Tuoretta tietoa Virosta

15.5.2013 | Historia

Kansainvälinen ja kansallinen kaupunki

Kansainvälinen ja kansallinen kaupunki

Sarasmo Kansainvälinen ja kansalli TARINOI

Valga on kiistatta Viron kansainvälisin kaupunki, puolet perinteisestä kaupungista kun on Latvian Valka. Ennen EU- ja Schengen-aikaa Viron ja Latvian välillä oli vielä oikea raja, oli raja-asemat, joissa tarkastettiin passit ja tavarat. Valga oli poikkeus, kaupungin sisällä rajat olivat auki, tosin vain kaupunkilaisille, mutta kovin kevyesti valvottuina. Puistotiellä paikalliset koirat tekivät kansainvälisiä iltalenkkejä.

Valga oli aikoinaan tärkeä risteysasema. Sen kautta kulki rata Riiasta Pietariin sekä toinen päärata Tallinnasta Riikaan. Lisäksi Valgan kautta kulki kapearaiteinen rata Pärnuun ja toinen Latviaan. Erikoista Valgassa on se, että kaupunki sijaitsee luonnollisella kielirajalla. Voidaan sanoa, että virolaisuus päättyy Valgaan ja latvialaisuus alkaa Valkasta.

Paitsi risteysasema, Valga oli lähiympäristön hallintokeskus ja se oli piirikuntakaupunki Tsaari- Venäjän Liivinmaan kuvernementissa. Liivinmaan kuvernementti puolestaan ulottui Latviasta Tarton eteläpuolelle, Pohjois-Viro muodosti Virumaan kuvernementin. Latvia ja Viro syntyivät hallinnollisina alueina vasta 1917, Venäjän väliaikaisen hallituksen määräyksellä.

Valgan sijainti tässä uudessa hallintojaossa jäi vähän kyseenalaiseksi. Neuvosto-Venäjä teki Tartossa 1920 rauhoja monen maan kanssa, myös Virolla ja Latvialla on omat Tarton rauhansa. Itärajat tuli määriteltyä, mutta entäpä yhteinen raja? Haettiin kansainvälinen välittäjä ja neuvottelupöytään istui puhetta johtamaan englantilainen eversti Tallents. Virolaiset ja latvialaiset olivat huonoja sopimaan tärkeän risteysaseman omistuksesta ja lopulta Tallents pani riidan poikki, kirjaimellisesti. Eversti Tallents jakoi kaupungin virolaiseen Valgaan ja latvialaiseen Valkaan. Jakoon eivät osapuolet olleet kovinkaan ilahtuneita, Virokin vahvisti etelärajansa vasta seitsemää vuotta myöhemmin, 1927.

Rajan kanssa tultiin kuitenkin toimeen hyvällä tahdolla koko sotien välisen ajan, kaupungit eivät kasvaneet liian kauaksi toisistaan. Neuvostovuosina kahden neuvostotasavallan raja ei paljoa merkinnyt ja vasta uudelleen itsenäistyminen toi mukanaan rajaongelmia. Miten esimerkiksi liikennöidään paikallisbussilinjaa kahden maan välillä? EU-jäsenyys ja Schengenin sopimus palauttivat Valga-Valkan normaaliin olotilaansa: ”kaksi maata, yksi kaupunki”.

Virolaisten Valga on se suurempi kaupunki, noin 14 000 asukasta, latvialaisten kaupungissa asuu noin 6 000 asukasta. Ihmiset käyvät ostoksilla ulkomailla ja ravintoloissa naapurimaassa. Kunhan Latvia ottaa ensi vuoden alusta vielä euron käyttöön, niin eroja kaupunkien välillä on vielä vähemmän. Yksi oleellinen ero kuitenkin on, kieli kylteissä. Tietää kävelleensä naapurimaahan, kun katujen ja kauppojen nimet vaihtavat kieltä, paljon muusta sitä ei sitten huomaakaan.

Kansallisin kaupunki

Virolaiset ovat sen verran patriootteja, että kaikkein kansallismielisimmän kaupungin nimeäminen synnyttää helposti erilaisia mielipiteitä. Kansallismielisimmän kaupungin listan kärkipäässä on kuitenkin Võru.

Võru on Viron eteläisin kaupunki, kauniisti sanottuna hieman syrjäinen. Asukkaita pikkukaupungissa on noin 13 000 ja tunnetuin teollisuuslaitos Valion omistama juustomeijeri.

Ainutlaatuiseksi Võrun tekee sen kotiseutuhenki. Võrussa puhutaan voimakasta Viron etelämurretta, niin voimakasta, että võrulaiset puhuvat võrun kielestä.

Suomessahan murreraja kulkee pohjoisesta etelään, meillä on itämurteet ja kirjakielen pohjana olleet länsimurteet. Virolaiset ovat tässäkin asiassa omanlaisia, murreraja kulkee itä-länsisuunnassa. On etelämurteet ja kirjakielen pohjana olevat pohjoismurteet. Tallinnassa on pohjoismurteella Toompea ja Tartossa etelämurteella Toomea. Kumpikin merkitsee tuomiokirkon (saksaksi Dom) kukkulaa.

Tässä murreasiassa võrulaiset ovat sitten pistäneet paremmaksi ja perustaneet oikein instituutin edistämään ja kehittämään murretaan. Võru on muuten paikallisella murteella Võro.

