Tuoretta tietoa Virosta

21.3.2017 | Kolumnit

Junalla tunnelin kautta mantereen sydämeen

Junalla tunnelin kautta mantereen sydämeen

"Junalla Tallinnaan ja siitä Eurooppaan. Välissä on tosin yksi pieni meri, mutta juna voisi sukeltaa tunneliin ja siitä suoraan Tallinnan keskustaan.” Kirjoitin näin muutama vuosi sitten ehkä enemmän huumorilla kuin tosissaan. Nyt tuntuu siltä, että utopiat alkavat muuttua todeksi.

Rail Baltica ja rautatietunneli (83 kilometriä) Helsingistä Tallinnaan avaisivat varsinkin Euroopan perimmäisessä nurkassa asuville suomalaisille uuden nopean yhteyden mantereen sydänmaille. Lentäminen on tähän asti ollut ainoa nopea tie Eurooppaan.

 

Toteutuessaan Rail Baltica olisi noin 1 000 kilometriä pitkä radan pätkä, joka menisi Tallinnasta Baltian läpi Puolan Varsovaan, josta jo olisi hyvät ratayhteydet kaikkialle Eurooppaan. Ilmaiseksi tätä junarataa Varsovaan ja tunnelia Helsingin ja Tallinnan välille ei saada. Rail Baltican kustannusarvio on ehkä noin neljä miljardia euroa ja tunnelin arviot liikkuvat 10 miljardin euron molemmilla puolilla. Jos historia toistaa itseään, niin lopullinen kustannus lienee jossain 20–30 miljardin välissä. Suurista summista huolimatta ainakin Helsingin seudun ihmisistä yli puolet kannattaa tunnelin rakentamista. Jostain syystä taas laivayhtiöt eivät ole hankkeen puolesta liputtaneet.

 

Hankkeiden rahoituksesta ei ilmeisesti pitäisi kovin paljoa huolta kantaa, sillä suurin osa rahoituksesta tulee Euroopan unionilta. Kun EU-rahaa joka tapauksessa vuosittain käytetään miljarditolkulla kaikenlaisiin rakennushankkeisiin, niin on parempi, että rahat tuhlataan täällä meidän kotikonnuilla kuin jossain kaukana Euroopan rintamailla. Suomen ja Euroopan välillä on jo nyt niin paljon rekka- ja matkustajaliikennettä, että ei ole syytä epäillä hankkeiden kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Tunneli yksistään voisi olla satojen miljoonien, jopa miljardin, euron vuotuinen liiketoiminta.

 

Samalla tunnelin ja rautatien rakentaminen olisi sellainen jättiurakka, että niin suomalaisille kuin virolaisillekin riittäisi töitä kokonaiseksi vuosikymmeneksi. 20 miljardin rahasumma nostaisi Suomen ja koko Baltian taloudellisen toimeliaisuuden aivan uudelle tasolle. Rautatien ja tunnelin valmistumisen jälkeen kansainvälinen kauppa ja turismi kasvaisivat oleellisesti, mikä jälleen kasvattaisi rautatiellä yhdistettyjen maiden taloutta. Suuret julkiset hankkeet lisäävät yritysten uskoa tulevaisuuteen, mikä kiihdyttää investointeja ja tuo alueelle pysyviä uusia työpaikkoja.

Virossa on kansanliike, joka aktiivisesti vastustaa uutta rautatietä. Uuden, pitkän rautatien alle varmasti jää paljon yksityisomaisuutta, jonka omistajia tuskin saadaan tyytyväiseksi niillä rahallisilla korvauksilla, mitä valtio heille aikanaan maksaa. Näin isoa hanketta ei voida toteuttaa ilman, että sen alle jäisi monen ihmisen koti tai vähintäänkin pihapiirin rauha. Toisaalta Viron uudelle presidentille Kersti Kaljulaidille Rail Baltica olisi unelmien täyttymys.

