Tuoretta tietoa Virosta

21.3.2017 | Kolumnit

Junalla tunnelin kautta mantereen sydämeen

Junalla tunnelin kautta mantereen sydämeen

"Junalla Tallinnaan ja siitä Eurooppaan. Välissä on tosin yksi pieni meri, mutta juna voisi sukeltaa tunneliin ja siitä suoraan Tallinnan keskustaan.” Kirjoitin näin muutama vuosi sitten ehkä enemmän huumorilla kuin tosissaan. Nyt tuntuu siltä, että utopiat alkavat muuttua todeksi.

Rail Baltica ja rautatietunneli (83 kilometriä) Helsingistä Tallinnaan avaisivat varsinkin Euroopan perimmäisessä nurkassa asuville suomalaisille uuden nopean yhteyden mantereen sydänmaille. Lentäminen on tähän asti ollut ainoa nopea tie Eurooppaan.

 

Toteutuessaan Rail Baltica olisi noin 1 000 kilometriä pitkä radan pätkä, joka menisi Tallinnasta Baltian läpi Puolan Varsovaan, josta jo olisi hyvät ratayhteydet kaikkialle Eurooppaan. Ilmaiseksi tätä junarataa Varsovaan ja tunnelia Helsingin ja Tallinnan välille ei saada. Rail Baltican kustannusarvio on ehkä noin neljä miljardia euroa ja tunnelin arviot liikkuvat 10 miljardin euron molemmilla puolilla. Jos historia toistaa itseään, niin lopullinen kustannus lienee jossain 20–30 miljardin välissä. Suurista summista huolimatta ainakin Helsingin seudun ihmisistä yli puolet kannattaa tunnelin rakentamista. Jostain syystä taas laivayhtiöt eivät ole hankkeen puolesta liputtaneet.

 

Hankkeiden rahoituksesta ei ilmeisesti pitäisi kovin paljoa huolta kantaa, sillä suurin osa rahoituksesta tulee Euroopan unionilta. Kun EU-rahaa joka tapauksessa vuosittain käytetään miljarditolkulla kaikenlaisiin rakennushankkeisiin, niin on parempi, että rahat tuhlataan täällä meidän kotikonnuilla kuin jossain kaukana Euroopan rintamailla. Suomen ja Euroopan välillä on jo nyt niin paljon rekka- ja matkustajaliikennettä, että ei ole syytä epäillä hankkeiden kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Tunneli yksistään voisi olla satojen miljoonien, jopa miljardin, euron vuotuinen liiketoiminta.

 

Samalla tunnelin ja rautatien rakentaminen olisi sellainen jättiurakka, että niin suomalaisille kuin virolaisillekin riittäisi töitä kokonaiseksi vuosikymmeneksi. 20 miljardin rahasumma nostaisi Suomen ja koko Baltian taloudellisen toimeliaisuuden aivan uudelle tasolle. Rautatien ja tunnelin valmistumisen jälkeen kansainvälinen kauppa ja turismi kasvaisivat oleellisesti, mikä jälleen kasvattaisi rautatiellä yhdistettyjen maiden taloutta. Suuret julkiset hankkeet lisäävät yritysten uskoa tulevaisuuteen, mikä kiihdyttää investointeja ja tuo alueelle pysyviä uusia työpaikkoja.

Virossa on kansanliike, joka aktiivisesti vastustaa uutta rautatietä. Uuden, pitkän rautatien alle varmasti jää paljon yksityisomaisuutta, jonka omistajia tuskin saadaan tyytyväiseksi niillä rahallisilla korvauksilla, mitä valtio heille aikanaan maksaa. Näin isoa hanketta ei voida toteuttaa ilman, että sen alle jäisi monen ihmisen koti tai vähintäänkin pihapiirin rauha. Toisaalta Viron uudelle presidentille Kersti Kaljulaidille Rail Baltica olisi unelmien täyttymys.

