Tuoretta tietoa Virosta

21.3.2017 | Kolumnit

Junalla tunnelin kautta mantereen sydämeen

Junalla tunnelin kautta mantereen sydämeen

"Junalla Tallinnaan ja siitä Eurooppaan. Välissä on tosin yksi pieni meri, mutta juna voisi sukeltaa tunneliin ja siitä suoraan Tallinnan keskustaan.” Kirjoitin näin muutama vuosi sitten ehkä enemmän huumorilla kuin tosissaan. Nyt tuntuu siltä, että utopiat alkavat muuttua todeksi.

Rail Baltica ja rautatietunneli (83 kilometriä) Helsingistä Tallinnaan avaisivat varsinkin Euroopan perimmäisessä nurkassa asuville suomalaisille uuden nopean yhteyden mantereen sydänmaille. Lentäminen on tähän asti ollut ainoa nopea tie Eurooppaan.

 

Toteutuessaan Rail Baltica olisi noin 1 000 kilometriä pitkä radan pätkä, joka menisi Tallinnasta Baltian läpi Puolan Varsovaan, josta jo olisi hyvät ratayhteydet kaikkialle Eurooppaan. Ilmaiseksi tätä junarataa Varsovaan ja tunnelia Helsingin ja Tallinnan välille ei saada. Rail Baltican kustannusarvio on ehkä noin neljä miljardia euroa ja tunnelin arviot liikkuvat 10 miljardin euron molemmilla puolilla. Jos historia toistaa itseään, niin lopullinen kustannus lienee jossain 20–30 miljardin välissä. Suurista summista huolimatta ainakin Helsingin seudun ihmisistä yli puolet kannattaa tunnelin rakentamista. Jostain syystä taas laivayhtiöt eivät ole hankkeen puolesta liputtaneet.

 

Hankkeiden rahoituksesta ei ilmeisesti pitäisi kovin paljoa huolta kantaa, sillä suurin osa rahoituksesta tulee Euroopan unionilta. Kun EU-rahaa joka tapauksessa vuosittain käytetään miljarditolkulla kaikenlaisiin rakennushankkeisiin, niin on parempi, että rahat tuhlataan täällä meidän kotikonnuilla kuin jossain kaukana Euroopan rintamailla. Suomen ja Euroopan välillä on jo nyt niin paljon rekka- ja matkustajaliikennettä, että ei ole syytä epäillä hankkeiden kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Tunneli yksistään voisi olla satojen miljoonien, jopa miljardin, euron vuotuinen liiketoiminta.

 

Samalla tunnelin ja rautatien rakentaminen olisi sellainen jättiurakka, että niin suomalaisille kuin virolaisillekin riittäisi töitä kokonaiseksi vuosikymmeneksi. 20 miljardin rahasumma nostaisi Suomen ja koko Baltian taloudellisen toimeliaisuuden aivan uudelle tasolle. Rautatien ja tunnelin valmistumisen jälkeen kansainvälinen kauppa ja turismi kasvaisivat oleellisesti, mikä jälleen kasvattaisi rautatiellä yhdistettyjen maiden taloutta. Suuret julkiset hankkeet lisäävät yritysten uskoa tulevaisuuteen, mikä kiihdyttää investointeja ja tuo alueelle pysyviä uusia työpaikkoja.

Virossa on kansanliike, joka aktiivisesti vastustaa uutta rautatietä. Uuden, pitkän rautatien alle varmasti jää paljon yksityisomaisuutta, jonka omistajia tuskin saadaan tyytyväiseksi niillä rahallisilla korvauksilla, mitä valtio heille aikanaan maksaa. Näin isoa hanketta ei voida toteuttaa ilman, että sen alle jäisi monen ihmisen koti tai vähintäänkin pihapiirin rauha. Toisaalta Viron uudelle presidentille Kersti Kaljulaidille Rail Baltica olisi unelmien täyttymys.

