Tuoretta tietoa Virosta

28.7.2015 | Kulttuuri

Inkeroisten itku

Inkeroisten itku”Runolaulu on kuin sirpale, josta avautuvat ovet universumiin tai lapsuuden muistoihin”, vertaa Anne Türnpu.

Kodrun suolla kuullaan lauluja inkeroisten elämästä aamuauringon sarastaessa.

 

Inkerikkojen kansanlaulut ja Veljo Tormiksen säveltämä Isuri eepos (Inkeroiseepos) ovat pyörineet pitkään ohjaaja Anne Türnpun mielessä. Tämä vuosi oli otollinen, sillä Virossa juhlitaan Tormiksen 85. syntymäpäivää.

Türnpu on tehnyt projekteja Tormiksen tuotannosta jo pitkään. Nyt hän ohjasi Tormiksen juhlavuoden avajaisesityksen helmikuussa ja valmistelee yhdessä Eva Klemetsin kanssa Inkeroiseepoksen ohella myös toista, syyskuussa esitettävää konserttiteosta.

Suomensukuisten kansojen lauluperinteestä ammentanut Veljo Tormis on Virossa rakastettu säveltäjä, jonka laaja tuotanto koostuu pääosin kuoromusiikista.

Anne Türnpu puolestaan oli kouluikäinen, kun hän innostui vanhoista runolauluista, jotka Virossa tunnetaan nimellä regilaul. Ei ihme, että ennen pitkää Tormiksen ja Türnpun polut ristesivät.

Mutta takaisin Kodrun suolle Järvamaalle. Inkeroiseeposta esitetään siellä kahtena viikonloppuna elokuussa. Kuoroa ja laulajia varten rakennetaan pitkospuut, yleisölle penkit. Esitys alkaa kello viisi aamulla.

”Esityksen jälkeen tarjolla on aidon inkeroiskokin tekemiä perinneruokia, kalapiirakoita, puuroja ja sikurikahvia”, lupaa Türnpu.

Esityksen kuvakieleen on vaikuttanut suomalainen etnografinen dokumenttielokuva karjalaisista häistä 1921.

Laulajia säestää Voces Musicales -kamarikuoron lisäksi haitaristi, joksi Türnpu havitteli alun perin Kimmo Pohjosta, mutta löysi loistavan korvikkeen kotimaasta. Jaak Lutsojassa on samanlaista shamanistista otetta.

Runolaulut esitetään alkuperäiskielellä inkeroiseksi. Tekstejä on muokannut Pietarissa asuva inkerikko Timo Harakka (ei meidän kansanedustajamme vaan kaimansa).

Esitys on tarkoitus viedä myöhemmin laulujen synnyinpaikoille Inkeriin, tosin Türnpu ei vielä osaa sanoa miten. Venäjällä ei voi olla mistään varma.

Maailma luodaan joka päivä

Inkeroiseepos ei ole kalevalamainen tarina sankareineen, pikemminkin myyttinen ja katkelmallinen kertomus Inkerin alkuperäisväestön, erityisesti naisten, elämästä. ”Myös Tormis ajatteli asian niin, että heti kun inkerikko avaa suunsa, syntyykin eepos. Hän ei ole koonnut, karsinut tai peukaloinut keräämiensä laulujen narratiivia.”

Lauluissa käydään läpi ihmiselämän rajatapahtumat kuten syntymä, avioliitto ja kuolema. ”Punainen lanka on: itkien tulet maailmaan, itkien elät ja kuolet”, tiivistää Türnpu.

Türnpun vakuuttaa itkemisen olevan todella rankkaa puuhaa, mutta eri kansoille se on ollut myös tapa langeta loveen.

Kuten eepoksissa yleensä, maailman luominen on keskeinen teema myös Inkeroiseepoksessa. Anne Türnpun mielestä suomalaisugrilaisten heimojen käsitys poikkeaa muista – maailman luominen ei ole mikään kertapaukku vaan jatkuva päivittäinen prosessi. ”Se on pikemminkin sellaista jokapäiväistä kasaan haravointia. Inkeroisten luomislaulussa maailma on keskeneräinen, keltuaisen puolikkaasta tehty. Ehkä siksi, että rajaseudun kansana he ovat aina saaneet kärsiä paljon.”

Inkeroiseepos kuuluu Veljo Tormiksen tuotannon huippuna pidettyyn Unohdetut kansat -sarjaan. Yleensä runonlaulajat kävivät Tormiksen luona Virossa ja laulut äänitettiin siellä, mutta Inkeriin Tormis lähti itse. Kauaksi ei toki tarvinnut mennä, inkeroisten perinteinen asuinala kun alkaa heti Narvan itäpuolelta.

Inkerikot ovat uskonnoltaan ortodokseja, eikä heitä pidä sekoittaa samoille seuduille Suomesta muuttaneisiin luterilaisuutta tunnustaviin inkeriläisiin. Inkeroista puhuvia inkerikkoja on jäljellä enää alle 150.

Anne Türnpu on kierrellyt suomensukuisten kansojen luona ja liitti väitöskirjansakin sugriteemoihin. Vaikka runolaulu on hänelle tärkeä ilmaisumuoto, hän ei pidä sitä enää elävänä kulttuurina. ”Nykyihminen ei kylvä, ei leikkaa eikä laita virsuja jalkaan. Mutta runolaulun kautta voi löytää ratkaisuja ongelmiin ja lievennystä murheeseen.”

