Tuoretta tietoa Virosta

19.6.2017 | Kulttuuri

Jättiurakka loppusuoralla

Jättiurakka loppusuoralla

Kun nuorten laulu- ja tanssijuhla on ohi, Aet Maatee pakenee tuttavien saarimökkiin Suomeen.

 

Mutta sitä ennen tapahtuu tämä:

Yli 30 000 laulajaa laulaa yhtenä kuorona Laululavalla, ja vähintään yhtä iso yleisö laulaa mukana. Kalevin stadionilla tanssii ja voimistelee
10 000 nuorta. Juhlaa on urakoitu jo pari vuotta. Viime vaiheeseen osallistuu tuhansia palkattuja ja vapaaehtoisia työntekijöitä.

”Se on kuin suuren suuri sudoku”, Aet Maatee huoahtaa ja vilkaisee Eliel Saarisen piirtämän talon ikkunasta Pärnu maanteelle. Aamuihmisenä hän tulee toimistolle jo seitsemältä. Puhelimet alkavat soida vasta parin tunnin päästä.

Aet Maatee on luotsannut Viron laulu- ja tanssijuhlien säätiötä vuodesta 2003. Rupeamaan on mahtunut yhteensä kuusi laulu- ja tanssijuhlaa, kolme yleistä ja kolme nuorten. Traditio otettiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon 2013. Mikä on pitänyt sen elossa pian 150 vuotta?

”Minä näen laulujuhlat valtavana viestimenä, jonka kautta kansa ilmentää olemassaoloaan ja senhetkisiä tunteitaan. Musiikkiin valettuna sanoma on hyvin voimakas.”

 

Juhla tuottaa omat tekijänsä

Nuorimpia esiintyjiä ovat tenavakuorojen 7–10-vuotiaat lapset. Monet maan etäisimmistä kolkista tulleet ovat ensimmäistä kertaa Tallinnassa. Lauluja ja tansseja on harjoiteltu pitkin talvea kotiseudulla. Elämys kulminoituu, kun kaikki kuorot ja orkesterit esiintyvät päätöskonsertissa yhdessä.

Maateen mukaan parasta palautetta onkin, että esiintyjät haluavat osallistua myös seuraavaan juhlaan.

Laulujuhla ei ole pelkkä konsertti. Ohjelmistoa läpäisee aina jokin teema, jolla on oma sanomansa. Tämänkertainen otsake ”Minä jään” ei Maateen mukaan viittaa siihen, että nuorten pitäisi pysyä pallo jalassa Virossa.

”Kyse on omista arvoista ja niihin kiinnittymisestä. On hienoa, että maailma on auki ja nuoret saavat kokemuksia. Ja että on paikka jonne palata, oma kotimaa, kulttuuri ja kansa.”

Virolaiset nimittävät 1991 jälkeen syntyneitä vapaina syntyneiksi sukupolviksi. Heille laulujuhla opettaa Maateen mukaan sitä, miten arvot ojennetaan eteenpäin. Aivan kuten vanhat kuoronjohtajat antavat tietä nuorille.

”Nuorten laulujuhlilla on 13 ensikertalaista kuoronjohtajaa, jotka saavat kokea, millaista on johtaa laululavalla tuhansia innostuneita laulajia niin, että laulu pysyy kasassa.”

Nuorten laulujuhlilla kokeillaan rajoja. Rakastettuja kappaleita isoäidin aarrearkusta miksataan uuteen uskoon. Vuoden 2011 juhlissa kuultiin rokkisetti.

”Diskoksi ei sentään mene, sille kuorolaulanta jo muotona asettaa omat ehtonsa.”

 

Tunteet pinnassa

Säätiön viisihenkinen ydinporukka aloittaa suunnittelun jo 2–3 vuotta ennen h-hetkeä. Mietitään sisällöt ja teemat, tilataan uudet laulut ja koreografiat. Materiaali välitetään rekisteröityneille ryhmille eri puolilla Viroa. Järjestelytiimi paisuu.

Loppurutistus on ollut kova tammikuusta alkaen. Maakuntien kuoroille ja tanssiryhmille on järjestetty yhteisharjoituksia. Viimeiset viikot hurahtavat palapelin kasaamiseen. Kesäkuun viimeisellä viikolla 40 000 nuorta saapuu Tallinnaan.

Aet Maatee esittelee seinän kokoista karttaa, johon eri sektorit tehtävineen on merkitty tarkasti.

”Meillä on 55 eri kohdetta harjoituskentät ja koulumajoitukset mukaan lukien.”

Maatee toivoo, että juuri harjoitusten aikaan sää olisi kaunis. Laulujuhlan tunnelmaa ei muutama sadekuurokaan pysty pilaamaan.

Kuoroja on kaikkiaan 40, mukana myös kolme suomalaista. Viime vuosina ulkomaisten kuorojen kiinnostus on kasvanut, ja jopa Uudessa-Seelannissa jaksetaan opetella laulut viroksi.

