Jättiurakka loppusuoralla
Kun nuorten laulu- ja tanssijuhla on ohi, Aet Maatee pakenee tuttavien saarimökkiin Suomeen.
Mutta sitä ennen tapahtuu tämä:
Yli 30 000 laulajaa laulaa yhtenä kuorona Laululavalla, ja vähintään yhtä iso yleisö laulaa mukana. Kalevin stadionilla tanssii ja voimistelee
10 000 nuorta. Juhlaa on urakoitu jo pari vuotta. Viime vaiheeseen osallistuu tuhansia palkattuja ja vapaaehtoisia työntekijöitä.
”Se on kuin suuren suuri sudoku”, Aet Maatee huoahtaa ja vilkaisee Eliel Saarisen piirtämän talon ikkunasta Pärnu maanteelle. Aamuihmisenä hän tulee toimistolle jo seitsemältä. Puhelimet alkavat soida vasta parin tunnin päästä.
Aet Maatee on luotsannut Viron laulu- ja tanssijuhlien säätiötä vuodesta 2003. Rupeamaan on mahtunut yhteensä kuusi laulu- ja tanssijuhlaa, kolme yleistä ja kolme nuorten. Traditio otettiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon 2013. Mikä on pitänyt sen elossa pian 150 vuotta?
”Minä näen laulujuhlat valtavana viestimenä, jonka kautta kansa ilmentää olemassaoloaan ja senhetkisiä tunteitaan. Musiikkiin valettuna sanoma on hyvin voimakas.”
Juhla tuottaa omat tekijänsä
Nuorimpia esiintyjiä ovat tenavakuorojen 7–10-vuotiaat lapset. Monet maan etäisimmistä kolkista tulleet ovat ensimmäistä kertaa Tallinnassa. Lauluja ja tansseja on harjoiteltu pitkin talvea kotiseudulla. Elämys kulminoituu, kun kaikki kuorot ja orkesterit esiintyvät päätöskonsertissa yhdessä.
Maateen mukaan parasta palautetta onkin, että esiintyjät haluavat osallistua myös seuraavaan juhlaan.
Laulujuhla ei ole pelkkä konsertti. Ohjelmistoa läpäisee aina jokin teema, jolla on oma sanomansa. Tämänkertainen otsake ”Minä jään” ei Maateen mukaan viittaa siihen, että nuorten pitäisi pysyä pallo jalassa Virossa.
”Kyse on omista arvoista ja niihin kiinnittymisestä. On hienoa, että maailma on auki ja nuoret saavat kokemuksia. Ja että on paikka jonne palata, oma kotimaa, kulttuuri ja kansa.”
Virolaiset nimittävät 1991 jälkeen syntyneitä vapaina syntyneiksi sukupolviksi. Heille laulujuhla opettaa Maateen mukaan sitä, miten arvot ojennetaan eteenpäin. Aivan kuten vanhat kuoronjohtajat antavat tietä nuorille.
”Nuorten laulujuhlilla on 13 ensikertalaista kuoronjohtajaa, jotka saavat kokea, millaista on johtaa laululavalla tuhansia innostuneita laulajia niin, että laulu pysyy kasassa.”
Nuorten laulujuhlilla kokeillaan rajoja. Rakastettuja kappaleita isoäidin aarrearkusta miksataan uuteen uskoon. Vuoden 2011 juhlissa kuultiin rokkisetti.
”Diskoksi ei sentään mene, sille kuorolaulanta jo muotona asettaa omat ehtonsa.”
Tunteet pinnassa
Säätiön viisihenkinen ydinporukka aloittaa suunnittelun jo 2–3 vuotta ennen h-hetkeä. Mietitään sisällöt ja teemat, tilataan uudet laulut ja koreografiat. Materiaali välitetään rekisteröityneille ryhmille eri puolilla Viroa. Järjestelytiimi paisuu.
Loppurutistus on ollut kova tammikuusta alkaen. Maakuntien kuoroille ja tanssiryhmille on järjestetty yhteisharjoituksia. Viimeiset viikot hurahtavat palapelin kasaamiseen. Kesäkuun viimeisellä viikolla 40 000 nuorta saapuu Tallinnaan.
Aet Maatee esittelee seinän kokoista karttaa, johon eri sektorit tehtävineen on merkitty tarkasti.
”Meillä on 55 eri kohdetta harjoituskentät ja koulumajoitukset mukaan lukien.”
Maatee toivoo, että juuri harjoitusten aikaan sää olisi kaunis. Laulujuhlan tunnelmaa ei muutama sadekuurokaan pysty pilaamaan.
Kuoroja on kaikkiaan 40, mukana myös kolme suomalaista. Viime vuosina ulkomaisten kuorojen kiinnostus on kasvanut, ja jopa Uudessa-Seelannissa jaksetaan opetella laulut viroksi.
Oman palkintonsa Maatee saa juhlien finaalissa. Hän on pelännyt vuosien kokemuksen kasvattavan sellaisen kuoren, etteivät tunteet enää nouse pintaan. Vielä niin ei ole käynyt.
”Tanssijuhlan viimeinen esitys ja laulujuhlan päätösjakso yhteiskuoroineen – sitä tunnelmaa ei voi välittää television kautta. Tippa nousee väkisinkin silmäkulmaan.”
Ja kun laskuvuori on selvitetty, Aet Maatee lataa akkujaan Suomessa, sähköttömässä saarimökissä, josta kukaan ei saa häntä kiinni. Mutta takaraivossa pyörii jo seuraava projekti. Vuonna 2019 tulee nimittäin 150 vuotta ensimmäisestä Virossa järjestetystä laulujuhlasta.
Mistä löytää?
XII nuorten laulu- ja tanssijuhla
30.6–2.7. Laululavalla ja Kalevin stadionilla Tallinnassa
www.laulupidu.ee, liput piletilevi.ee
Klikkaa osoitetta, jos haluat nähdä sijainnin kartalla.
TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT JELENA RUDI JA LIISA LEESMENT
Lue lisää samasta aiheesta