Myös Veljo Tormis on todennut, että runolauluihin ei ole mitään lisättävää, ne ovat valmiita sellaisenaan. Vaikka lauluja miten muokkaisi ja esityksiin miksaisi didgeridoon, kuten Türnpu on tehnyt.

”Tormiksen sanoin: en käytä runolaulua vaan runolaulu käyttää minua”, sanoo Türnpu.

Veljo Tormis 85

Viron merkittävimpiin kuuluva säveltäjä Veljo Tormis täyttää 85 vuotta 7. elokuuta. Kesän loppuun ajoittuvat myös juhlavuoden päätapahtumat.

Isuri eepos

Ohjaus Anne Türnpu ja Eva Klemets, 7.–9.8. ja 14.–16.8. Kodrun suolla Järvamaalla. Liput Piletilevi.

Meditatsioonid Tormisega

Ohjaus Anne Türnpu ja Eva Klemets.

Konserttisarja Muusika Eestimaale

Yhteensä 15 konserttia Viron maakunnissa. Esiintyvät Viron kansallinen mieskuoro RAM, Viron filharmoninen kamarikuoro ja Collegium Musicale. Järjestäjä Eesti Kontsert.

Musikaalinen manaus Sünnisõnad

Ohjaus Peeter Jalakas, kapellimestari Tõnu Kaljuste. 10.–12.8. Noblessnerin valimossa. Liput ja info Von Krahl.

www.vonkrahl.ee

 

TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVA ANDREI CHERTKOV

22.9.2017 | Kulttuuri

Suomi saunoo Virossa -kiertue juhlistaa maidemme 100-vuotista taivalta

Verkkouutinen: Suomi saunoo Virossa -kiertue juhlistaa maidemme 100-vuotista taivalta

Saunakiertue alkoi torstaina 21.9. Viron kuuluisimmassa, 60 vuotta yhtäjaksoisesti toimineessa, kyläsaunassa Kadrinassa. Kiertueen avajaisissa kirjailija-toimittaja Rein Sikk haastatteli Kansainvälisen saunaliiton … Lue lisää

19.9.2017 | Kulttuuri

Kansojen kulttuurien viikko tarjoaa värikästä ohjelmaa Tallinnassa

Verkkouutinen: Kansojen kulttuurien viikko tarjoaa värikästä ohjelmaa Tallinnassa

Tallinnassa eilen maanantaina alkaneella ja sunnuntaihin jatkuvalla kansojen kulttuurien viikolla (Rahvuskultuuride nädal) on mahdollista tutustua Tallinnassa asuvien eri kansallisuuksien ja … Lue lisää

11.9.2017 | Kulttuuri

Viron teatterit ja orkesterit valmistautuvat 100-vuotisjuhlaan

Viron teatterit ja orkesterit valmistautuvat 100-vuotisjuhlaan

Tartossa nähdään lavalla suomalainen ohjaustyö.   Sekä Viron kansallisooppera Estonian että Tarton teatteri Vanemuisen uuden kauden ohjelmistoissa valmistaudutaan Viron tulevaan … Lue lisää

8.9.2017 | Kulttuuri

Viikonloppu tapahtumia täynnä

Verkkouutinen: Viikonloppu tapahtumia täynnä

Lauantaina kannattaa suunnata Kadriorgiin Koidula-kadulle, jossa järjestetään ensimmäistä kertaa Kirjallisuuskatu-festivaali (Kirjandustänava festival). Ohjelmassa on kaikkea mahdollista virolaiseen kirjallisuuteen liittyvää kirjailijatapaamisista … Lue lisää

8.9.2017 | Kulttuuri

Pärnun rannalla voi ihailla viikonloppuna jättileijoja

Verkkouutinen: Pärnun rannalla voi ihailla viikonloppuna jättileijoja

Pärnun uimarannan ovat valloittaneet jättimäiset leijat, jotka liikkuvat tuulen mukana yläilmoissa. Taivaalta voi bongata kissoja, koiria, lohikäärmeitä ja lentävän merenneidonkin. … Lue lisää

8.9.2017 | Kulttuuri

Uusi kirjallisuusfestivaali järjestetään lauantaina Tallinnassa

Verkkouutinen: Uusi kirjallisuusfestivaali järjestetään lauantaina Tallinnassa

Kadriorgissa sijaitsevalla Koidula-kadulla järjestetään lauantaina 9. syyskuuta Kirjallisuuskatu-festivaali, joka täyttää kadun päästä päähän kaikella virolaiseen kirjallisuuteen liittyvällä. Ei ole sattumaa, … Lue lisää

7.9.2017 | Kulttuuri

Metallicaa neljän sellon voimin

Metallicaa neljän sellon voimin

Apocalyptica palaa juhlakiertueellaan debyyttilevyn tunnelmiin.   Viime vuonna tuli kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä, kun Suomen kansainvälisesti tunnetuimpiin yhtyeisiin lukeutuva Apocalyptica … Lue lisää

4.9.2017 | Kulttuuri

Top 5 Viron tapahtumat

Top 5 Viron tapahtumat

01 Syksy käyntiin maratonilla Juoksun harrastajat kokoontuvat 10.9. Tallinnaan, jossa juostaan SEB Tallinnan maraton. Juosta voi myös puolta lyhyemmän matkan. … Lue lisää