Oman palkintonsa Maatee saa juhlien finaalissa. Hän on pelännyt vuosien kokemuksen kasvattavan sellaisen kuoren, etteivät tunteet enää nouse pintaan. Vielä niin ei ole käynyt.

”Tanssijuhlan viimeinen esitys ja laulujuhlan päätösjakso yhteiskuoroineen – sitä tunnelmaa ei voi välittää television kautta. Tippa nousee väkisinkin silmäkulmaan.”

Ja kun laskuvuori on selvitetty, Aet Maatee lataa akkujaan Suomessa, sähköttömässä saarimökissä, josta kukaan ei saa häntä kiinni. Mutta takaraivossa pyörii jo seuraava projekti. Vuonna 2019 tulee nimittäin 150 vuotta ensimmäisestä Virossa järjestetystä laulujuhlasta. 

 

Mistä löytää?
XII nuorten laulu- ja tanssijuhla
30.6–2.7. Laululavalla ja Kalevin stadionilla Tallinnassa
www.laulupidu.ee, liput piletilevi.ee

 

Klikkaa osoitetta, jos haluat nähdä sijainnin kartalla.

TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT JELENA RUDI JA LIISA LEESMENT

8.10.2017 | Historia

Eleganssi ennen kaikkea

Eleganssi ennen kaikkea

Boris Mäemetsan valokuvat välittivät läntiset muotivirtaukset kaikkialle Neuvostoliittoon.   Minimekkoja, chanel-pukuja, isoja kauluksia, minimalistisia leikkauksia, kokohaalareita, leveitä vöitä – neuvostovirolainen … Lue lisää

5.10.2017 | Kulttuuri

Lokakuu on jazzkuu

Lokakuu on jazzkuu

Sügisjazz-konsertit tuovat Tallinnaan legendoja ja nuoria lahjakkuuksia.   Kun syyspimeys puskee päälle, voi lähteä virkistämään mieltään Tallinnan Syysjazz-festivaalin (Sügisjazz) konsertteihin. … Lue lisää

5.10.2017 | Kulttuuri

Pakolaisia ja paljasta pintaa

Pakolaisia ja paljasta pintaa

Esittelyssä syksyn taidetärpit.   Tallinnan kaupungingallerian näyttely Turvapaikka nostaa esille Viron ainoan pakolaiskeskuksen Vaon kylässä. Mielenkiintoisesti nykyisyyttä ja menneisyyttä rinnastava … Lue lisää

2.10.2017 | Kulttuuri

Viron kansallismuseo ERM:issä kävi ensimmäisenä toimintavuonna yli 300 000 ihmistä

Verkkouutinen: Viron kansallismuseo ERM:issä kävi ensimmäisenä toimintavuonna yli 300 000 ihmistä

Tartossa vuoden 2016 syyskuussa avattu Eesti Rahva Muuseum (Viron kansallismuseo) ylitti ensimmäisen toimintavuoden aikana kaikki kävijäodotukset. Museossa kävi yli 300 … Lue lisää

25.9.2017 | Kulttuuri

Älykankaita ja vegaanimuotia – Tallinnan muotoilufestivaali alkaa tänään

Älykankaita ja vegaanimuotia – Tallinnan muotoilufestivaali alkaa tänään

Tallinnan muotoilufestivaali johdattaa designin kuumimpiin trendeihin.   Tämänkertainen designin rautaisannos on omistettu muotoilun kulttuurille. Ohjelmassa on kaikkea mahdollista työtuvista näyttelyihin, … Lue lisää

22.9.2017 | Kulttuuri

Suomi saunoo Virossa -kiertue juhlistaa maidemme 100-vuotista taivalta

Verkkouutinen: Suomi saunoo Virossa -kiertue juhlistaa maidemme 100-vuotista taivalta

Saunakiertue alkoi torstaina 21.9. Viron kuuluisimmassa, 60 vuotta yhtäjaksoisesti toimineessa, kyläsaunassa Kadrinassa. Kiertueen avajaisissa kirjailija-toimittaja Rein Sikk haastatteli Kansainvälisen saunaliiton … Lue lisää

19.9.2017 | Kulttuuri

Kansojen kulttuurien viikko tarjoaa värikästä ohjelmaa Tallinnassa

Verkkouutinen: Kansojen kulttuurien viikko tarjoaa värikästä ohjelmaa Tallinnassa

Tallinnassa eilen maanantaina alkaneella ja sunnuntaihin jatkuvalla kansojen kulttuurien viikolla (Rahvuskultuuride nädal) on mahdollista tutustua Tallinnassa asuvien eri kansallisuuksien ja … Lue lisää

11.9.2017 | Kulttuuri

Viron teatterit ja orkesterit valmistautuvat 100-vuotisjuhlaan

Viron teatterit ja orkesterit valmistautuvat 100-vuotisjuhlaan

Tartossa nähdään lavalla suomalainen ohjaustyö.   Sekä Viron kansallisooppera Estonian että Tarton teatteri Vanemuisen uuden kauden ohjelmistoissa valmistaudutaan Viron tulevaan … Lue lisää