Viron kulttuuriministeriön alainen Võro Instituut on perustettu vuonna 1995 tutkimaan ja tukemaan Võrumaan kulttuuria ja kieltä. Jotenkin on itsestään selvää, että instituutin kotisivuilla (www.vi.ee) on kielivalikoimana võru, viro ja englanti. ”Võro kiil” on se mikä ihmisiä yhdistää. Võrulaiset eivät pidä itseään etnisenä vähemmistönä vaan kielellisenä vähemmistönä. Pohjoisvirolaiset ovat sitä mieltä, että võrun murre muistuttaa suomen kieltä ja suomalaisten olisi helpompi ymmärtää võroa kuin virolaisten. Saahan sitä luulla.

Võrun pikkukaupungin tunnetuin suurmies on Friedrich Reinhold Kreutzwald, Viron kansalliseepoksen Kalevipojan kirjoittaja ja toimittaja (Baltic Guide toukokuu 2010 ja kesäkuu 2010). Kreutzwaldin kotitalo on museona, se on rakennettu jo 1793 ja Kreutzwald eli siellä koko Võrun aikansa 1833–1877.

Võrussa Kreutzwald toimi kaupungin lääkärinä ja lääkärin toimensa ohessa hän keräsi kansanperinnettä aivan kuten suomalainen kollegansa Elias Lönnrot. Lönnrotin toimittaman Kalevalan innostamana Kretzwald alkoi luoda virolaisille kansalliseeposta. Vanhoja runoja ei ollut säilynyt, mutta oli tarinoita ja tarinoiden palasia. Niistä kansanperinteen muistoista Kreutzwald runoili uudestaan eepoksen virolaisille. Kreutzwald kirjoitti paljon muutakin ja on ilman muuta virolaisen sivistyksen suurmiehiä, vaikka työnsä tekikin Tarton ja Tallinnan keskuksista kauempana.

Võrun kansallinen henki näkyi myös Laulavan vallankumouksen vuosina. Viranomaisittain se oli uppiniskainen ja vastahankainen kulmakunta. Võrussa laitettiin kukkia Viron Vapaussodassa kaatuneiden haudoille ja kun viranomaiset yrittivät toimintaa estää, võrulaiset haastoivat viranomaiset. Võrulaiset marssivat hautausmaalta kaupungin keskustaan miliisiä uhmaten ja kiellettyä Viron lippua kantaen. Oli 21.10. 1977 ja ensimmäistä kertaa kielletyllä Viron lipulla muistutettiin neuvostoviranomaisille siitä, mitä virolaiset oikeasti halusivat. Eivät parempaa sosialismia vaan ihan jotain muuta.

Siinä missä Valgassa tuntuu kansainvälisyys tai ainakin naapurimaan Latvian vaikutus jännänä sekoituksena, Võru on mitä virolaisin kaupunki metsien keskellä ja henkii jotain sellaista virolaisuutta, jota on vaikea muualta löytää. Kaksi kaupunkia ovat vain noin 80 kilometrin päässä toisistaan, mutta kumpikin on oma maailmansa.

TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVITUS HANNU LUKKARINEN

15.8.2017 | Historia

Pärnu – lännen kaupunki

Pärnu – lännen kaupunki

Jostain kummallisesta syystä Pärnu on ollut aina Viron läntisin kaupunki. Ei maantieteellisesti, mutta ihmisten mielissä se on ollut eniten lännessä. … Lue lisää

1.8.2017 | Historia

100 esinettä Suomesta -näyttely avoinna vielä hetken

100 esinettä Suomesta -näyttely avoinna vielä hetken

Suomea ja suomalaisuutta kuvaavat esineet ovat esillä 20. elokuuta saakka Viron historiallisen museon Maarjamäen linnan tallissa. Jokainen voi käydä ihmettelemässä … Lue lisää

25.7.2017 | Historia

Kaupunki joka katosi

Kaupunki joka katosi

Virolaisista kaupungeista hyvin erikoisen kohtalon koki Narva. Ensin se tuhottiin täysin ja sitten rakennettiin uudestaan. Yhteistä vanhaan on vain nimi … Lue lisää

21.7.2017 | Historia

KGB:n kauhun kellarit avataan yleisölle

KGB:n kauhun kellarit avataan yleisölle

Tallinnan vanhassakaupungissa osoitteen Pagari 1 ohi kävelevä turisti ei voi aavistaakaan, millaisia tuskia umpeen muurattujen kellari-ikkunoiden takana on koettu. Kuuden … Lue lisää

16.6.2017 | Historia

Kovaonninen Tartto

Kovaonninen Tartto

Kuten ihmistenkin, ovat myös kaupunkien kohtalot erilaisia. Toisia tuntuu onni ikuisesti suosivan, toisia koetellaan. Tartto on sellainen kaupunki, jota kohtalo on kolhinut. … Lue lisää

5.6.2017 | Historia

Kartanoelämää Tallinnan kupeessa

Kartanoelämää Tallinnan kupeessa

Sakun kartano palvelee matkailijoita yhä paremmin.   Viron kartanoista puhuessa tulevat usein mieleen lukuisat komeat kartanot Tallinnasta itään. Jos haluaa … Lue lisää

31.5.2017 | Historia

Kolmen kaupungin hansatunnelmaa

Kolmen kaupungin hansatunnelmaa

Keskiaikaisesta tunnelmasta nauttiva voi kerätä itselleen Viron kesässä kovan kolmikon kiertämällä läpi kolmet hansapäivät Viron eri maakunnissa.   Viljandi aloittaa … Lue lisää

23.5.2017 | Historia

Paljon muutakin kuin keskiaikaa

Paljon muutakin kuin keskiaikaa

Hengeltään nuori Vanhakaupunki juhlii värikkäästi.   Tallinnan vanhakaupunki ei tahdo jäädä museoesineeksi. Touko-kesäkuun vaihteessa järjestettävät Tallinnan vanhankaupungin päivät (TVP) nostavat … Lue lisää