Tuoretta tietoa Virosta

19.6.2017 | Kulttuuri

Jättiurakka loppusuoralla

Jättiurakka loppusuoralla

Kun nuorten laulu- ja tanssijuhla on ohi, Aet Maatee pakenee tuttavien saarimökkiin Suomeen.

 

Mutta sitä ennen tapahtuu tämä:

Yli 30 000 laulajaa laulaa yhtenä kuorona Laululavalla, ja vähintään yhtä iso yleisö laulaa mukana. Kalevin stadionilla tanssii ja voimistelee
10 000 nuorta. Juhlaa on urakoitu jo pari vuotta. Viime vaiheeseen osallistuu tuhansia palkattuja ja vapaaehtoisia työntekijöitä.

”Se on kuin suuren suuri sudoku”, Aet Maatee huoahtaa ja vilkaisee Eliel Saarisen piirtämän talon ikkunasta Pärnu maanteelle. Aamuihmisenä hän tulee toimistolle jo seitsemältä. Puhelimet alkavat soida vasta parin tunnin päästä.

Aet Maatee on luotsannut Viron laulu- ja tanssijuhlien säätiötä vuodesta 2003. Rupeamaan on mahtunut yhteensä kuusi laulu- ja tanssijuhlaa, kolme yleistä ja kolme nuorten. Traditio otettiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon 2013. Mikä on pitänyt sen elossa pian 150 vuotta?

”Minä näen laulujuhlat valtavana viestimenä, jonka kautta kansa ilmentää olemassaoloaan ja senhetkisiä tunteitaan. Musiikkiin valettuna sanoma on hyvin voimakas.”

 

Juhla tuottaa omat tekijänsä

Nuorimpia esiintyjiä ovat tenavakuorojen 7–10-vuotiaat lapset. Monet maan etäisimmistä kolkista tulleet ovat ensimmäistä kertaa Tallinnassa. Lauluja ja tansseja on harjoiteltu pitkin talvea kotiseudulla. Elämys kulminoituu, kun kaikki kuorot ja orkesterit esiintyvät päätöskonsertissa yhdessä.

Maateen mukaan parasta palautetta onkin, että esiintyjät haluavat osallistua myös seuraavaan juhlaan.

Laulujuhla ei ole pelkkä konsertti. Ohjelmistoa läpäisee aina jokin teema, jolla on oma sanomansa. Tämänkertainen otsake ”Minä jään” ei Maateen mukaan viittaa siihen, että nuorten pitäisi pysyä pallo jalassa Virossa.

”Kyse on omista arvoista ja niihin kiinnittymisestä. On hienoa, että maailma on auki ja nuoret saavat kokemuksia. Ja että on paikka jonne palata, oma kotimaa, kulttuuri ja kansa.”

Virolaiset nimittävät 1991 jälkeen syntyneitä vapaina syntyneiksi sukupolviksi. Heille laulujuhla opettaa Maateen mukaan sitä, miten arvot ojennetaan eteenpäin. Aivan kuten vanhat kuoronjohtajat antavat tietä nuorille.

”Nuorten laulujuhlilla on 13 ensikertalaista kuoronjohtajaa, jotka saavat kokea, millaista on johtaa laululavalla tuhansia innostuneita laulajia niin, että laulu pysyy kasassa.”

Nuorten laulujuhlilla kokeillaan rajoja. Rakastettuja kappaleita isoäidin aarrearkusta miksataan uuteen uskoon. Vuoden 2011 juhlissa kuultiin rokkisetti.

”Diskoksi ei sentään mene, sille kuorolaulanta jo muotona asettaa omat ehtonsa.”

 

Tunteet pinnassa

Säätiön viisihenkinen ydinporukka aloittaa suunnittelun jo 2–3 vuotta ennen h-hetkeä. Mietitään sisällöt ja teemat, tilataan uudet laulut ja koreografiat. Materiaali välitetään rekisteröityneille ryhmille eri puolilla Viroa. Järjestelytiimi paisuu.

Loppurutistus on ollut kova tammikuusta alkaen. Maakuntien kuoroille ja tanssiryhmille on järjestetty yhteisharjoituksia. Viimeiset viikot hurahtavat palapelin kasaamiseen. Kesäkuun viimeisellä viikolla 40 000 nuorta saapuu Tallinnaan.

Aet Maatee esittelee seinän kokoista karttaa, johon eri sektorit tehtävineen on merkitty tarkasti.

”Meillä on 55 eri kohdetta harjoituskentät ja koulumajoitukset mukaan lukien.”

