Tuoretta tietoa Virosta

21.3.2017 | Kolumnit

Junalla tunnelin kautta mantereen sydämeen

Junalla tunnelin kautta mantereen sydämeen

”Junalla Tallinnaan ja siitä Eurooppaan. Välissä on tosin yksi pieni meri, mutta juna voisi sukeltaa tunneliin ja siitä suoraan Tallinnan keskustaan.” Kirjoitin näin muutama vuosi sitten ehkä enemmän huumorilla kuin tosissaan. Nyt tuntuu siltä, että utopiat alkavat muuttua todeksi.

Rail Baltica ja rautatietunneli (83 kilometriä) Helsingistä Tallinnaan avaisivat varsinkin Euroopan perimmäisessä nurkassa asuville suomalaisille uuden nopean yhteyden mantereen sydänmaille. Lentäminen on tähän asti ollut ainoa nopea tie Eurooppaan.

 

Toteutuessaan Rail Baltica olisi noin 1 000 kilometriä pitkä radan pätkä, joka menisi Tallinnasta Baltian läpi Puolan Varsovaan, josta jo olisi hyvät ratayhteydet kaikkialle Eurooppaan. Ilmaiseksi tätä junarataa Varsovaan ja tunnelia Helsingin ja Tallinnan välille ei saada. Rail Baltican kustannusarvio on ehkä noin neljä miljardia euroa ja tunnelin arviot liikkuvat 10 miljardin euron molemmilla puolilla. Jos historia toistaa itseään, niin lopullinen kustannus lienee jossain 20–30 miljardin välissä. Suurista summista huolimatta ainakin Helsingin seudun ihmisistä yli puolet kannattaa tunnelin rakentamista. Jostain syystä taas laivayhtiöt eivät ole hankkeen puolesta liputtaneet.

 

Hankkeiden rahoituksesta ei ilmeisesti pitäisi kovin paljoa huolta kantaa, sillä suurin osa rahoituksesta tulee Euroopan unionilta. Kun EU-rahaa joka tapauksessa vuosittain käytetään miljarditolkulla kaikenlaisiin rakennushankkeisiin, niin on parempi, että rahat tuhlataan täällä meidän kotikonnuilla kuin jossain kaukana Euroopan rintamailla. Suomen ja Euroopan välillä on jo nyt niin paljon rekka- ja matkustajaliikennettä, että ei ole syytä epäillä hankkeiden kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Tunneli yksistään voisi olla satojen miljoonien, jopa miljardin, euron vuotuinen liiketoiminta.

 

Samalla tunnelin ja rautatien rakentaminen olisi sellainen jättiurakka, että niin suomalaisille kuin virolaisillekin riittäisi töitä kokonaiseksi vuosikymmeneksi. 20 miljardin rahasumma nostaisi Suomen ja koko Baltian taloudellisen toimeliaisuuden aivan uudelle tasolle. Rautatien ja tunnelin valmistumisen jälkeen kansainvälinen kauppa ja turismi kasvaisivat oleellisesti, mikä jälleen kasvattaisi rautatiellä yhdistettyjen maiden taloutta. Suuret julkiset hankkeet lisäävät yritysten uskoa tulevaisuuteen, mikä kiihdyttää investointeja ja tuo alueelle pysyviä uusia työpaikkoja.

Virossa on kansanliike, joka aktiivisesti vastustaa uutta rautatietä. Uuden, pitkän rautatien alle varmasti jää paljon yksityisomaisuutta, jonka omistajia tuskin saadaan tyytyväiseksi niillä rahallisilla korvauksilla, mitä valtio heille aikanaan maksaa. Näin isoa hanketta ei voida toteuttaa ilman, että sen alle jäisi monen ihmisen koti tai vähintäänkin pihapiirin rauha. Toisaalta Viron uudelle presidentille Kersti Kaljulaidille Rail Baltica olisi unelmien täyttymys.