Rautatietunneli tosin on jo vanhaa tekniikkaa. Putkipostia muistuttavalla Hyperloop-tekniikalla voitaisiin matkustaa Helsingistä Tallinnaan kuudessa minuutissa. Ensimmäinen koerata on jo rakenteilla Yhdysvalloissa, ja ideaa on tarjottu Helsingin ja Tallinnan väliseen henkilöliikenteeseen.

 

TEKSTI PENTTI NOKELIN

Pentti Nokelin on asunut ja ollut yrittäjänä Virossa vuodesta 1992 asti. Hän toimii Suomen Yrityskaupat Eesti toimitusjohtajana ja omistaa Katusekohvik-ravintolan Viru-kadulla, on mukana Design Works -keramiikkapajassa sekä Laps ja Pere -messujen järjestämisessä.

4.7.2019 | Kolumnit

Alkoholiveron kauhun tasapaino

Alkoholiveron kauhun tasapaino

Kun Viro päätti toukokuun lopussa alentaa alkoholiveroa, syytti Latvian pääministeri Arturs Krišjānis Kariņš Viroa sopimuksen rikkomisesta. Kariņšin mukaan Viro aloitti … Lue lisää

5.6.2019 | Kolumnit

Hallituskoalitio kärsi eurovaaleissa murskatappion

Hallituskoalitio kärsi eurovaaleissa murskatappion

Neljä Viron kuudesta europarlamentaarikkopaikasta meni oppositiopuolueille. Lisäksi hallitusvastuussa olevan pääministeripuolueen eli Keskustapuolueen ainoan paikan sai puolueen sisällä oppositiossa oleva, venäjänkielistä … Lue lisää

6.5.2019 | Kolumnit

Hallitus, josta oikein kukaan ei tykkää 

Hallitus, josta oikein kukaan ei tykkää 

Maaliskuussa pidettyjen parlamenttivaalien jälkeen odotettiin, että oppositiosta selvään vaalivoittoon ja Viron suurimmaksi puolueeksi noussut oikeistoliberaali Reformipuolue muodostaisi koalitiohallituksen puheenjohtaja Kaja … Lue lisää

3.4.2019 | Kolumnit

Epäpuhdas hallituskoalitio

Epäpuhdas hallituskoalitio

Tämän lehden mennessä painoon ei ole varmaa, millaisen hallituksen Viro saa. Näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että maaliskuun alussa parlamenttivaalit voittanut … Lue lisää

6.3.2019 | Kolumnit

Suomalaiset muuttuivat tärkeiksi

Suomalaiset muuttuivat tärkeiksi

Virossa on näihin päiviin asti ajateltu, että suomalaismatkailijat ovat itsestäänselvyys. He tulevat joka tapauksessa ilman, että virolaisten tarvitsisi tehdä asian … Lue lisää

6.2.2019 | Kolumnit

Parlamenttivaalien alla on oikeistopopulismi nousussa

Parlamenttivaalien alla on oikeistopopulismi nousussa

Virossa on parlamenttivaalit maaliskuussa. Parlamentin eli Riigikogun kokoonpanoon on mielipidemittausten mukaan tulossa suuria muutoksia. Yksi tärkeä tekijä tähän on viiden … Lue lisää

6.1.2019 | Kolumnit

Taloja nousee kuin sieniä sateella

Taloja nousee kuin sieniä sateella

Tallinnassa rakennetaan uusia asuintaloja joka puolelle. Erityisesti ranta-alueelle nousee rakennuksia kovaa vauhtia. Uusien asuntojen neliöhinnat ovat Tallinnan keskustan ja sataman … Lue lisää

4.12.2018 | Kolumnit

Kaksikymmentäviisi vuotta, eikä suotta

Kaksikymmentäviisi vuotta, eikä suotta

Syy ensimmäisen The Baltic Guide -lehden ilmestymiseen oli tarve antaa suomalaisille tietoa suomeksi Virosta ja sen tarjoamista matkailupalveluista. Matkailu Suomesta … Lue lisää