Rautatietunneli tosin on jo vanhaa tekniikkaa. Putkipostia muistuttavalla Hyperloop-tekniikalla voitaisiin matkustaa Helsingistä Tallinnaan kuudessa minuutissa. Ensimmäinen koerata on jo rakenteilla Yhdysvalloissa, ja ideaa on tarjottu Helsingin ja Tallinnan väliseen henkilöliikenteeseen.

 

TEKSTI PENTTI NOKELIN

Pentti Nokelin on asunut ja ollut yrittäjänä Virossa vuodesta 1992 asti. Hän toimii Suomen Yrityskaupat Eesti toimitusjohtajana ja omistaa Katusekohvik-ravintolan Viru-kadulla, on mukana Design Works -keramiikkapajassa sekä Laps ja Pere -messujen järjestämisessä.

7.12.2017 | Kolumnit

Kansallismieliset populistit halajavat mennyttä aikaa, jota ei ole ollutkaan

Kansallismieliset populistit halajavat mennyttä aikaa, jota ei ole ollutkaan

Viron konservatiivinen kansanpuolue EKRE (Eesti Konservatiivne Rahvaerakond EKRE) on vakiinnuttanut paikkansa Viron puoluekentässä. Puolueen kannatus on selvästi yli viiden prosentin … Lue lisää

25.11.2017 | Kolumnit

Kirjaa ei saa (enää) pullan hinnalla

Kirjaa ei saa (enää) pullan hinnalla

Kirjat ovat kalliita. Sitä mieltä ovat kirjojen ystävät niin Suomessa kuin Virossakin. Virolaiset muistavat vielä ajan, kun kirja saattoi kaupassa … Lue lisää

11.11.2017 | Kolumnit

Telliskiven kirpputorifestivaali

Telliskiven kirpputorifestivaali

Päivä alkaa sateisena, mutta kun pääsemme paikalle, on ilma jo selkeä. Festivaaliportilla kerätään pientä pääsymaksua. Kenties se on vaikuttanut tunnelmaan … Lue lisää

3.11.2017 | Kolumnit

Monopoli ei ole koskaan hyvä

Monopoli ei ole koskaan hyvä

Monopoliasemassa toimiminen johtaa tavallisesti tehottomuuteen sekä välinpitämättömyyteen asiakkaita kohtaan. Kun ei ole kilpailua, ei tarvitse myöskään yrittää ja kehittyä. Tämä … Lue lisää

28.10.2017 | Kolumnit

Vaivattomuuteen on vielä matkaa

Vaivattomuuteen on vielä matkaa

Vihdoinkin. Mikäli kaikki sujuu suunnitellusti, viimeistään vuonna 2020 sekä Helsingin, Tallinnan että Tarton joukkoliikenteen sähköinen lippujärjestelmä on yhteensopiva. Hinta ei … Lue lisää

11.10.2017 | Kolumnit

Do you speak Finnish  ja muut tärkeät kysymykset

Do you speak Finnish ja muut tärkeät kysymykset

Kun on asunut pidemmän aikaa ulkomailla, muuttuu automaattisesti paikallisoppaaksi. Kerron todella mielelläni kaikille Tallinnaan tuleville tuttavilleni, missä heidän kannattaa yöpyä, … Lue lisää

7.10.2017 | Kolumnit

Mielenkiintoisimmat vaalit miesmuistiin

Mielenkiintoisimmat vaalit miesmuistiin

Viron lokakuisen kuntavaalin tulos tulee olemaan erityisen mielenkiintoinen Tallinnassa. Viron pääkaupunkia ja ylivoimaisesti väkirikkainta paikkakuntaa on viime vuodet hallinnut Viron … Lue lisää

19.9.2017 | Kolumnit

Kauan aikaa sitten

Kauan aikaa sitten

Tulin ensimmäistä kertaa käymään Tallinnassa noin 25 vuotta sitten ja käytännössä muutin tänne samaisen vuoden loppupuolella. Aloitin päivittäistavarakauppiaana Õismäen lähiössä … Lue lisää