Rautatietunneli tosin on jo vanhaa tekniikkaa. Putkipostia muistuttavalla Hyperloop-tekniikalla voitaisiin matkustaa Helsingistä Tallinnaan kuudessa minuutissa. Ensimmäinen koerata on jo rakenteilla Yhdysvalloissa, ja ideaa on tarjottu Helsingin ja Tallinnan väliseen henkilöliikenteeseen.

 

TEKSTI PENTTI NOKELIN

Pentti Nokelin on asunut ja ollut yrittäjänä Virossa vuodesta 1992 asti. Hän toimii Suomen Yrityskaupat Eesti toimitusjohtajana ja omistaa Katusekohvik-ravintolan Viru-kadulla, on mukana Design Works -keramiikkapajassa sekä Laps ja Pere -messujen järjestämisessä.

5.7.2018 | Kolumnit

Tallinnan liikennekaaos ja ruuhkat johtuvat huonosta suunnittelusta

Tallinnan liikennekaaos ja ruuhkat johtuvat huonosta suunnittelusta

Tänä kesänä Tallinnassa liikkumiseen pitää varata aikaa. Koko kaupunki on täynnä tietyömaita, jotka aiheuttavat liikenteeseen pahoja ruuhkia. Etenkin aamulla ja … Lue lisää

6.6.2018 | Kolumnit

Sääntö-Viro

Sääntö-Viro

Viro on muuttunut nopeasti kielto- ja sääntöyhteiskunnaksi. Maan lainsäädäntö matkii liian innokkaasti Suomea ja Ruotsia. Vielä vuosikymmen sitten monet uskoivat, … Lue lisää

5.5.2018 | Kolumnit

1980–90-lukujen nuoret poliittiset johtajat maksavat kovaa hintaa

1980–90-lukujen nuoret poliittiset johtajat maksavat kovaa hintaa

Lähes tarkalleen 30 vuotta sitten Edgar Savisaar perusti Rahvarinne-liikkeen, jolla oli tärkeä rooli Viron uudelleenitsenäistymisprosessissa. Vuonna 1991 hän oli neuvostotankkeja … Lue lisää

4.4.2018 | Kolumnit

Paikallinen media on vaikeuksissa, koska mainosraha virtaa ulkomaille

Paikallinen media on vaikeuksissa, koska mainosraha virtaa ulkomaille

Tänä talvena Viron mediapiireissä on puhuttu siitä, että arvovaltainen ja suuri Postimees-lehti irtisanoo toimittajiaan. Konserniin kuuluu Postimees-lehden lisäksi useita muita … Lue lisää

21.3.2018 | Kolumnit

Sata vuotta kaveruutta

Sata vuotta kaveruutta

Suomi ja Viro ovat nyt molemmat sata vuotta vanhoja nuorukaisia. Monta asiaa on koettu yhdessä, mutta välillä oltiin puoli vuosisataa … Lue lisää

8.3.2018 | Kolumnit

Tunnelin päässä on valoa

Tunnelin päässä on valoa

Ensin lavalle astuvat tähden lämmittelijät. Muutama puheenvuoro johdattelee runsasta kuulijakuntaa päivän aiheeseen. Aiheet ja puhujat ovat kiinnostavia, mutta oikeasti kaikki … Lue lisää

23.2.2018 | Kolumnit

Jumittava hissi, banaanit ja joulukuuset

Jumittava hissi, banaanit ja joulukuuset

Neuvostoliiton romahtamisesta on kulunut jo vuosikymmeniä. Silti monet Virossa asuvat venäjänkieliset muistelevat haikeudella neuvostoaikaa, kun kaikilla halukkailla oli töitä ja … Lue lisää

6.2.2018 | Kolumnit

Ei polku tää vie mihinkään

Ei polku tää vie mihinkään

Viro on saanut vuosien aikana Euroopan unionilta satoja miljoonia euroja erilaisiin infrastuktuuria, taloutta ja alueellista tasa-arvoa kehittäviin projekteihin. Myös kaikki … Lue lisää