Tuoretta tietoa Virosta
12.11.2013 | @fi

Junalla Tallinnaan…

Junalla Tallinnaan…Tunneli ja Rail Balticarata mahdollistaisivat nopean junayhteyden Keski-Eurooppaan.

Ja siitä Eurooppaan. Välissä on tosin yksi pieni meri, mutta juna voisi sukeltaa tunneliin Ruoholahdessa ja nousta maan pinnalle Rohuniemessä ja siitä suoraan Tallinnan keskustaan. Matka olisi suunnilleen sama kuin metrolla Itäkeskuksesta Kivenlahteen.

Olin mukana työryhmässä pohtimassa tätä aihetta jo yli 15 vuotta sitten ja idea on jälleen noussut otsikoihin. Osa päättäjistä pitää tunnelia täydellisenä haihatteluna, mutta on kuultu niitäkin mielipiteitä, että tunneli ratkaisisi kaikki talousmurheet niin Helsingissä kuin Tallinnassa. Helsingillä ja Tallinnalla erikseen ei ole juuri mahdollisuutta esiintyä suurena Itämeren metropolina, mutta yhdessä ne muodostavat jo melkoisen keskuksen. Laivaliikennettä ei voi parhaimmallakaan tahdolla pitää kaupunkeja yhteen liittävänä siteenä, mutta juna sitä olisi.

Tunnelista olisi paljon hyötyä. Jos Viro on Euroopan laitakulkijoita, niin Suomi on täysin pussin perällä Keski-Euroopasta katsottuna. Rail Baltica Berliinistä Helsinkiin lisäisi turismia molemmissa kaupungeissa kymmenen kertaa enemmän kuin Guggenheim-museo koskaan. Tunneli olisi tärkeä myös vientiä harjoittaville yrityksille ja avaisi asiakassuhteita nyt liian kaukaisiin Keski-Euroopan yrityksiin. Junayhteys vähentäisi rahtia maanteiltä, jolloin ruuhkat helpottuisivat ja Suomen hiilijalanjälkikin kutistuisi oleellisesti pienempään kokoon.

Tallinnan lentokenttä ei ole suuren suuri, joten monet lennot Tallinnasta alkavat käytännössä Helsinki Vantaan lentoasemalta tai sitten mennään aina Amsterdamiin asti. Junayhteyden avulla virolaisilla, ja miksei myös latvialaisilla, olisi kätevästi käytettävissään kaikki Helsingin lentoaseman palvelut. Aikamoinen asiakaspotentiaalin lisäys, joka omalta osaltaan varmistaisi Finnairin tulevaisuutta.

Teknisesti tunnelin rakentaminen on täysin mahdollista. Meren alla on pitkälle osuudelle tukevaa peruskalliota, johon on kohtuullisen helppoa louhia junalle menoreitti. Ongelmat ovat joka tapauksessa paljon vähäisemmät kuin Englannin kanaalin alittavan tunnelin rakennusmurheet olivat aikoinaan.

Tunnelin hyödyt ovat siis kiistattomia, mutta mitä se tulisi mak- samaan ja kuka kuittaisi laskun. Hinta nykytiedoin on jossain neljän ja seitsemän miljardin välimaastossa. Euroopan Unionilla on tapana osallistua tämäntapaisiin hankkeisiin, jotenka voidaan olettaa, että Unioni olisi yksi suurimmista rahoittajista. Ja kerrankin rahat tulisivat takaisin tänne kotikonnuille. Jos tunnelia käyttäisi vuosittain kymmenkunta miljoonaa matkustajaa ja rahtiliikenne lisäksi, niin tunneli voisi olla satojen miljoonien tai jopa miljardin euron vuosittainen liiketoiminta. Siitä riittäisi vallan mainiosti tarvittava tuotto pääomasijoittajille, jotka etsivät suuria kohteita.

Tunnelia rakennettaisiin monta vuotta, mikä työllistäsi paikallisia rakentajia ja alihankkijoita. Yhteiskunnat saisivat verotuloja jo paljon ennen kuin ensimmäinenkään juna olisi puksuttanut meren alta. Suuret projektit vaativat rohkeita päätöksiä. Eiköhän lyödä lapiot maahan ja ruvetaan kaivamaan.

PENTIN BLOGI: WWW.VIROSTA.FI

KUVA ANDREI CHERTKOV

Lue lisää samasta aiheesta