Rautatietunneli tosin on jo vanhaa tekniikkaa. Putkipostia muistuttavalla Hyperloop-tekniikalla voitaisiin matkustaa Helsingistä Tallinnaan kuudessa minuutissa. Ensimmäinen koerata on jo rakenteilla Yhdysvalloissa, ja ideaa on tarjottu Helsingin ja Tallinnan väliseen henkilöliikenteeseen.

 

TEKSTI PENTTI NOKELIN

Pentti Nokelin on asunut ja ollut yrittäjänä Virossa vuodesta 1992 asti. Hän toimii Suomen Yrityskaupat Eesti toimitusjohtajana ja omistaa Katusekohvik-ravintolan Viru-kadulla, on mukana Design Works -keramiikkapajassa sekä Laps ja Pere -messujen järjestämisessä.

11.10.2017 | Kolumnit

Do you speak Finnish  ja muut tärkeät kysymykset

Do you speak Finnish ja muut tärkeät kysymykset

Kun on asunut pidemmän aikaa ulkomailla, muuttuu automaattisesti paikallisoppaaksi. Kerron todella mielelläni kaikille Tallinnaan tuleville tuttavilleni, missä heidän kannattaa yöpyä, … Lue lisää

7.10.2017 | Kolumnit

Mielenkiintoisimmat vaalit miesmuistiin

Mielenkiintoisimmat vaalit miesmuistiin

Viron lokakuisen kuntavaalin tulos tulee olemaan erityisen mielenkiintoinen Tallinnassa. Viron pääkaupunkia ja ylivoimaisesti väkirikkainta paikkakuntaa on viime vuodet hallinnut Viron … Lue lisää

19.9.2017 | Kolumnit

Kauan aikaa sitten

Kauan aikaa sitten

Tulin ensimmäistä kertaa käymään Tallinnassa noin 25 vuotta sitten ja käytännössä muutin tänne samaisen vuoden loppupuolella. Aloitin päivittäistavarakauppiaana Õismäen lähiössä … Lue lisää

12.9.2017 | Kolumnit

Muistot, omat ja vieraat

Muistot, omat ja vieraat

Imbi kutsuu meidät Tarttoon. Se sopii, meillä on jo varattu auto, koska olemme menossa Võrumaalle. Paluumatka kulkee joka tapauksessa Tarton … Lue lisää

5.9.2017 | Kolumnit

Edgar Savisaaren hämmentämässä kuntavaalissa on myös suomalaisia ehdokkaita

Edgar Savisaaren hämmentämässä kuntavaalissa on myös suomalaisia ehdokkaita

Virossa on lokakuun puolivälissä kuntavaalit. Mielenkiintoisin tilanne on Tallinnassa, jossa Keskustapuolueen syrjäytetty johtaja Edgar Savisaar on perustanut oman valitsijayhdistyksen ja … Lue lisää

5.9.2017 | Kolumnit

Koulun alku on suuri juhla ja kakkukahvien paikka

Koulun alku on suuri juhla ja kakkukahvien paikka

Virossa koulu alkaa aina syyskuun ensimmäisenä päivänä. Suomessa koulun aloitus on toki tärkeä päivä, mutta kaukana virolaisesta koulunaloituspäivän juhlavuudesta. Ensimmäisellä … Lue lisää

15.8.2017 | Kolumnit

Kielitaitoa kesäleiriltä

Kielitaitoa kesäleiriltä

Tätä kirjoittaessani olen matkalla hakemaan kuopustani Viron Laulasmaan KutiMuti-nuortenleiriltä. Leirillä kävi vuosia myös esikoiseni, aina siihen asti, kunnes kasvoi ulos … Lue lisää

14.8.2017 | Kolumnit

Suomalaiset pitävät itseään kamalampina kuin ovatkaan

Suomalaiset pitävät itseään kamalampina kuin ovatkaan

”Sinä et voi olla suomalainen!” sanoi tuntematon mies minulle tallinnalaisen baarin tiskillä. Virolaisilla tuntuukin olevan täysin erilainen mielikuva suomalaisista kuin … Lue lisää