toimitusjohtajana ja omistaa Katusekohvik-ravintolan Viru-kadulla, on mukana Design Works -keramiikkapajassa, katukeittiö Hotokassa ja Laps ja Pere -messujen järjestämisessä.

7.12.2017 | Kolumnit

Kansallismieliset populistit halajavat mennyttä aikaa, jota ei ole ollutkaan

Kansallismieliset populistit halajavat mennyttä aikaa, jota ei ole ollutkaan

Viron konservatiivinen kansanpuolue EKRE (Eesti Konservatiivne Rahvaerakond EKRE) on vakiinnuttanut paikkansa Viron puoluekentässä. Puolueen kannatus on selvästi yli viiden prosentin … Lue lisää

25.11.2017 | Kolumnit

Kirjaa ei saa (enää) pullan hinnalla

Kirjaa ei saa (enää) pullan hinnalla

Kirjat ovat kalliita. Sitä mieltä ovat kirjojen ystävät niin Suomessa kuin Virossakin. Virolaiset muistavat vielä ajan, kun kirja saattoi kaupassa … Lue lisää

11.11.2017 | Kolumnit

Telliskiven kirpputorifestivaali

Telliskiven kirpputorifestivaali

Päivä alkaa sateisena, mutta kun pääsemme paikalle, on ilma jo selkeä. Festivaaliportilla kerätään pientä pääsymaksua. Kenties se on vaikuttanut tunnelmaan … Lue lisää

3.11.2017 | Kolumnit

Monopoli ei ole koskaan hyvä

Monopoli ei ole koskaan hyvä

Monopoliasemassa toimiminen johtaa tavallisesti tehottomuuteen sekä välinpitämättömyyteen asiakkaita kohtaan. Kun ei ole kilpailua, ei tarvitse myöskään yrittää ja kehittyä. Tämä … Lue lisää

28.10.2017 | Kolumnit

Vaivattomuuteen on vielä matkaa

Vaivattomuuteen on vielä matkaa

Vihdoinkin. Mikäli kaikki sujuu suunnitellusti, viimeistään vuonna 2020 sekä Helsingin, Tallinnan että Tarton joukkoliikenteen sähköinen lippujärjestelmä on yhteensopiva. Hinta ei … Lue lisää

11.10.2017 | Kolumnit

Do you speak Finnish  ja muut tärkeät kysymykset

Do you speak Finnish ja muut tärkeät kysymykset

Kun on asunut pidemmän aikaa ulkomailla, muuttuu automaattisesti paikallisoppaaksi. Kerron todella mielelläni kaikille Tallinnaan tuleville tuttavilleni, missä heidän kannattaa yöpyä, … Lue lisää

7.10.2017 | Kolumnit

Mielenkiintoisimmat vaalit miesmuistiin

Mielenkiintoisimmat vaalit miesmuistiin

Viron lokakuisen kuntavaalin tulos tulee olemaan erityisen mielenkiintoinen Tallinnassa. Viron pääkaupunkia ja ylivoimaisesti väkirikkainta paikkakuntaa on viime vuodet hallinnut Viron … Lue lisää

12.9.2017 | Kolumnit

Muistot, omat ja vieraat

Muistot, omat ja vieraat

Imbi kutsuu meidät Tarttoon. Se sopii, meillä on jo varattu auto, koska olemme menossa Võrumaalle. Paluumatka kulkee joka tapauksessa Tarton … Lue lisää