Maatee toivoo, että juuri harjoitusten aikaan sää olisi kaunis. Laulujuhlan tunnelmaa ei muutama sadekuurokaan pysty pilaamaan.

Kuoroja on kaikkiaan 40, mukana myös kolme suomalaista. Viime vuosina ulkomaisten kuorojen kiinnostus on kasvanut, ja jopa Uudessa-Seelannissa jaksetaan opetella laulut viroksi.

Oman palkintonsa Maatee saa juhlien finaalissa. Hän on pelännyt vuosien kokemuksen kasvattavan sellaisen kuoren, etteivät tunteet enää nouse pintaan. Vielä niin ei ole käynyt.

”Tanssijuhlan viimeinen esitys ja laulujuhlan päätösjakso yhteiskuoroineen – sitä tunnelmaa ei voi välittää television kautta. Tippa nousee väkisinkin silmäkulmaan.”

Ja kun laskuvuori on selvitetty, Aet Maatee lataa akkujaan Suomessa, sähköttömässä saarimökissä, josta kukaan ei saa häntä kiinni. Mutta takaraivossa pyörii jo seuraava projekti. Vuonna 2019 tulee nimittäin 150 vuotta ensimmäisestä Virossa järjestetystä laulujuhlasta. 

 

Mistä löytää?
XII nuorten laulu- ja tanssijuhla
30.6–2.7. Laululavalla ja Kalevin stadionilla Tallinnassa
www.laulupidu.ee, liput piletilevi.ee

 

Klikkaa osoitetta, jos haluat nähdä sijainnin kartalla.

TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT JELENA RUDI JA LIISA LEESMENT

9.8.2017 | Kulttuuri

Etelä-Viron elokuussa on huippumusiikkia, soppaa ja sipulia

Etelä-Viron elokuussa on huippumusiikkia, soppaa ja sipulia

Viljandin perinnemusiikkifestivaali järjestettiin heinäkuun lopussa ja siellä esiintynyt, uuden levyn juuri julkaissut Naised köögis -yhtye esiintyy Viljandin Kaevumäellä 15. elokuuta. … Lue lisää

9.8.2017 | Henkilö

Fillarikulttuuri odottaa uutta nousua

Fillarikulttuuri odottaa uutta nousua

Polkupyörä on tuttu näky Tallinnan katukuvassa, vaikka kaupunkilaisten työmatkat taittuvatkin vielä usein autoilla.   Tallinn Bicycle Weekiä järjestävä Tõnis Savi … Lue lisää

7.8.2017 | Kulttuuri

Kummallinen kuoriainen

Kummallinen kuoriainen

Kaksi nuorta naista rakensi konserttisalin Saarenmaan perukoille.   Oudonnäköinen rakennelma nököttää Triigin satamassa Saarenmaalla. Tunnelma on kesäisen uninen. Jokunen auto … Lue lisää

3.8.2017 | Kulttuuri

Laulun ja tanssin riemua

Laulun ja tanssin riemua

Nuorten tanssi- ja laulujuhlat kokosivat Tallinnaan heinäkuun alussa kymmeniätuhansia nuoria ympäri Viroa. Juhlien nimi oli tällä kertaa Minä jään. Teksti … Lue lisää

1.8.2017 | Historia

100 esinettä Suomesta -näyttely avoinna vielä hetken

100 esinettä Suomesta -näyttely avoinna vielä hetken

Suomea ja suomalaisuutta kuvaavat esineet ovat esillä 20. elokuuta saakka Viron historiallisen museon Maarjamäen linnan tallissa. Jokainen voi käydä ihmettelemässä … Lue lisää

25.7.2017 | Kulttuuri

Mies, nainen ja meri

Mies, nainen ja meri

Pärnun kulttuurikesän vetonaula, Mies ja nainen -alastontaidenäyttely, sukeltaa tällä kertaa meren aaltoihin. Näyttelyn erikoisteema, meri, näkyy niin valokuvissa, veistoksissa kuin … Lue lisää

25.7.2017 | Kulttuuri

Folk-musiikkikesän loppuhuipennus

Folk-musiikkikesän loppuhuipennus

Käsmun kapteenien kylässä esiintyy myös suomalaisartisteja.   Elokuun alussa järjestettävä Viru Folk on yksi alan vuosittaisista suurtapahtumista. Se järjestetään Tallinnasta … Lue lisää

24.7.2017 | Kulttuuri

Kesän parhaat rantabileet

Kesän parhaat rantabileet

Weekend Festival Baltic täyttää Pärnun biitsin musiikilla ja bailukansalla.   Kolmatta kertaa järjestettävä festivaali on koko Baltiassa jo käsite. Elokuun … Lue lisää