Tuoretta tietoa Virosta

23.2.2018 | Kolumnit

Jumittava hissi, banaanit ja joulukuuset

Jumittava hissi, banaanit ja joulukuuset

Neuvostoliiton romahtamisesta on kulunut jo vuosikymmeniä. Silti monet Virossa asuvat venäjänkieliset muistelevat haikeudella neuvostoaikaa, kun kaikilla halukkailla oli töitä ja katto päänsä päällä. Mahtava ja oikeudenmukainen isänmaa huolehti omistaan, kaikki neuvostokansat olivat ystäviä keskenään ja rauha vallitsi maassa. Virossa pärjäsi mainiosti venäjän kielellä, koska kaikkien virolaisten oli osattava toinen kotimainen. Venäjänkielisiin sääntö ei pätenyt.

10–19-vuotiaana asuin Lasnamäellä. Uusia taloja nousi kuin sieniä sateella ja rakennusmaiden räjäytykset olivat arkipäivää. Samoin joka puolella norkoilevat neuvostosotilaat, joita oli tuotu Viroon tuhatmäärin näitä taloja rakentamaan.

Humalaisten sotilaiden lähentely-yritysten päivittäinen torjuminen oli rasittavaa ja pelottavaa. Sen sijaan naapureiden elämää oli mielenkiintoista seurata, sillä betoniseinissä varsinkin sähköpistokkeen kohdalla oli yhtä hyvä äänieristys kuin paperisermissä.

 

Hissi oli jatkuvasti rikki. Äidilleni kauppakassien kanssa kahdeksanteen kerrokseen kiipeäminen kävi kunnon jumpasta. Monta kertaa jäin hissiin jumiin. Tiedossa saattoi olla usean tunnin odottelu, joten äiti paistoi vohveleita ja ruokki minua hissin ovien raosta.

Tyhjät hyllyt olivat tavallinen näky kaupoissa. Jos jossain näkyikin pitkä jono, kannatti varmuuden vuoksi asettua sen jatkoksi ja vasta sitten selvittää, mitä myydään.

Ei lapsuuteni sentään pelkkää kurjuutta ollut. Minulla oli kirjekavereita Suomesta. Opettelin kielen Puhutteko suomea -oppikirjan ja Suomen TV:n avulla. Unelmoin siitä, että jos joskus nelikymppisenä pääsen matkustamaan Suomeen, marssin oikopäätä R-kioskille ja ostan ainakin Suosikin, paketin vaaleanpunaista purkkaa ja pullon Coca-Colaa.

 

No, pääsin ensimmäistä kertaa Suomen ihmemaahan jo 18-vuotiaana. Ostin kuin ostinkin Suosikin, purkkaa ja Coca-Colaa sekä mm. korvalappustereot, tuoksuvia pyyhekumeja, neonpinkit korvakorut ja hiuslakkaa. Nykyään näitä (Suosikkia lukuun ottamatta) ja kaikkea muuta saa toki Virostakin.

Betonilähiöiden rakentaminen on loppunut, neuvostosotilaat ovat kaikonneet ja venäjän kieli kadonnut katunimikylteistä. Kouluissa ei enää päntätä isoveljen sanelemaa historiaa, Leninin kuolemattomia iskulauseita tai Kalashnikov-kiväärin osia.

Joulukuusia myydään jo ennen joulua eikä vasta joulun jälkeen, sini-musta-valkoisesta vaateyhdistelmästä ei joudu rehtorin tai esimiehen puhutteluun ja Viru-hotelliin voi astua ilman että leimattaisi ilotytöksi.

Paljon hyvää on Virossa tapahtunut uudelleen itsenäistymisen myötä. Alkuvuosien valuuttakriisit ja kuponkitalous ovat onneksi vain muistoja. Tilalle on tullut vapaus, kansallinen ylpeys ja itsemääräämisoikeus. Se ei ole mikään itsestäänselvyys, joten sitä kannattaa ja pitääkin juhlia. Onnea ja pitkää ikää 100-vuotiaalle synnyinmaalleni!

  Teksti Kristiina Kass

Kristiina Kass on suosittu virolainen lastenkirjailija, kuvittaja ja mm. Risto Räppääjä -sarjan virontaja. Hänen tunnetuin hahmonsa Nõianeiu Nöbinina (Noitaneiti Nöpönenä) seikkailee kirjojen lisäksi myös koko perheen TV-sarjassa. Kass on asunut Suomessa vuodesta 1990.

 

5.7.2018 | Kolumnit

Tallinnan liikennekaaos ja ruuhkat johtuvat huonosta suunnittelusta

Tallinnan liikennekaaos ja ruuhkat johtuvat huonosta suunnittelusta

Tänä kesänä Tallinnassa liikkumiseen pitää varata aikaa. Koko kaupunki on täynnä tietyömaita, jotka aiheuttavat liikenteeseen pahoja ruuhkia. Etenkin aamulla ja … Lue lisää

6.6.2018 | Kolumnit

Sääntö-Viro

Sääntö-Viro

Viro on muuttunut nopeasti kielto- ja sääntöyhteiskunnaksi. Maan lainsäädäntö matkii liian innokkaasti Suomea ja Ruotsia. Vielä vuosikymmen sitten monet uskoivat, … Lue lisää

5.5.2018 | Kolumnit

1980–90-lukujen nuoret poliittiset johtajat maksavat kovaa hintaa

1980–90-lukujen nuoret poliittiset johtajat maksavat kovaa hintaa

Lähes tarkalleen 30 vuotta sitten Edgar Savisaar perusti Rahvarinne-liikkeen, jolla oli tärkeä rooli Viron uudelleenitsenäistymisprosessissa. Vuonna 1991 hän oli neuvostotankkeja … Lue lisää

4.4.2018 | Kolumnit

Paikallinen media on vaikeuksissa, koska mainosraha virtaa ulkomaille

Paikallinen media on vaikeuksissa, koska mainosraha virtaa ulkomaille

Tänä talvena Viron mediapiireissä on puhuttu siitä, että arvovaltainen ja suuri Postimees-lehti irtisanoo toimittajiaan. Konserniin kuuluu Postimees-lehden lisäksi useita muita … Lue lisää

21.3.2018 | Kolumnit

Sata vuotta kaveruutta

Sata vuotta kaveruutta

Suomi ja Viro ovat nyt molemmat sata vuotta vanhoja nuorukaisia. Monta asiaa on koettu yhdessä, mutta välillä oltiin puoli vuosisataa … Lue lisää

8.3.2018 | Kolumnit

Tunnelin päässä on valoa

Tunnelin päässä on valoa

Ensin lavalle astuvat tähden lämmittelijät. Muutama puheenvuoro johdattelee runsasta kuulijakuntaa päivän aiheeseen. Aiheet ja puhujat ovat kiinnostavia, mutta oikeasti kaikki … Lue lisää

6.2.2018 | Kolumnit

Ei polku tää vie mihinkään

Ei polku tää vie mihinkään

Viro on saanut vuosien aikana Euroopan unionilta satoja miljoonia euroja erilaisiin infrastuktuuria, taloutta ja alueellista tasa-arvoa kehittäviin projekteihin. Myös kaikki … Lue lisää

25.1.2018 | Kolumnit

Juurille

Juurille

Kartanokierros. Taideleiri. Tallinna, Tartto, Saarenmaa tutuksi. Kulttuurista kiinnostuneille. Panimomatka. Arktinen muutto. Hemmottele itseäsi. Koko perheen aktiiviloma. Maaseudun rauhaa. Suomesta Viroon … Lue lisää